Oppiminen ei yleensä etene suoraviivaisesti, vaan ottaa välillä takapakkia ja sisältää usein myös taukoja. Oppiminen synnyttää kiinnostuksen ja innostuksen ohella usein myös ahdistusta, vihaa ja pelkoa. Mistä tämä johtuu? Jaksossa pureudutaan oppimiseen liittyvään ambivalenssiin etenkin transformatiivisen oppimisen kohdalla. Transformatiivisessa oppimisessa ihmisen perustavanlaatuinen merkityssysteemi on muutoksessa, eikä tämä muutos tunnu aina ja koko ajan mukavalta. Oppimisprosessin aikana sekä tähtäämme kohti muutosta että vastustamme ja välttelemme sitä. Jaksossa kuullaan myös millaisia välttelyn ja vastustelun taktiikoita Minnin tutkittavat hyödynsivät opettajaopinnoissaan ja toisaalta milllaisilla tavoilla he pyrkivät edistämään oppimistaan.
Jaksossa mainittuja lähteitä:
Bion, W. R. 1979. Kokemuksia ryhmistä. Ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta. Weilin+Göös.
Lewis, T. E. 2011. Rethinking the Learning Society: Giorgio Agamben on Studying, Stupidity, and Impotence. Studies in Philosophy and Education 30 (6).
Mälkki, K. & Green, L. 2014. Navigational Aids: The Phenomenology of Transformative Learning. Journal of Transformative Education 12 (1).
Nikkola, T. 2013. Miksi ryhmä ei ryhdy työhön? Teoksessa T. Nikkola, M. Rautiainen & P. Räihä (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Vastapaino.
Siltala, J. 1992. Omien merkitysten suojakelmu vai rikki raastava kaaos? Thomas Ziehen omaksumisteorian sovellutuksia. Teoksessa T. Aittola & E. Sironen (toim.) ”Miksi piiriin?” Thomas Ziehe koulusta, nuorisosta ja itsestäänselvyyksien murenemisesta. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteen laitos.
Ziehe, T. 1991. Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Vastapaino.
