Mistä oikein puhumme, kun puhumme ”eläimestä”? Ja millainen on se ihminen, jonka on tarvinnut erottautua eläimestä tullakseen itsekseen? Jos eläin on ollut melkeinpä koko länsimaiselle ajatteluperinteelle vain katseen kohde, objekti, joka voidaan leikellä kappaleiksi analyyttisesti tai aivan kirjaimellisesti, mitä tapahtuu kun filosofi yhtäkkiä tunteekin eläimen katseen ja sen esittämän kysymyksen? Entä mikä voisi olla tradition ja sen harjoittaman käsitteellisen väkivallan perkaamisen rooli käytännön eläinoikeustyön kannalta?
Jacques Derrida (1930–2004) purkaa syksyllä 2019 suomeksi ilmestyneessä teoksessaan Eläin joka siis olen länsimaisen filosofian traditiota eläinkysymyksen näkökulmasta.
Suomentaja Anna Tuomikoski esitteli eläinfilosofian modernin klassikon keskeisiä teemoja Domus Gaudiumin Ulrikassa 1.3.2020.
Luennon englanninkielinen tulkkaus kuuluu ajoittain taustalla, pahoittelut.
Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=ZG9JzBwD6oQ
Facebook: https://www.facebook.com/aryhma/
Instagram: aryhma
Twitter: https://twitter.com/A_ryhma
Youtube: https://www.youtube.com/user/AryhmaHelsinki
Twitch: https://www.twitch.tv/aryhma
Spotify: https://sptfy.com/a-ryhma
Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/a-ryhmä/id1508757319
Google podcasts: https://podcasts.google.com/?q=a-ryhm%C3%A4
