Shows
BIOS-podcastMiten fossiilivaltaa pönkitetään?Onko käynnissä energiasiirtymä tai energiamurros? Paljon puhetta, vähän villoja? Vai onko mullistus nurkan takana? Kumpaakin väitettä esitetään, ja kummallekin on perusteita. Joka tapauksessa on selvää, että missään ei liikuta tarpeeksi nopeasti, ja tämän syiden ymmärtäminen on tärkeää. Jakso käsittelee “ideologioita”, joilla on onnistuneesti torjuttu nopeampaa järjestelmätason muutosta.
Keskustelu pohjautuu kahteen kirjaan, joista Ville on kirjoittanut blogissa: Malmin & Cartonin Overshoot sekä Fressozin More and More and More.
Lisälinkkejä:
BIOS: Miksi päästövähennyksiä ei voi viivytellä?
https://www.youtube.com/watch?v=qCuh9AKAkB8
Ville Lähde: Menneestä ei saa oppia energia...2025-05-231h 48
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 8: TaantumusTaantumus on sana, jota on aikojen saatossa käytetty leimakirveenä. Tässä jaksossa Tero Toivasen johdolla taantumuksen käsite otetaan alustavaksi työvälineeksi nykyisten ideologisten virtausten ja poliittisten mullistusten tarkasteluun. Näyttää selvältä, että autoritaariset voimat tähtäävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon piirissä saavutettujen oikeuksien kaventamiseen, mutta mitä ne lupaavat? Jaksossa pohdintaan myös, miksi ilmastopolitiikka näyttää ottavan parhaillaan todenteolla takapakkia ja kysytään, mitä on ilmastoestäminen? Samalla jakso muistuttaa, että ympäristöpolitiikka ja ekologinen ajattelu ei suinkaan aina ole väistämättä progressiivista, vaan ekologisia visioita voi rakentua myös autoritääriselle ja ulossulkevalla perustalle. Jakso o...2025-04-021h 29
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 6: MetsäMetsäteollisuuden toimintalogiikka poikkeaa monin tavoin muusta Suomen teollisuudesta. Julkisella sektorilla on vahva rooli metsäteollisuuden tukijana ja alalle on myönnetty merkittäviä muista teollisuudenaloista poikkeavia erioikeuksia. Samalla kun muut teollisuudenalat painivat kalliiden päästövähennysten tai päästöoikeusmaksujen kanssa, lankeaa lasku metsäteollisuuden päästöistä veronmaksajien ja muiden alojen maksettavaksi. Jaksossa pohditaan, miten tähän on tultu ja miten tilanteesta päästään ulos? Ilmastotavoitteiden purkamiselle ja luonnolle tuhoisan business as usualin jatkamiselle on olemassa hyviä tai jopa erinomaisia vaihtoehtoja. Metsäsektori voi edelleen muodostua trouble makerin sijasta osaksi ilmasto- ja ympäristökriisin ja myös Suomen taloudellise...2025-03-091h 31
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 7: KestävyystiedeKestävyys lienee tuttu sana kaikille, mutta mitä on kestävyystiede? Tieteenalan äärelle johdattaa jakson studiovieras, professori Jussi T. Eronen, yksi BIOS-tutkimusyksikön perustajista. Keskustelussa tarkastellaan tämän monitieteisen tutkimusalan syntyhistoriaa ja sen rantautumista myös Suomeen. Kestävyystiede on kehkeytynyt monien tutkimusperinteiden kohtaamisesta, ja jaksossa tutkaillaan sen suhdetta esimerkiksi maapallojärjestelmätutkimukseen ja sosio-ekologisten järjestelmien tutkimukseen. Sen ohella pohditaan myös sitä, mitä kaukaisen historian, ns. "syvän ajan" tutkimus voi antaa nykyisyyden ja tulevaisuuden ongelmien ymmärrykselle.
LISÄLUKEMISTOA:
Mooney et al. 2013
https://www.pnas.org/doi/pdf/10.1073/pnas.1107484110
Kates et al. 2001
https://www.science.org/doi/10.1126/science...2025-02-261h 12
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 5: Kulttuurinen muutosLuonto ei kestä nykyisenkaltaisia ylikuluttavia, fossiiliselle perustalle rakennettuja yhteiskuntia. Ihmisluonto puolestaan on lujilla kiireellisissä uudistamistarpeissa, jotka koskevat taloutta, tuotantoa ja kulutusta, teknologioita ja kaikkea ihmistoimintaa. Kestävyysmurroksen edistäjäksi ja jopa perustavaksi voimaksi on eri tutkimusaloilla ehdotettu kulttuurista muutosta. Kulttuurin käsitteeseen liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi kulttuurisen muutoksen määrittely ei ole helppo tehtävä. Toisaalta merkkejä ympäristön tilaan ja ihmisten luontosuhteisiin liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta näkyy yhä enemmän esimerkiksi taiteessa, julkisessa keskustelussa ja ihmisten erilaisissa arjen valinnoissa ja teoissa. Nykyisen vilkkaan ja moninaisen kulttuurikeskustelun joukkoon tarvitaan yhä enemmän sellaisia kulttuurisen muutoksen ääniä, jotka puolustavat luontoa sekä...2025-02-191h 03
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 4: VarovaisuusperiaateYmpäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pinta...2025-01-1652 min
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 3: YmpäristöturvallisuusYmpäristökriisi on poliittisissa puheissa alettu nähdä yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Elinympäristöjen heikkeneminen ja esimerkiksi äärisäät uhkaavat ihmisiä ja yhteiskuntien toimintaa yhä selvemmin ja konkreettisemmin, eikä vaikutuksia voi enää kuitata vain synkän tulevaisuuden maalailuna. Suorien vaikutusten, kuten tulvien, kuivuuksien ja myrskyjen lisäksi ympäristötekijät yhdistyvät yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten kanssa niin sanotuiksi ketjuuntuviksi vaikutuksiksi, joita ovat esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, ruokaturvan heikkeneminen, pakotettu muuttoliike ja kasvava poliittinen epävakaus. Toisaalta jos ympäristökriisin hillintätoimet toteutetaan riittämättömästi suunniteltuina ja kiireessä, voivat myös ne aiheuttaa turvallisuutta uhkaav...2024-12-0356 min
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 2: TalouskasvuTuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia.
LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talous...2024-11-1448 min
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 1: TeollisuuspolitiikkaTeollisuuspolitiikka on noussut erityisesti Joe Bidenin hallinnon (2021–2025) myötä globaalisti vaikuttavien politiikkaideoiden kärkijoukkoon. Kapeassa katsannossa sillä tarkoitetaan lähinnä valtion avustuksia kotimaisille yrityksille ja näiden yritysten kansainvälisen kilpailuasetelman suojelua. Laajemmin katsottuna teollisuuspolitiikassa on kuitenkin kyse talouden julkisesti ohjatusta rakennemuutoksesta kohti poliittisesti päätettyjä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Tämä laajempi näkemys on linjassa tuoreimman tutkimuskeskustelun kanssa, tultiinpa keskusteluun taloustieteestä, oikeustieteestä tai kestävyystieteestä. Toisin kuin BIOS:n ekologisen jälleenrakennuksen lanseeraamisen aikoihin (2019), nyt meillä on käsillä vaikutusvaltainen poliittinen idea ja koeteltuja politiikkatoimia, joiden avulla jälleenrakennuksen kaltainen suuri urakka voidaan toteuttaa. Studiovieraana Paavo Järvensivu.
LISÄLUKEMISTOA: Paavo Järv...2024-11-061h 00
Ihmisiä, siis eläimiäOmavaraistalous, vapaus ja omatunto, viljely, resurssitietoisuus, Omavaraopisto. #79 Lasse NordlundTue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry
Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/115151545
Haluatko kiireetöntä, läpitunkevin kysymyksin maustettua intensiivistä huomiota – yrityksellesi, itsellesi tai vaikka kaveriporukallesi? Osta aikaani. Lue lisää: https://tinyurl.com/syvenny
79. jakson vieraana yhteiskunnallinen tekijä-ajattelija, viljelijä ja omavaraistalouden pioneeri Lasse Nordlund. Jakso taltioitiin 28.8.2024.
Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/79-lasse-nordlund
Videoversio: https://youtu.be/9VUYJ39EFUA
Spotify: https://spoti.fi/3YyqZWG
Apple Podcasts: [tulee]
RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X
00:00:00 Lähtökohdat.
00:11:34 Sivarikokemus.
00:14:28 Anarkistit.
00:19:33 Vieraantuminen.
00:24:42 Kriittisyyden sosiaaliset riskit.
00:29:16 Saksan traumatisoitunut poliittinen ilmapiiri.
00:36:59 Kaoottiset järjestelmät ja joukkopsyyke.
00:45:13 Sulautumiskokemukset.
00:54:01 Tunteiden kanavointi, va...2024-11-016h 16
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 12: Ekologinen jälleenrakennusEkologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkymä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksesta. Se on räätälöity täkäläiseen ympäristöön, niin ekologiseen, taloudelliseen kuin kulttuurisuuteen. Laajamittaisen yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen visioita ilmestyi kansainväliseen keskusteluun 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kun yksilö- ja markkinakeskeinen valtavirta osoittautui yhä ongelmallisemmaksi. Ne pohjasivat kuitenkin pitkälti anglo-amerikkalaiseen mielikuvastoon ja historialliseen kokemukseen, ja BIOS-tutkijat halusivat jotain helpommin tavoitettavaa täkäläiseen keskusteluun. Tässä jaksossa pohditaan, miksi muutosideoiden räätälöinti paikallisiin oloihin on niin tärkeää ja mitkä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ydinpiirteitä.
BIOS-kirjallisuutta ekologisesta jälleenrakennuksesta:
BIOS, Ekologinen...2024-10-221h 41
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 11: MonikriisiMiten ymmärtää elämää ilmastonmuutoksen, pandemian, sotien, logistiikkatukosten, ruokakriisien, luontokadon, äärioikeiston nousun ja teknologisten mullistusten keskellä? “Monikriisi” on noussut nopeasti yhdeksi tavaksi sanallistaa nykymaailmaa. Mutta kuten usein käy sanojen räjähtäessä julkisuuteen, se on saanut monia erilaisia merkityksiä. Yksille monikriisit kuvaavat monenkirjavia tilanteita, joissa lukuisat kriisit osuvat yksiin ja synnyttävät jotain uutta. Toisille monikriisin käsite kuvailee nimenomaan tätä aikaa, ainutlaatuista vaihetta maailmanhistoriassa. Joka tapauksessa se on enemmän kuin vain sitä, että monta asiaa tapahtuu yhtaikaa. Erityinen monikriisin haaste on, miten reagoidaan nopeisiin muuttuviin kriiseihin hukkaamatta näkyvistä pitkän aikavälin tavoitteita, hitaiden kriisien...2024-09-161h 19
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 10: AntroposeeniSana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelm...2024-08-201h 15
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 9: Kehitys ja edistysModerni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissul...2024-06-052h 09
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 8: Peritty tilanneTässä jaksossa syvennytään yhtaikaa yksinkertaiseen ja vaikeaan asiaan. Elämme historiallisesti kehkeytyneessä ja kerrostuneessa maailmassa: kaikki nykyinen on siihen juurtunutta, ja kaikki tuleva ponnistaa tästä peritystä tilanteesta. Ympäristökysymyksissä tämä tarkoittaa, että ohjenuoraa ei löydy alkuperäisestä tai muuttumattomasta luonnosta. Ihmisyhteiskunnat ovat aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa muille eliöille, eikä tästä pääse yli eikä ympäri. Asian surkuttelu ei kuitenkaan auta näkemään tietä eteenpäin nykytilanteesta. Paluuta kun ei ole. Peritty tilanne koostuu niin rakennetuista infrastruktuureista kuin muokatuista ympäristöistä, niin syvään juurtuneista tavoista kuin yhteiskunnallisista instituutioista aina talousjärjestelmiin asti. Yhtäältä peritty ti...2024-05-082h 05
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 7: RuokajärjestelmäMitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalis...2024-04-042h 37
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 6: VäestöYmpäristökeskustelussa toistuu tiuhaan väite, että väestönkasvu on ongelmien alkujuuri. Usein valitetaan myös, että väestöstä ei puhuta, ja peräänkuulutetaan “kovia keinoja”. Tässä jaksossa pureudutaan väestökehitystä koskeviin väitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin. Onko käynnissä globaali väestöräjähdys? Ei, vaan globaali eriytyminen, jossa väestömäärä vähenee tai vakautuu yhtäällä ja kasvaa toisaalla. Sitkeän paikallisen kasvun taustalla on lisäksi tekijöitä, joihin puuttuminen vaatii ennen kaikkea “pehmeitä” keinoja, laajapohjaisen inhimillisen hyvinvoinnin turvaamista. Väestöennusteisiin onkin leivottu sisään oletuksia tulevien vuosien kehityksestä, ja siksi ne poikkeavat toisistaan raj...2024-03-041h 45
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 5: YmpäristöongelmaYmpäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä. Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. M...2024-02-131h 45
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 4: NiukkuusRajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajo...2024-01-091h 41
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 3: TarpeetVaurauden ympäristökuorma on raskas. Luonnonvarojen ja ympäristöongelmien virrat kulkevat maailmassa eriarvoisesti: hyötyä enemmän yksille, haittoja enemmän toisille. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten maailman vauraan vähemmistön ekologinen kuorma on suhteettoman suuri. Tutkimusasetelman vaihtelevat, mutta pääviesti pysyy samana, ja todistusaineisto on vahva. Liian vahva keskittyminen ylikulutukseen voi kuitenkin häivyttää näkyvistä sen, että kaikkien ihmisten arkisen elämän ylläpitäminen vie sekin valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Tämäkin ympäristökuorma on mittava. Määrän lisäksi on siis hahmotettava laatu. Välttämättömiä inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyt...2023-12-051h 44
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 2: AineenvaihduntaJokainen elävä olento, sekä jokainen ihmisyhteisö, tarvitsee ainetta ja energiaa ympäröivästä maailmasta elääkseen, uusiutuakseen – ja myös muuttuakseen. Tämä on aineenvaihduntaa, eli kirjaimellisesti aineen vaihtamista itsen ja muun maailman välillä, ja se on kaiken elämisen luonnonvälttämättömyys. Aineenvaihdunnassa myös olennon rajat maailmaansa sumentuvat: esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunta nivoutuu osaksi monenlaisia työkaluja ja instituutioita. Aineenvaihdunnan rihmasto voi kurottaa kauas, maailman toiselle laidalle. Tarkastelemalla yhteiskuntien sosio-ekologista aineenvaihduntaa voidaan myös hahmottaa paremmin, miten yhteiskunnat kautta historian ovat olleet hyvin erilaisia ja miten omaleimainen moderni globaali maailmantalous on. Ekologisten kriisien äärellä fossiilitaloudessa kasvaneid...2023-11-011h 35
BIOS-podcast12 käsitettä maailmasta. Jakso 1: ElämäMitä on elämä? Miksi planeetta, jossa on elämää, on niin ainutlaatuinen paikka? Elämä ei vain saavu jonnekin, vaan se muokkaa väistämättä ympäristöään ja ylläpitää oman olemassaolonsa edellytyksiä. Tämä on yhteistä kaikelle elämälle, myös ihmisen toiminnalle, mutta miten ajatella ympäristökriisiä tämän valossa? Vahva erottelu luonnollisen ja luonnottoman ei auta – sillä ympäristöongelmat ovat mahdollisia taustalla olevien luonnonprosessien vuoksi. On pureuduttava yksityiskohtaisemmin siihen, millaisia vaikutuksia ihmisyhteisöjen toiminnalla on ollut ympäristöönsä, eri aikoina ja eri alueilla. Kun tavoitellaan kestävämpää elämää, ei tule pyrkiä vakaaseen tasapainoon vaan...2023-10-051h 04
Radio MoreeniVoiko kaivostoiminta olla eettistä tai ekologista?Journalistiikan opiskelija Eino Rissanen haastattelee filosofi Tere Vadénia tutkimusyksikkö Biosista.
https://www.tuni.fi/moreenimedia/2022/10/28/maailma-tarvitsee-valtavasti-kaivosmineraaleja-mutta-onko-kestavaa-kaivostoimintaa-olemassakaan/2022-10-2721 min
BIOS-podcastBIOS-festivaali (puheohjelma)Äänitallenne BIOS-festivaalin puheohjelmasta torstaina 13. lokakuuta 2022. Välisoitot Timo Lassy.
0t 0min Tervetuloa (Karoliina Lummaa)
0t 5min Maailman tila ja Suomi (Ville Lähde)
0t 25min Teollisen murroksen tiedevetoinen suunnittelu (Paavo Järvensivu) + videokommentit Ilmastopaneeli, Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli
1t 00min Politiikkapaneeli (Tero Toivanen): Atte Harjanne (vihr), Hilkka Kemppi (kesk), Mai Kivelä (vas), Matias Mäkynen (sdp) ja Saara-Sofia Sirén (kok)
1t 50min Mediapaneeli (Julia Jousilahti, Demos Helsinki): Tuomas Niskakangas (HS), Maija Elonheimo (YLE), Timo Harjuniemi (Demos Helsinki)
2t 30min BIOS-ekonomisti (Jussi Ahokas)
2t 45min Yleisökysymykset ja -kommentit2022-10-173h 02
BIOS-podcastMetsäpodcast 12: Metsasektorin kestävyysKeskustelemassa europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (SDP), Ville Niinistö (VIHR) ja videokommentilla Silvia Modig (VAS) sekä tieteen edustajana Tuotannon ja kulutuksen keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä (SYKE). Keskustelun erityisteemana on metsien käytön sovittaminen ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin raameihin.
Keskustelu pidettiin Eurooppa-salissa (Helsinki), 9.9. 2022
Ks. myös https://youtu.be/EYjja_sFWUI2022-09-171h 19
BIOS-podcastMetsäpodcast 11: Metsäsektorin muutosKeskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (KESK), Sirpa Pietikäinen (KOK) ja Nils Torvalds (RKP) sekä tieteen edustajana johtava asiantuntija Jyri Maunuksela (LUKE). Keskustelun erityisenä painopisteenä ovat uusien biojalostusteknologioiden potentiaalit sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö potentiaalien hyödyntämisessä.
Keskustelu pidettiin 9.9. 2022.
Ks. myös https://youtu.be/bRncLQXDTW42022-09-171h 09
BIOS-podcastMetsäpodcast 10: Yhteenvetoa - riskit ja mahdollisuudetSarjan kymmenes jakso poikkeaa aikaisemmista: nyt äänessä ovat Antti Majavan johdolla BIOS-tutkijat, jotka palaavat sarjan teemoihin, jakso jaksolta. Mitä olemme kuulleet, mitä oppineet? Mitkä kysymykset nousevat esiin? Ja ennen kaikkea, mitä pitäisi tehdä ja kenen? Metsissä ratkeavat monet suomalaisen maan- ja resurssien käytön keskeiset kysymykset ja metsät ovat suuressa roolissa ilmastokriisiin vastaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsänomistajien asema korostuu ja metsäteollisuudella on tärkeä taloudellinen tehtävä myös tulevaisuudessa. Mitä riskejä ja mahdollisuuksia on näkyvissä?
Kuva: Antti Majava
https://bios.fi/metsapodcast/2022-06-231h 46
BIOS-podcastMetsäpodcast 9: PEFC -sertifikaatti ja kilpailukyky (Minna Halme, Timo Kuuluvainen)Sarjan yhdeksännessä jaksossa keskustellaan metsien käytön ekologisen kestävyyden takeena toimivista sertifikaateista ja erityisesti parhaillaan päivitettävästä PEFC -sertifikaatista, johon kuuluu 90% Suomen talousmetsistä. Keskustelemassa ovat Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori ja Suomen Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen Minna Halme sekä Helsingin yliopiston metsätieteen vanhempi yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen.
https://bios.fi/metsapodcast/2022-04-131h 19
BIOS-podcastMetsäpodcast 8: Ympäristökriteerit hyödyttävät metsänomistajaa (Lauri Hetemäki, Timo Pukkala)Sarjan kahdeksannessa jaksossa hahmotetaan metsäsektorin toimintaympäristön muutosta metsätalouden ja metsänomistajan näkökulmasta. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori ja Euroopan metsäinstituutin vanhempi tutkija Lauri Hetemäki sekä Itä-Suomen yliopiston Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala.
Kuva: Aamusumua Keravanjoella. Simo Räsänen, Wikimedia Commons.
https://bios.fi/metsapodcast/2022-03-171h 17
BIOS-podcastMetsäpodcast 7: Metsäsektori ja rahoitussektorin muutos (Aila Aho, Miika Korja, Jussi Lintunen)Metsäpodcast -sarjan seitsemännessä jaksossa hahmotellaan, miltä suomalainen metsäsektori näyttää sijoituskohteena ja miten EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet sekä tämän vuoden alusta voimaan astunut EU-taksonomia, eli asetus kestävän rahoituksen kriteereistä, vaikuttavat metsien käyttöön. Pohdimme myös, miten metsäsektorille asetetut ilmasto- ja ympäristövelvoitteet suhteutuvat muiden sektoreiden tavoitteisiin.
Aiheesta ovat keskustelemassa rahoitusalan konkari ja EU-komission neuvonantajaryhmän jäsen Aila Aho, Sitran Ilmasto- ja luontoratkaisut -tiimin asiantuntija Miika Korja sekä Etlassa ja Lukessa työskentelevä ympäristö- ja luonnonvarataloustieteilijä Jussi Lintunen.
https://bios.fi/metsapodcast/2022-02-131h 21
BIOS-podcastMetsäpodcast 6: Metsien monimuotoisuus (Artti Juutinen, Saija Kuusela)Metsäpodcastin kuudennessa jaksossa keskustellaan metsien käytön vaikutuksesta metsien monimuotoisuuteen ja vastaavasti monimuotoisuuskadon pysäyttämisen vaikutuksista metsäsektoriin. Keskustelemassa ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Artti Juutinen ja projektipäällikkö Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta.
Taustaa keskustelulle luo erityisesti EU:n uusi biodiversiteettistrategia, joka edellyttää Suomessa mittakaavaltaan merkittävää lisäsuojelua, jonka hintalappu voi Suomen Luontopaneelin mukaan nousta jopa yli kuuten miljadiin euroon.
https://bios.fi/metsapodcast/
Kuva: Fanny Churberg, Metsänsisusta, 1871 - 1872. Wikimedia Commons/Kansallisgalleria.2022-01-201h 17
BIOS-podcastMetsäpodcast 5: Metsäsektori ja vetytalous (Jero Ahola, Jyrki Ovaska)Viidennessä jaksossa keskustellaan vetytalouden ja metsäsektorin yhdistämisestä. Keskustelijoina ovat Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) energiatehokkuusprofessori Jero Ahola ja UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska. Molemmilla on pitkä kokemus vetyteknologian tutkimuksesta ja kehittämisestä niin Suomen kuin EU:n tasolla.
https://bios.fi/metsapodcast/2021-12-301h 17
BIOS-podcastMetsäpodcast 4: Hiilen hinnoittelu (Raisa Mäkipää, Hanna-Mari Ahonen)Metsäpodcastin neljännessä jaksossa keskustellaan metsien ja maaperän hiilivirroista ja mahdollisuudesta tukea hiilensidontaa ulottamalla hiilen hinnoittelu myös maankäyttösektorille. Vieraina ovat ympäristötaloustieteilijä ja hiilimarkkinoiden asiantuntija Hanna-Mari Ahonen Perspectives Climate Groupista ja maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuuksiin sekä hiilinielujen lasketaan perehtynyt tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.
https://bios.fi/metsapodcast/2021-12-221h 14
Ajatuksia yhteiskunnastaTalouskasvusta politiikan sisältötavoitteisiin (osa 2)Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe.
Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021. Osassa kaksi on seminaarin keskusteluosa. Puhujien alustukset löytyvät ensimmäisestä osasta podcastina täältä: https://soundcloud.com/tzz2ln6z7tkt/talouskasvusta-politiikan
Videona täältä: https://youtu.be/avVqF7ikg6U
Keskustelemassa ovat:
Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste
Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö
Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Niina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj.
Ja...2021-12-1537 min
BIOS-podcastMetsäpodcast 3: Miten metsäsektori sopeutuu muutoksiin? (Jakob Donner-Amnell, Niklas von Weymarn)BIOSin Metsä -podcastin kolmannessa jaksossa ovat keskustelemassa Jakob Donner-Amnell, yhteiskuntatieteelliseen metsäsektorin tutkimukseen ja metsäsektorin kehityksen ennakointiin erikoistunut tutkija Itä-Suomen yliopistosta sekä Niklas von Weymarn, Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja.
Päästöoikeuksien ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, jonka vielä alkusyksystä arvioitiin toteutuvan vasta vuoden 2030 jälkeen. EU:n ilmasto- ja metsälinjaukset sekä LUKE:n julkaisemat tiedot Suomen metsien vuosikasvun heikkenemisestä eivät todennäköisesti mahdollista hakkuiden kasvattamista nykytasolta. Miten metsäteollisuus vastaa tähän nopeaan toimintaympäristön muutokseen ja tuottaa vähemmällä raaka-aineen käytöllä enemmän lisäarvoa?
Molemmat keskustelijat painottiva...2021-12-091h 09
Ajatuksia yhteiskunnastaTalouskasvusta politiikan sisältötavoitteisiin (osa 1)Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe.
Keskustelemassa ovat:
Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste
Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö
Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Nina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj.
Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö
Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021.2021-12-0248 min
BIOS-podcastMetsäpodcast 2. jakso: Metsäteollisuus ja energiamurros (Majava, Passi, Tsupari)BIOSin Metsä-podcastin toisessa osassa Vatajankoski OY:n toimitusjohtaja Pekka Passi ja VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari ruotivat energiamarkkinoiden tilaa, sähkön hintavaihteluiden syitä ja metsäteollisuuden roolia ilmastotavoitteiden myllertämässä toimintaympäristössä.
https://bios.fi/metsateollisuus-tarvitaan-mukaan-energiaverkon-tasapainottamiseen/
https://bios.fi/metsapodcast/2021-12-021h 18
BIOS-podcastMetsäpodcast 1. jakso: Tilannekuva (Majava, Kalliokoski, Soimakallio)• Mitä EU:n uudet ilmastotavoitteet tarkoittavat metsäteollisuudelle?
• Paljonko puuta voidaan kestävyystavoitteiden puitteissa käyttää?
• Miten tavoite puun käytön lisäämisestä vaikuttaa Suomen kasvihuonepäästötaseeseen?
• Millaisia taloudellisia vaikutuksia puun käytön lisääminen potentiaalisesti aiheuttaa eri sektoreilla?
• Mitä vaihtoehtoja puun käytön lisäämiselle olisi tarjolla?
Keskustelemassa SYKE:n Luonnonvarojen kestävän käytön yksikön päällikkö ja Sampo Soimakallio ja Ympäristöministeriön ilmastoyksikön maankäyttösektorin ilmastotoimista vastaava neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski. Antti Majava juontaa.
Jinglet: Tuomas A. Laitinen2021-11-021h 16
BIOS-podcastTulevaisuuden tilannehuone (Paavo Järvensivu, Katariina Numminen, Janne I. Hukkinen)Erikoisjaksossa pureudutaan WISE-tutkimusprojektin piakkoin valmistuvaan Tulevaisuuden tilannehuone -harjoitukseen, jonka avulla kuntapäättäjät ja -asiantuntijat pääsevät harjoittelemaan kriittistä päätöksentekoa, joka määrittää kunnan tulevaisuutta jopa vuosikymmenten ajan. Internet-pohjaisessa toiminnallisessa työpajassa osallistujien tehtävänä on kunnan ekologinen jälleenrakennus. Podcast-jaksossa harjoituksesta keskustelevat BIOS-tutkija Paavo Järvensivun kanssa dramaturgi Katariina Numminen ja WISE-projektin johtaja, professori Janne I. Hukkinen. WISE-projektin rahoittaa Suomen Akatemian alainen Strategisen tutkimuksen neuvosto. Lisätietoja projektista: https://wiseproject.fi2021-10-1556 min
BIOS-podcastSiirtymäpolitiikasta Vallisaaressa (vieraana Ville Niinistö)Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) vieraili elokuun lopussa BIOS-tutkijoiden livepodcast-vieraana Helsingin Vallisaaressa, jossa on kesällä 2021 järjestetty nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali. BIOS:lla on ollut Vallisaaressa tutkimusasema, jossa vierailijoiden nähtävillä on ollut myös BIOS:n laatima siirtymäpolitiikan kojelauta. Jaksossa BIOS-tutkijat Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen keskustelevat Niinistön kanssa siirtymäpolitiikan ideasta, Suomen ja Euroopan ilmastopolitiikan tilasta, teollisuuspolitiikan suunnanmuutoksesta ja talouspolitiikan muutostarpeista.
Siirtymäpolitiikan kojelauta: https://kojelauta.bios.fi
BIOS Helsinki Biennaalissa: https://helsinkibiennaali.fi/artist/bios/
Helsinki Biennaali on avoinna Vallisaaressa 26.9. 2021 saakka: https://helsinkibiennaali.fi/
Kuva: Saara Karhunen / HAM2021-09-071h 23
BIOS-podcastIrtikytkennästäIrtikytkentä herättää jatkuvasti kiinnostusta ilmiönä ja käsitteenä, tutkimusta julkaistaan koko ajan enemmän. Esimerkiksi ilmastopäästöissä näkyy siellä täällä laskua samaan aikaan kun talous kasvaa -- onko irtikytkentä siis ratkaisu ja jos niin mihin? Podcastissa ruoditaan irtikytkennän muotoja ja sitä koskevaa tutkimusta, lähtökohtana kolme BIOS-tutkijoiden hiljattain julkaisemaa artikkelia.
Äänessä Tero Toivanen ja Tere Vadén.
Artikkelien tulokset on koottu myös blogiin:
https://bios.fi/en/decoupling-where-it-falls-short-and-a-call-for-collecting-research/
Suomenkielinen irtikytkentä-artikkeli:
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/76338
BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. BIOS o...2021-04-0758 min
Radio Jyväskylän KesäWISDOM: Ekologinen jälleenrakennus - Teea Kortetmäki ja Mari PantsarSuomessa puhuttiin jälleenrakennuksesta viimeksi 1940-luvulla sotien jälkeen, mutta nyt sana on taas noussut keskusteluun kahdestakin suunnasta. Ensin BIOS-tutkimusyksikkö totesi, että ekologisen jälleenrakennuksen aika on nyt. Sitten tuli koronaviruspandemia ja mediassa on alkanut vilahdella puheita koronan jälkeisestä jälleenrakennuksesta pandemian jälkimaininkien yli selviämisen ehtona. Mitä on ekologinen jälleenrakennus, miksi se on tärkeää juuri nyt, ja hukkuuko se pandemian jälkeisen rakennusurakoinnin alle?
Mari Pantsar (PhD) on Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran hiilineutraali kiertotalous –teema-alueen johtaja. Hän on myös ympäristö- ja ilmastoministerin asettaman valtakunnallisen, koronapandemiasta kestävästi selviämiseen liittyvän Kestävä elvytys -työryhmän toi...2020-06-3033 min
BIOS-podcastEnergiaelvytysKoronakriisin vaikutuksia yhteiskuntaan on hillittävä nopeilla julkisen sektorin interventioilla. Miksi energiantuotannon järjestelmällinen muutos on hyvä keino elvytykselle?
Kuudennessa BIOS-podcastissä ovat äänessä Venla Lankinen, Antti Majava ja Tere Vadén.
Tutustu podcastiin liittyvään kirjoitukseen blogissa:
https://bios.fi/energiaelvytys/
BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. BIOS on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston WISE-hanketta.
BIOS: bios.fi/
Jinglet: Tuomas A. Laitinen2020-05-181h 07
BIOS-podcastKoronakriisin taloudellinen hallintaMiten koronakriisin taloudellisia vaikutuksia voidaan hallita? Millaisia toimenpiteitä Suomen talouden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi olisi kannattavaa tehdä ja millaisia toimia tulisi välttää?
Neljännessä BIOS-podcastissä ovat äänessä Venla Lankinen, Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu.
Tutustu podcastiin liittyvään kirjoitukseen blogissa: https://bios.fi/koronakriisin-taloudellinen-hallinta/
BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. BIOS on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston WISE-hanketta.
BIOS: bios.fi/
Jinglet: Tuomas A. Laitinen2020-05-041h 07
BIOS-podcastEkologista jälleenrakennusta epävarmassa maailmassaMillaisen näkökulma ekologinen jälleenrakennus tarjoaa koronakriisiin? Miten nopeasti ilmestynyt kriisi ja pidemmän tähtäimen ekologinen jälleenrakennus liittyvät toisiinsa?
Neljännessä BIOS-podcastissä ovat äänessä Venla Lankinen ja Ville Lähde.
Tutustu podcastiin liittyvään kirjoitukseen blogissa: https://bios.fi/ekologinen-jalleenrakennus-epavarmassa-maailmassa/
BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. BIOS on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston WISE-hanketta.
BIOS: bios.fi/
Jinglet: Tuomas A. Laitinen2020-04-1059 min
BIOS-podcastIlmastovaalit, onko niitä?BIOS-podcastin ilmastopoliittinen eduskuntavaalijakso
Ilmastonmuutos on nostettu onnistuneesti kevään 2019 eduskuntavaalien tärkeäksi teemaksi. Mutta miten puolueet ovat tähänastisesta ilmastokeskustelusta suoriutuneet? Tavoittaako vaalikeskustelu todella ilmastonmuutoksen suomalaiselle yhteiskunnalle asettamaa haastetta?
Mitkä puolueet näyttäisivät käsittävän parhaiten ilmastonmuutoksen asettamat realiteetit? Millainen politiikka puolestaan asettuu hidastamaan ilmastotoimia? Mitkä tarkastelutavat ja näkemykset puuttuvat ilmastokeskustelusta? Entä miksi iltapäivälehtien kolumnistisedät lyttäävät nuorten ilmastoliikkeen?
BIOS-podcastin eduskuntavaalijaksossa keskustelemassa tutkijat Emma Hakala, Antti Majava, Tere Vadén, Ville Lähde ja Tero Toivanen.
BIOS: www.bios.fi
Jinglet: Tuomas A. Laitinen.
Kuva: ilmastolakko Senaatintorilla 5.4.20192019-04-0559 min
BIOS-podcastMeneekö maailmassa kaikki paremmin?”Ihmiset luulevat, että maailman tila on yhä huonompi, mutta se onkin todellisuudessa koko ajan parempi”. Väite on viime aikoina toistunut useasti suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Syytä huoleen ei ole, koska ihmiskunnalla menee paremmin kuin koskaan.
Väitteen taustalla on Steven Pinkerin, Johan Norbergin ja Hans Roslingin kaltaisten menestystutkijoiden hittikirjat, joissa ihmiskunnan kehitystä kuvataan helposti omaksuttavien faktojen muodossa. Niissä asiat menevät koko ajan paremmin.
Mutta mitä jää kertomatta? Miksi tällainen kirjallisuus on suosittua juuri nyt? Ovatko esimerkiksi maailman nälkä- ja ruokaongelmat ratkenneet? Miten voi olla mahdollista, että puheenparsi ohittaa maapallon vakavat ympäristöongelmat?
BIOS-podcastin toisen jaksossa äänessä ovat tutkijat Vil...2019-02-1555 min
BIOS-podcastIlmastopolitiikka ja suomalainen elinkeinoelämäKuinka suomalainen liike-elämä sopeutuu ilmastotavoitteisiin?
Julkisessa keskustelussa kuulee toisinaan argumentin, että ilmastopolitiikan toteuttaminen vaarantaa suomalaisen kilpailukyvyn edellytykset. Mutta onko todella näin? Vai onko pikemminkin niin, että liike-elämän kannattaa sitoutua mahdollisimman tiukkoihin ilmastotoimiin vakaan kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön takaamiseksi?
Poliittisessa keskustelussa on viime aikoina vaadittu myös laajasti ilmastopolitiikan kunnianhimon nostoa. Miksi lisää kunnianhimoa vaativan ilmastopuheen ja varsinaisten ilmastotoimien välillä vallitsee kuitenkin ristiriita? Entä miten suomalaista yhteiskuntaa voitaisiin ohjata niin, että kaikkia talouden aloja koskeva murros saataisiin toteutettua?
Kenen housut kestävät kun ilmastopolitiikkaa on kiristettävä?
Historian ensimmäisessä BIOS-podcastissa äänessä tutkijat Tero Toivanen ja...2019-02-0648 min