Sata vuotta sitten,
oli puutetta aivan kaikesta:
ei ollut kunnolla ruokaa,
ei voita,
moni ihminen huokaa,
nälkäisenä nukahtaa koittaa.
Kun tutustui tuohon taustaan,
ymmärtää paremmin omia juuriaan.
Jokainen omalla tavallaan
tahtoi luoda maata parempaa.
Hiellä, verellä ja sisulla
aikaan on saatu suuria.
Euroopan köyhimpiin kuuluneesta Suomesta
on sadassa vuodessa leivottu vaurasta,
demokraattista tasavaltaa,
jossa vapaasti mielipiteensä ilmaista saa.
Hinta on ollut kova,
jäi rajan taakse moni koti ikioma.
Nöyrä kiitos heille,
vapauttamme puolustaneille,
urheille veteraaneille,
niin herroille kuin daameille.
Silti,
nyt voin olla ylpeä Suomesta,
pyyhitään kyynel silmäluomesta
ja pyritään samaan kehitykseen uudestaan,
mitä sisulla vielä aikaan saa?
Ulla-Maija Mantere
