Old song, from 2008. Digging the archives and finding some gems. Some of them are black like this. Black and pure. Hate, that's it.
Sinä sotket ja meuhkaat ympäriinsä
ja kun osut, sulkeudut hiljaisuuteen
ja odottelet itseksesi, että joku toinen tulee
tulee ja halaa ja haihduttaa pahan olon pois
sitä mainitsematta, kohtaamatta
oi aikuisuutta, oi ylhäisyyttä
Olit kai koulukiusaaja nuorena
samaa metodia harjoitat aikuisena
tulet huoneeseen väkipakolla
sotket paikat, liimaudut elämään, loukkaat ja selität
ei velvollisuutta, mahdollisuutta auttaa kuin itseään
ihmisarvoa, tasa-arvoa, eläinten oikeuksia silti julistaa kehtaat
Varastat oikeuden asettaa rajat
siihen, siihen, tuohon ja tähän
piirtää rajojasi mielesi mukaan
tälle yhteiselle maailmalle
jos työnnät pääsi pensaaseen
on perseesi vielä nähtävillä
ei sammu suuri metsäpalo
bensalla, kasapanoksilla
Muistan hyvin ne kuutamoillat
jolloin ylitimme hauraimmatkin sillat
jolloin suuri lempi leikkiä löi
ja suu suolsi sylkeä ja liukasta sanaa
lupauksia kestää kaikki murheet
ja seurata tietä joka yhteen toi
Varastat oikeuden asettaa rajat
siihen, siihen, tuohon ja tähän
piirtää rajojasi mielesi mukaan
tälle yhteiselle maailmalle
jos työnnät pääsi pensaaseen
on perseesi vielä nähtävillä
ei sammu suuri metsäpalo
bensalla, kasapanoksilla
Muistan hyvin ne kuutamoillat
jolloin ylitimme hauraimmatkin sillat
jolloin suuri lempi leikkiä löi
ja suu suolsi sylkeä ja liukasta sanaa
lupauksia kestää kaikki murheet
ja seurata tietä joka yhteen toi
Miten ihmeessä aiot, minne ikinä palaat
uskoa surusi kuutamoille
uskotella itsellesi ja muille
että on varhainen aamu vaan?
