Maaliskuun tiedeklubi-podcast kertoo, mistä aineksista koostuu Vuoden tiedekirja 2019 -palkinnon voittanut teos ”Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä”. Kirjan kirjoittanutta Kirsi Lehtoa haastatteli toimittaja Anna-Liisa Haavikko. Teoksen on kustantanut Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Kasvivirologian dosentti, astrobiologi Kirsi Lehto Turun yliopistosta on aina ollut taipuvainen pohtimaan maailmaa ja kyseenalaistamaan vallitsevia dogmeja. Astrobiologiassa häntä kiehtovat niin tutkimusalan peruskysymykset kuin pienempiin yksityiskohtiin syventyvät pohdinnat.
Astrobiologia on poikkitieteellinen tutkimusala, joka pyrkii selvittämään elämän synnyn, elämän kehittymisen ja elämän tulevaisuuden kysymyksiä kaikkialla maailmankaikkeudessa. Se on verrattain uusi tutkimusala, joka syntyi, kun 60-luvun avaruuslentojen myötä tuli mahdolliseksi tutkia elämää muilla planeetoilla. Avaruuslennoilla Marsiin ei löydetty merkkejä elämästä, mutta astrobiologinen tutkimus jatkui. NASA:n Astrobiologian tutkimusohjelma käynnistettiin 90-luvulla, kun Maahan syöksyi meteoriitti, jossa havaittiin mahdollisia mikrofossiileja. Kun mahdollisia elämän merkkejä alettiin tutkimaan, piti määritellä, mitä oikeastaan etsitään. Mitä elämä on? Mitkä ovat sen tunnusmerkit? Minkälaisissa olosuhteissa elämä on syntynyt tai voi syntyä? Nämä ovat astrobiologian ydinkysymyksiä.
Onko elämää muilla planeetoilla? Astrobiologina Kirsi Lehto on tottunut vastaamaan kysymykseen ja vastaus on toistaiseksi pysynyt samana. Me emme tiedä. Tällä hetkellä on kuitenkin käynnissä useampia tutkimushankkeita, joiden avaruuslennoilla etsitään elämän merkkejä muilta planeetoilta. Marsin lisäksi elämän edellytyksiä etsitään Jupiterin ja Saturnuksen kuista. Myös eksoplaneettojen ilmakehistä etsitään merkkejä elämästä valtavien teleskooppien avulla. Kirsi Lehto uskoo, että muun muassa näiden hankkeiden avulla saamme vielä 2020-luvun aikana lisää tietoa elämän mahdollisuuksista Maan ulkopuolella.
Eliökunnan kehitys Maassa on ollut sattumanvaraista. Se on kehittynyt kulloinkin vallitsevien olosuhteiden ajamana. Nykytutkimuksen avulla pystytään tunnistamaan Maapallon elämän vaatimat olosuhteet, mutta ne eivät välttämättä ole samoja kuin muilla planeetoilla. Elämän merkkien etsiminen vierailta planeetoilta onkin haastavaa juuri siksi, että siitä mitä haetaan ei ole varmuutta. ”Olemme pitkään olettaneet, että elämä muualla on kemiallisesti samanlaista kuin Maassa. Nyt ajatellaan, että se voisi olla toisenlaista, mutta kukaan ei osaa sanoa minkälaista.”, Kirsi Lehto kertoo.
Kevään 2020 tiedeklubi-keskustelut käydään poikkeuksellisista olosuhteista johtuen ainoastaan nauhurin äärellä. Kevään aikana julkaistaan kolme podcastia. Livetapahtumat jatkuvat syksyllä 2020. Myös livetapahtumista julkaistaan äänitallenteet.
Tiedeklubit kuuluvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tiedettä kaupungissa -tapahtumiin. Klubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Kevään 2020 tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen Tiedetoimittajain liitto ja IHME Helsinki. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.
