Kuljemme tätä salamyhkäistä tietä
olet vähäpuheinen, vaitelias
tulen perässäsi
yritän mahtua jalanjälkiisi
Sumua alhaalla laaksossa
kaupungin siluetti
Jäätyneitä koiranpaskoja
johtolankoja ymmärrykseen
me kaksin taivasalla
soittelemme kukkopilleillä
Uppoamme näiden soiden hapettomaan liejuun
vedämme keuhkot täyteen mutaista vettä
mutaisten metsien vihkivettä
Sinä liidät ja kohoat
lähestyvän aamun taivaalla
ja uusi aurinko nousee maailmankaikkeuteemme
vaivihkaa
olet siellä missä valokin on