Vielä viikko sitten asuin Ruotsissa
olin hallitseva uros laumassani
tuttu näky useissa pintapaikoissa
vaanin saalista, seuraavaa uhria
Olin keikari, sukkela suustani
kova poika melskaamaan kuin myös tolskaamaan
sadat naiset siemenelläni saastutin
rojut ränniin ruikin, luikin livohkaan
Hänen ylhäisyytensä hovinsa ympäröimänä
huomion keskipisteenä
haareminsa liehitellessä, kehuessa, mielistellessä
joku puukon pistää selkään
Minut yllätettiin housut kintuissa
raukkamaisesti kun jaoin rakkauttani
minut syrjäytettiin, syöstiin vallasta
hymy hyytyi naistennaurattajalta
Elin ainoastaan tähtenne, kaikkeni annoin vuoksenne
ja tämäkö on kiitos?
Petturuutenne tuntuu pahalle
peruspäivärahalle taidan tippua, pelkään
Vielä viikko sitten asuin Ruotsissa
Suotta uhrasin itseni, ei kukaan itke perääni
ei kukaan paskan(kaan) vertaa
ei kukaan kehu vuolaasti, ylistä lahjakkuuttani
(ei kukaan jää kaipaamaan)
Poloinen poikamiesreppana, ressukka ja raukkaparka
aivan yksin maailmassa
vailla naisen rakkautta, lämpöä ja huolenpitoa
