Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?
Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla.
I tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.
Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?
Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.
Programmet är på finska.
Haastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotter
Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju Ristkari
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson
Ohjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum Marinum
Ohjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.
Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.
Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.
Suomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.
Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.
On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.
Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa.
Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.
Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.
”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.
