Back in the day 2006: just practising digital recording and playing. But as a pop/rock composition this remains on of my very best.
One of the most personal and open lyrics I've managed to write: A song of the process of falling in love and into a relationship and as an indication of the shadow of what was to come.
On mahtava tunne kun kaikki on vielä kesken
ja voimme iloita siitä matkasta
jota emme vielä ole tehneet
Luonto on puhdas pahasta
maailma vain uniemme asettama haaste
kesän kellastama kajo
Mitä meistä kasvaa hehkuvilla väreillä
Syrjässä, sivussa, piilossa
hämärtyvässä ajassa, polulta poikenneina
Linnun sukellus tyynen järven selkään
siiven iskut saavat taivaan väreilemään
kaikki tarinamme odottavat siellä
Pilkkopimeässä, kuivassa, lämpimässä, vieressä lähellä
ihan liki
liikkumaton ilma on vartija
kuumuus tyynnyttäjä, suojelija
Vasten talven sinertävää haamua
kurottavat kosketukset jo pidempään
painavaa pimeyttä karistavat yltään
ummistetuin silmin kevään valoon
Vain hetken näin unta
tuskin huomasin koko yötä lyhyttä
kun kevyesti nouset ja voimalla
katseesi alla vapisen ja
rakastan
Vain hetken
vain hetken halusin tämän kaiken päättyvän.
Yhä enemmän olet totta
sylissäni väriset kuin uusi lehti tuulessa
se, mikä äsken peittyi alle hankien
kohottautuu jo korkealle
Unisilmäisen aamun paljaan tuulen pintaa
käteni saa viimein esteettä liukua
hengityksessä hipaisussa
tuhat seuraavaa vuotta kulkevat kuin höyhen tuulessa.
Joskus myöhemmin
ryntäävät pilvet taivaalta
ulotun näkemään
korkeat kalliot ja nousevan valon
maailman uloimmalla reunalla.