This is mixing from August 2023. There were some awful compression bugs in the firs verse.
Niin muutuin muistoksi sinussa, ajatukseksi ajassa
näen elämäsi minusta vapaana, vapautettuna
katselen kuinka kävelet hiljaa elämämme muistolehdoissa
kasvoillasi kaipausta koleaa, syysillan kultaa viileää
Elämänpuuni koivu, lehdetön ja kitukasvuinen
sieluni sää paljas, lokakuinen, hyinen, riitteinen
kurjen siipi kantaa etelään, pohjoinen taivas romahtaa
tippuu, rikkoutuu Sariolaan, Pimentolaan, Päivölään
Mutta taisin mennä asiain edelle, tapojeni mukaisesti turhaan
vielä kevättä kohti kuljen, pitkin kolmatta syntymää
vaivihkaa elämännälkäni on palannut pitkältä reissultaan
vaikka vilkuilen jo kohti itää missä silmä lepää, en kaipaa lepoa
Paras aika elämässä nyt koittaa kun taivun taakseni katsomaan
menneisyys on tämä kiinteä maa, kotinurmelta ponnistaa tulevaan
paras hetki on juuri nyt kun saan kanssasi kasvaa ja koheltaa
siniaaltojen meri kuiskaa lempeästi vain, ei enää kuohua
Aikaan jähmettyneet hetket, kohmettuneet, jäätyneet
purot, joet, järvet meret avarine selkineen
höyry nousee keuhkoistasi illan yksinäiseen pakkaseen
lapsenmieli haihtui kauan sitten taivaansineen helteeseen
Sinne me matkaamme, kantamana muistojemme
läpi maan ja manalan, yhdeksän taivaan, kirjokannen
tänään muista elää kuten et koskaan, milloinkaan ennen
synnyinoikeuteni: kuolemastani neuvotellut en
Minä olen laine yksinäinen yli niityn kultaisen
kun katsot Rutalahden laaksoon kasvot, mieli palellen
maiseman avaruus, huomisen arvaamattomuus
auringonlasku kultaa sydämesi tyveneen
