Ihmisen, jolla ei ole nimeä, kanssa
kuljemme polkua salaiseen paikkaan
paikkaan, missä vuolaat purot yhtyvät
ja valo ympäröi meidät, sulkee sisäänsä
Hänen voimakas tuoksunsa satuttaa
siitepölyä pikkuhousuissaan
rakkaani, rastaani, runottareni
riennä metsänpeittoon minun kanssani
Ja valo ympäröi meidät
ja valo ympäröi meidät
älä suotta, älä turhaan punastele
älä häpeile vaan ylpeästi astele
