Shows
Turun yliopistoHumanisti vastaa. Osa 24. Miten pergamenttieläin kantaa kirjallista historiaa, Tuomas Heikkilä?Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle
Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus.
CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä.
Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyne...2025-04-2349 min
Tiedekulma podcastSuomi tyhjä, maapallo täynnä? – Pitäisikö väestönkehityksestä olla huolissaan?Suomessa syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä vuosikymmenten ajan. Pitääkö molemmista kehityskuluista olla huolissaan ja millaisia väärinkäsityksiä väestöilmiöihin liittyy? Kuinka väestöennusteita pitäisi tulkita ja millaisia tulevaisuudennäkymiä ne tarjoavat meille Suomessa ja eri puolilla maailmaa?
Väestönkehityksestä keskustelevat Helsingin yliopiston dosentti ja työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Minna Säävälä, Helsingin yliopiston professori Karri Silventoinen sekä tutkija ja dosentti Jessica Nisén Turun ja Helsingin yliopistoista. Keskustelun juontaa Petja Pelli.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Suomi tyhjä, maapallo täynnä? -tapahtumassa 11.2.2025...2025-02-1359 min
Utelias mieliMiksi musiikki tekee hyvää aivoille?Kuorolaulua harrastavien ihmisten aivot ovat hätkähdyttävä todiste musiikin voimasta. Musiikki haastaa aivoja ja aktivoi eri aivoalueita ilman että huomaamme sitä.
Väitöskirjatutkija Nella Moisseinen on kiinnostunut musiikin käytöstä kuntoutuksessa. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia puheen tuotannon vaikeuksia hoidettaessa musiikilla on saatu hyviä tuloksia. Miksi musiikki auttaa, ja miten sitä käytetään kuntoutuksessa? Entä miten aivotutkija määrittelee musikaalisuuden?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2025-01-0130 minUtelias mieliKuka ymmärtää matemaatikkoa?Huippututkijat ovat käyttäneet vuosia perehtyäkseen omaan erikoisalaansa. Matemaattisen kvanttikaaoksen tutkija Tuomas Sahlstenille se on fraktaalit ja kvanttimekaniikka. Erikoistumisen kääntöpuolena on se, että vain hyvin pieni joukko tutkijoita puhuu samaa kieltä kuin Sahlsten.
Matematiikassa uuden idean kiteytyminen voi viedä viikkoja tai vuosia. Millaista matemaatikon työ on, ja mitä tekemistä saunalla ja järvellä on yhteisen ymmärryksen lisäämisessä ja uusien läpimurtojen edistämisessä?
Jaksossa selviää myös, voiko 1+1 olla 0.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2024-12-1729 minUtelias mieliMiksi rikoksesta seuraa rangaistus?Suomalaisen rikoslain rakenne tulee Saksasta, mutta tapa käyttää lakia on pohjoismainen. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi rangaistusten kannalta?
Esko Yli-Hemminki tutkii väitöskirjassaan rikosoikeuden ihmiskäsitystä, joka on aina yhteydessä aikaan ja ympäröivään yhteiskuntaan. Millaisen käänteen syyskuun 11:nnen päivän iskut ja 2000-luvun koulusurmat aiheuttivat siihen, miten rikosoikeus ihmisiin suhtautuu? Entä millä tavoilla rikoslaki ohjaa arkea ja arvojamme?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2024-12-0434 minUtelias mieliMiksi diginatiiveiksi kutsutut sukupolvet eivät ole täynnä tekoälytaitureita?Peruskoulun pitäisi antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia maailmassa – joka nykyisin on täynnä teknologiaa. Miten pitkälle riittää, että osaa käyttää teknologiaa, vai kuuluvatko myös ohjelmoinnin perusteet ja ymmärrys tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista kaikille tarpeellisiin digitaitoihin?
Vieraana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila, joka tutkii tekoälyn yhteiskunnallista puolta ja erityisesti sitä, mitä tekoälystä ja teknologiasta opetetaan kouluissa. Kun aiheelle ei ole omaa, kaikille yhteistä oppiainetta, miten pidetään huoli, että jokainen oppilas saa jonkinlaiset digitaidot? Voisiko opettajien työtaakkaa helpottaa tekoälyllä?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2024-11-2032 minTiedekulma podcastMitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla?Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan?
Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja YK:n luontokokouksen Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla? -tapahtumassa 7.11.2024. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja se on osa Ympäristö n...2024-11-081h 05Utelias mieliMiksi eri maissa suositellaan syömään eri tavoin raskausaikana?Mitä raskaana olevan kannattaa syödä ja mitä ruokaa välttää? Suositukset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa: esimerkiksi 1800-luvulla odottajan energiansaantia rajoitettiin, kunnes myöhempi tutkimustieto vahvisti, että raskaana ollessa kannattaa syödä tarpeeksi ja monipuolisesti.
Ravitsemustieteilijä Tiina Jääskeläisen mielestä raskausaika tulisi nähdä pidempänä ajanjaksona kuin yhdeksän kuukautta. Missä vaiheessa vanhempien ruokavalio ja elintavat alkavat vaikuttaa tulevaan lapseen? Miksi isän elintapojen vaikutus sivuutettiin pitkään, vaikka vauvan geenit tulevat puoliksi molemmilta biologisilta vanhemmilta?
Entä miksi ravitsemussuositukset herättävät niin suuria tunteita?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2024-11-0635 minUtelias mieliMiten Yhdysvallat sai alkunsa – ja mitä tekemistä alkuperäiskansoilla oli asian kanssa?Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista puhutaan usein vain pelinappuloina, mutta todellisuus Yhdysvaltojen historiassa on moniulotteisempi. Siirtokuntien ja alkuperäiskansojen taistelut ja liittolaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi alkoi muodostua maa, joka nykykeskustelussa usein typistyy kahteen leiriin, republikaaneihin ja demokraatteihin.
Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson on tutkinut 30 vuotta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, erityisesti lakotoja. Mitkä asiat painavat vaakakupissa, kun 2020-luvulla elävä lakota äänestää presidentinvaaleissa? Entä mihin tutkijan mielestä kannattaisi keskittyä polarisaation sijaan, jos haluaa ymmärtää nyky-Yhdysvaltoja ja vaaleja?
Jaksossa alkuperäiskansasta käytetään myös sanaa intiaani, joka on edelleen Yhdysvalloissa käytössä, esimerkiksi monien kansojen aktivistiliikkeiden ja reservaattien nimissä.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston p...2024-10-2334 minTiedekulma podcastMiksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut?Marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin. Millaisia ovat Yhdysvaltojen isot ja pitkät jakolinjat, ja miksi me vastaan ne -ajattelu vaikuttaa voimakkaalta juuri nyt? Miten puolueet ja media ovat vaikuttaneet nykyiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin?
Yhdysvaltojen jakolinjoista keskustelevat alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Outi Hakola, yliopistotutkija Niko Pyrhönen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi havaintojaan suoraan paikan päältä Yhdysvalloista ja insertissä kuullaan Helsingin yliopiston vierailevaa professoria Joshua C. Wilsonia. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitet...2024-10-1756 minUtelias mieliMilloin työstä tuli niin väsyttävää?Työ on väsyttänyt ihmistä eri aikoina eri tavoin, ja väsymystä on myös paikannettu kehon eri osiin: sen on ajateltu kuormittavan vuoroin hermoja, sydäntä ja aivoja. Hoidoksi työstä johtuvaan väsymykseen on vuosikymmenten varrella tarjottu esimerkiksi parantolalepoa, liikuntaa ja lääkkeitä.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo tutkii väsymystä ja työn historiaa. Millaiset muutokset työssä ovat lisänneet väsymistä? Entä millä tavalla Suomen sotakorvaukset liittyvät työn tehostamiseen?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2024-10-0935 minUtelias mieliMitä linnut paljastavat ilmastonmuutoksesta?Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta.
Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmisen maankäyttö näkyy lajistossa, ja kuinka lintujen elinympäristöjen suojelu hyödyttää myös ihmistä?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2024-09-2533 minTiedekulma podcastMiksi aivot uskovat outoihin juttuihin?Mitkä mekanismit aivoissamme saavat meidät näkemään aaveita ja uskomaan salaliittoihin? Mitä tutkimus kertoo kuolemanrajakokemuksista? Voiko aivoihin luottaa?
Yliopistotutkija ja havaintopsykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kertoo, miten aivomme tulkitsevat todellisuutta ja miksi olemme kaikki alttiita uskomaan outoihin juttuihin. Haastattelijana on Jari Hanska.
Katso haastattelun alussa mainittu kuvailluusio tästä: bit.ly/kuvailluusio
Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/fxdHEXFqs64
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024.
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-20242024-06-1926 minTiedekulma podcastMitä tiedämme aivojen kyvystä oppia vieraita kieliä?Kielten oppiminen on erilaista eri-ikäisenä: lapsen aivot ovat muovautuvassa tilassa, jolloin uusien taitojen omaksuminen on helpompaa kuin aikuisena. Kuitenkin myös aikuisten aivot voidaan saada lapsen kaltaiseen vaivattoman oppimisen tilaan vaimentamalla tiettyjen kehittyneiden aivoalueiden toimintaa, kertoo kognitiotieteen professori Riikka Möttönen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, miten kielten oppimista voisi muuten tehostaa ja ovatko erilaiset kielten oppimiseen liittyvät myytit totta vai tarua. Haastattelijana on Jari Hanska.
Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/ayAWQ0rbbH0
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024.
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiede...2024-06-1322 minTiedekulma podcastMiten muisti toimii ja miten sitä voi huoltaa?Nykymaailman jatkuvat ärsykkeet kuormittavat aivoja enemmän kuin ennen ja toisaalta muistia on myös helpompi ulkoistaa erilaisille laitteille. Aivojen toiminta ei kuitenkaan muutu yhteiskunnan muutoksen nopeudella.
Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sanna Koskinen keskustelee Jari Hanskan kanssa muistista ja muistamisesta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, mitä annettavaa aivovammojen kuntoutusmenetelmillä voisi olla kaikille ja miksi tanssi ja musiikki ovat hyväksi aivoille.
Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/6OwDx24zNE8
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024.
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-20242024-06-0621 minTiedekulma podcastVallan uusjako Euroopassa?EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille.
Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä?
EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Topi Juga, Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola ja Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Anni Keski-Heikkilä.
Tapahtuman aikana Tiedekulmassa nähtiin mielenilmauksia, joiden vuoksi keskusteluun tuli pieniä taukoja.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj...2024-05-301h 02Tiedekulma podcastKuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea?
Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle jonkinlainen uusi tarina tai idea?
EU:n identiteetistä ovat keskustelemassa yleisen historian emeritusprofessori Heikki Mikkeli, tutkijatohtori Markus Ojala ja Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo.
Keskustelu keskeytyi hetkeksi mielenilmauksen vuoksi kohdassa 17:04.
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa...2024-05-231h 01
Tiedekulma podcastEU-vaalitentti | Miten Euroopan unioni vastaa osaajapulaan?Eurooppalaiset vanhenevat, ja moni ala kaipaa uusia osaajia. Helsingin yliopiston vaalipaneelissa eurovaaliehdokkailta kysyttiin, miten Euroopan unionin tulisi vastata osaajapulaan, ja kuinka he edistäisivät koulutusta ja tutkimusta EU-parlamentin seuraavalla kaudella.
Mukana ovat Li Andersson (vas.), Eva Biaudet (r.), Petri Honkonen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Tapio Puolimatka (kd.) sekä Dimitri Qvintus (sd.). Perussuomalaisten edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner joutui viime hetkellä peruuttamaan osallistumisensa. Keskustelun juontaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli.
Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston EU-vaalipaneelissa, joka järjestettiin Tiedekulmassa 16.5.2024.
Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/eWXPbmHyAG02024-05-211h 42Tiedekulma podcastMaailmantilanne kiristyy, miten Euroopan käy?Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa.
Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyisessä maailmantilanteessa?
Keskustelemassa ovat eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Brysselistä haastattelussa on Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja tausto...2024-05-1655 minTiedekulma podcastMistä Eurooppa äänestää EU-vaaleissa?Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun?
Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka.
Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista.
Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/cwINRkqOmfQ2024-05-081h 01Tiedekulma podcastMitä geenit kertovat terveydestä?Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti?
Geenien vaikutuksesta terveyteen keskustelevat akatemiatutkija Nina Mars, farmakogenetiikan professori ja HUSin ylilääkäri Mikko Niemi sekä yliopistonlehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Rosa Kettumäki.
Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/9TJe7fL_XNk
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä geenit kertovat terveydestä? -tapahtumassa 11.4.2024.
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-20242024-05-0259 minTiedekulma podcastMitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista?Vaihdevuodet koskettavat puolta väestöstä, mutta oireita ei silti aina tunnisteta terveydenhuollossa. Moni nainen myös oireilee jo nelikymppisenä ennen varsinaisten vaihdevuosien alkamista. Helsingin yliopiston dosentti ja HUSin osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo, mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista ja kuinka niihin liittyviä erilaisia oireita voi hoitaa. Haastattelijana on Satu Sirkiä.
Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/AdRxZUgN7S4
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024.
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-20242024-04-2521 minTiedekulma podcastMiten sukupuoli vaikuttaa naisten terveyteen?Biologinen sukupuoli vaikuttaa terveyteen ja sairauksien hoitoon enemmän kuin moni arvaakaan. Sukupuolten eroja ei ole aina huomioitu lääketieteessä tarpeeksi ja esimerkiksi kaikkia lääkkeitä ei ole tutkittu naisilla. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Taru Tukiainen ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja HUSin erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve kertovat Satu Sirkiän haastattelussa myös siitä, millainen vaikutus sukupuolikromosomeilla on tautiriskiimme ja mitä tuhansien suomalaisten naisten terveystutkimuksesta paljastui.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024.
Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/BAr76oK_n7k
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohje...2024-04-1133 minTiedekulma podcastMiten tekoäly muuttaa työtä?ChatGPT ja muut suuret kielimallit ovat tulleet ryminällä ihmisten tietoisuuteen. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä sekä millä tavalla ne muuttavat työtä, ammatteja ja yhteiskuntaa. Mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä työelämässä? Millaista työtä tekoäly voi korvata, entä mitä työtä se täydentää? Miten tekoälyn synnyttämä työelämän muutos vertautuu aiempiin teknologisiin muutoksiin?
Keskustelemassa ovat historioitsija, yliopistotutkija Mona Mannevuo ja työelämäprofessori, Silo AI:n hallituksen puheenjohtajaja Tero Ojanperä sekä dekaani, tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma. Juontajana on Anu Partanen.
Podcast o...2024-03-081h 12
Tiedekulma podcastMillaista valtaa digijäteillä on?Somealustat ovat lähes kaikkien arkea. Pieni joukko maailmanlaajuisesti toimivia teknologiayrityksiä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, millaisia sisältöjä kulutamme päivittäin. Miten sosiaalisen median alustat ja niiden algoritmit vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiimme? Miten digijättien valta on rakentunut ja voidaanko sitä suitsia lainsäädännöllä?
Digijäteistä keskustelevat professori ja mediatutkija Anu Koivunen Turun yliopistosta sekä tutkijatohtori Laura Savolainen ja yliopistonlehtori Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Jari Hanska.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Digijättien armoilla -tapahtumassa 8.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailm...2024-02-221h 01
Tiedekulma podcastMitä tiedämme katujengeistä?Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä?
Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtu...2024-02-151h 01Tiedekulma podcastKenen tarinaan voimme luottaa sodan keskellä?Sodissa ja konflikteissa tuotetaan valtava määrä informaatiota, tarinoita ja kuvia. Sotiminen tapahtuu aseilla, mutta myös mielikuvilla ja tunteilla. Miten valtiot ja muut toimijat pyrkivät saamaan julkisen mielipiteen puolelleen sodan keskellä? Miten sosiaalinen media on muuttanut informaatiosodankäyntiä? Kenen tarinaan esimerkiksi Ukrainan sodassa tai Gazan konfliktissa voimme luottaa?
Kilpailevista tarinoista, propagandasta ja disinformaatiosta keskustelevat professori Hannu Juusola, professori Mervi Pantti ja väitöskirjatutkija Joonas Pörsti Helsingin yliopistosta. Juontajana on Helmiina Suhonen.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tarinoiden sota -tapahtumassa 6.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt
Katso kesku...2024-02-0859 minTiedekulma podcastMistä äänestämme, kun äänestämme presidentistä?Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tulevana sunnuntaina, ja vaalikeskustelu käy kuumana. Onko vaalitenteissä puhuttu oikeista asioista? Äänestämmekö presidentinvaaleissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vai arvomaailmasta ja yleisestä yhteiskuntapoliittisesta linjasta?
Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Timo Harjuniemi, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yliopistonlehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Blåfield.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tieteiden yönä Presidentinvaalien loppukiri -tapahtumassa 25.1.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt
Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/wu33fP45fsA2024-01-2643 min
Tiedekulma podcastMikä ratkaisee presidentinvaalit?Presidentinvaalit lähestyvät. Mitkä ovat vaaliasetelmat juuri nyt? Millaisessa tilanteessa ensi vuonna valittava uusi presidentti aloittaa kautensa? Millainen rooli presidentillä on ulkopolitiikassa ja arvojohtajana?
Keskustelemassa ovat yliopistotutkija Jenni Karimäki, akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Robert Sundman.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla.
Podcast on nauhoitettu Suomen uusi suunta -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.12.2023.
Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/Fi1wCYZhtjg?feature=shared2023-12-131h 00Utelias mieliMiten naisen asema on muuttunut Kiinassa?Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa.
Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt?
Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2023-12-1331 minUtelias mieliKuinka uusi eläinlaji tunnistetaan?Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on?
Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimiseen Keniassa ja muualla Afrikassa? Rosti kertoo omista kokemuksistaan.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2023-11-2928 min
Tiedekulma podcastMiten Suomi torjuu ympäristökriisejä?Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa?
Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Jenni Pitko (vihr.). Keskustelun juontaa Rosa Kettumäki.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomi torjuu ympäristökriisejä? -tapahtumassa 8.11.2023.
Katso keskustelu videona: https://youtu.be/A9ya1bwBnR8
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekul...2023-11-2359 minTiedekulma podcastMaailmanpolitiikassa kuohuu – kuinka poikkeuksellista aikaa elämme?Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi.
Mikä on kansainvälisen politiikan kokonaiskuva? Miten nykyiset suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen asemaan ja ulkopolitiikaan? Entä millaisen hinnan Suomi joutuu maksamaan uusista kumppanuuksistaan?
Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, akateemikko Martti Koskenniemi ja tutkimusjohtaja Sinikukka Saari. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Susanne Salmi.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla.
Podcast on nauhoitettu Suomi suurvaltojen puristuksissa -tapahtumassa Tiedekulmassa 14.11.2023.
Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://yout...2023-11-161h 11Utelias mieliVoiko videopeleillä hoitaa masennusta?Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä.
Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuuteen.
Kliininen koe on vielä kesken, mutta välianalyysin tulokset hoidon toimivuudesta ovat rohkaisevia, sanoo Palva. Voisiko lääkäri tulevaisuudessa määrätä pelaamista masennuksen hoidoksi?2023-11-1528 minTiedekulma podcastLisää luontoa kaupunkiin?Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi?
Kaupungeista ympäristökriisien aikakaudella keskustelevat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi ja kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta sekä projektinjohtaja Susa Eräranta Helsingin kaupungilta. Keskustelua vetää Rosa Kettumäki.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lisää luontoa kaupunkiin? -tapahtumassa 1.11.2023.
Katso keskustelu videona: https://youtu.be/PMd_X2cHQtM
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://ww...2023-11-0958 minTiedekulma podcastMitä Suomen metsille pitäisi tehdä?Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä keskustelussa eturivin tutkijat kertovat, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Mitkä toimet ovat oikeasti tehokkaita ja mitkä eivät?
Metsistä keskustelemassa ovat Suomen ympäristökeskuksen professori, ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, suometsätieteen professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Tapahtuman juontaa Alma Onali.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä metsille pitäisi tehdä? -tapahtumassa 25.10.2023
Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=ut9wPdpCYq0
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/o...2023-11-021h 02Utelias mieliMitä pienten lasten ajattelusta kannattaa oppia?Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa?
Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta tärkeinä yhteiskunnallisina ajattelijoina, mutta Kuusisto muistuttaa, että heillä olisi yhteiskunnassa paljon annettavaa.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2023-11-0131 minTiedekulma podcastAkkuja, mutta millä hinnalla?Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisivat kantaakseen myös kaivosteollisuuden haitat?
Keskustelemassa ovat globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger ja yliopistonlehtori, geologi Henrik Kalliomäki Helsingin yliopistosta sekä VTT:n johtava tutkija Marja Vilkman. Keskustelun juontaa Long Playn ympäristötoimittaja Hanna Nikkanen. Mukana on haastattelussa myös tutkija Laura Kaikkonen Uuden-Seelannin Vesi- ja ilm...2023-10-2654 minUtelias mieliVoiko tekoäly olla luova?Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään?
Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. Kun kone pystyy esimerkiksi käymään fiksunnäköistä keskustelua, herää kysymys, mikä tekee ihmisestä ihmisen suhteessa koneeseen.
Toivonen toppuuttelee tekoälyyn liitettyjä pelkoja – ja peräänkuuluttaa tekoälyn lukutaitoa.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteel2023-10-1831 minTiedekulma podcastMitkä ovat Suomen ulkopolitiikan sokeat pisteet?Suomen aikaisempaa Venäjä-suhdetta, keskinäisriippuvuuksia, puolueettomuutta ja kylmän sodan aikaa katsotaan nyt Nato-Suomen näkökulmasta. Miten menneitä selviytymisen strategioita ja päätöksiä pitäisi arvioida? Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan suurimmat tabut?
Keskustelemassa ovat viestinnän professori Anu Kantola, poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla.
Podcast on nauhoitettu Suomen ulkopolitiikan mus...2023-10-1255 minUtelias mieliMiten hyvän, pahan ja ruman kehät syntyvät?Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta?
Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastollisia menetelmiä. Katse menneeseen ja pitkän aikavälin vaikutusten tarkastelu olisivat hänestä tarpeen, kun 2020-luvulla tehdään poliittisia päätöksiä.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2023-10-0427 minUtelias mieliMillaisiin kyberuhkiin nyt pitää varautua?Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta?
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa niitä kyberturvallisuuden alueita, joihin jokaisen kannattaa varautua, ja purkaa uhkakuvia, joiden vuoksi ei kannata menettää yöuniaan. Entä miten tutkimus auttaa parantamaan kyberturvallisuutta?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2023-09-2031 minUtelias mieliPitäisikö mineraaliaarteet jättää merenpohjaan?Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia.
Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmeren mineraaliesiintymien hyödyntämiseen kasvaa, mutta voiko mineraalien kaivaminen merenpohjasta olla kestävää?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2023-09-0633 min
Tiedekulma podcastMiksi globaali talous ei takaa rauhaa? | Jari ElorantaMiksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on?
Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta.
Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina.
Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/
Tekstin lukija on Raiko 2023-08-3128 minTiedekulma podcastMillaista maailmanjärjestystä Kiina tavoittelee? | Tiina AiraksinenMikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen?
Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa.
Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationalismi ja kansallinen turvallisuus" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina.
Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verk...2023-08-1725 minTiedekulma podcastMitkä ovat pienen valtion vaihtoehdot maailmanpolitiikan myrskyissä? | Tuomas ForsbergMillainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta?
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä.
Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina.
Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/t...2023-06-2126 minTiedekulma podcastMiksi Puola ja Unkari suhtautuvat Venäjän hyökkäyssotaan eri tavoin? | Katalin MiklóssyMiten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan?
Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina.
Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan...2023-06-1528 minTiedekulma podcastKuinka Yhdysvallat vedettiin takaisin Eurooppaan? | Juhana AunesluomaSaiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa.
Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina.
Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/
Tekstin 2023-06-0828 minTiedekulma podcastHaamusärkyä ja uhkapuhetta – millaisia tarinoita Venäjän johto kertoo? | Katri PynnöniemiMillä tavalla sota Ukrainassa on muokannut Venäjän turvallisuuspolitiikkaa ja strategista ajattelua? Miten Venäjän johto käyttää tarinoita vallankäytön ja hämäyksen välineenä?
Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi analysoi tekstissään venäläistä turvallisuuspolitiikkaa, maailmanjärjestysvisioita ja voimapolitiikkaa tukevaa uhkapuhetta.
Pynnöniemen teksti Haamusärkyä ja uhkapuhetta: Venäjän hyökkäyssodan juurilla on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina.
Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytä...2023-05-1125 min
Tiedekulma podcastMiten lihavuutta pitäisi hoitaa?Suomalaisista työikäisistä suurin osa on ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei ole kaikille terveysriski, useimmiten ylipaino altistaa sairauksille. Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Lihavuusepidemia on myös yhteiskunnallinen ongelma.
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen Helsingin yliopistosta sekä työterveyshuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Eira Roos.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? -tapahtumassa 18.4.2023.
Katso keskustelu videona: https://youtu.be/AiS4HazzzeA
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa...2023-04-271h 08Tiedekulma podcastMiten voisimme huolehtia paremmin mielenterveydestä?Miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä? Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen, psykiatrian professori Tiina Paunio sekä yliopistonlehtori Eino Partanen kertovat, miten mielestä pidetään huolta. Keskustelua vetää Alma Onali.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mielenhuoltoilta-tapahtumassa 13.4.2023
Katso keskustelu videona: https://youtu.be/MT9ir17TSPE
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/terveempi-maailma/terveys-nyt2023-04-141h 09
Tiedekulma podcastMitkä ovat seuraavan hallituskauden tärkeimmät ilmastoteot?Miten Suomi pystyy saavuttamaan omat ja kansainväliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä ilmastoteko on kaikista tärkein? Millaisia vaikuttavia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on tarjolla?
Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss Helsingin yliopistosta sekä Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä.
Podcast on nauhoitettu Mikä ilmastoteko on kaikkein tärkein? -tapahtumassa Tiedekulmassa 21.3.2023.
Katso podcast tekstitetty...2023-03-2258 minUtelias mieliMiksi äänestämme niin kuin äänestämme?Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa?
Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekijät painavat eniten kun ihminen valitsee puolueensa ja ehdokkaansa?
Tässä Uteliaan mielen jaksossa tutkijat avaavat suomalaisten äänestämistä avaavat eduskuntavaalien 2023 alla.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2023-03-161h 00Tiedekulma podcastMikä terveydenhuoltoa ja hoiva-alaa odottaa tulevina vuosina?Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen.
Miten sote-menojen kasvua voidaan hillitä? Onko hoitajapulaan ratkaisuja? Mitä palveluita voidaan priorisoida? Entä millaisia valintoja seuraavan hallituksen tulee tehdä?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen ja apulaisprofessori Paulus Torkki. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Veera Paananen.
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä.
Podcast...2023-03-151h 01Tiedekulma podcastMillainen talouspolitiikka turvaa hyvinvointivaltion?Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi.
Mitä vaalien talouskeskusteluissa on jäänyt sanomatta? Onko Suomella suuri velkaongelma? Millaisella talouspolitiikalla ja teoilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta turvataan myös tulevaisuudessa? Miten maailmantalous vaikuttaa Suomeen?
Vaikuttavaa talouspolitiikkaa ja vaalien talouskeskustelua ovat analysoimassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Keskustelun...2023-03-091h 00Utelias mieliMitä olemme ymmärtäneet väärin lihavuudesta?Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista.
Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen. Myös sen valossa meidän on syytä tarkistaa käsityksemme lihavuudesta. Mitä metabolian tutkimus kertoo meille lihomisesta ja miksi painosta puhuminen ei Pietiläisen mukaan ole kovin relevanttia?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2022-12-2134 minUtelias mieliMihin kaikkeen kvanttitietokone pystyy?Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia.
Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan ei vielä tiedä, miten niitä tullaan ohjelmoimaan, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Jukka Nurminen – joka tutkii ja opettaa kvanttitietokoneiden ohjelmointia. Mihin jääkaappipakastimen kokoisen, rakenteeltaan kristallikruunua muistuttavan kvanttitietokoneen teho perustuu, ja mihin käytämme niitä tulevaisuudessa?
Utelias mieli on podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2022-12-0731 min
Tiedekulma podcastMillaista olisi parempi ympäristöpolitiikka?Miten valtio pystyisi ratkomaan paremmin ympäristökriisejä? Kuinka koko yhteiskunta muutetaan kestävämmäksi niin, ettei kukaan jää jalkoihin?
Keskustelun alussa kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Hussein al-Taee (sd.). pohtivat juontaja Hanna Nikkasen johdolla, vesittääkö lobbaus ja lyhytnäköinen äänten kalastelu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet.
Helsingin yliopiston professori Eva Heiskanen keskustelee poliitikkojen kanssa siitä, kuinka energiamurros toteuttaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmin.
Yliopistonlehtori Simo Kyllönen Helsingin yliopistosta haastaa poliitikot huomioimaan paremmin tulevat sukupolvet päätöksenteossa.
Helsingin yliopiston professori Janne Hukkisen kanssa poliitikot keskustelevat mm. demokratian ja kansalaisten oikeusturvan säilymisestä kroonisten kriisien aikakaudella.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Kohti kestävää yhteiskunt...2022-12-021h 31Utelias mieliKuka hyväksytään suomalaiseksi?Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista?
Suomalaisuuden prototyypin laventaminen voisi hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa: yksi keino edistää yhteiskunnan sisäistä harmoniaa on löytää kattoidentiteettejä, joihin mahdollisimman iso joukko ihmisiä voi samastua.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2022-11-2331 minUtelias mieliKuka on ympäristökansalainen?Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.
Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnitella maailma, jossa kynnys muutosten tekemiselle on matala, sanoo kulttuurievoluution tutkijatohtori Roope Kaaronen. Hänen mukaansa ympäristökansalaisuus liittyy niihin keinoihin, joilla maailmasta on mahdollista tehdä kestävämpi paikka. Milloin muutoksen vauhdittajaksi tarvitaan porkkanaa ja milloin keppi toimii paremmin? Entä m...2022-11-0929 min
Tiedekulma podcastKuka pääsee asiantuntijaksi mediaan?Millaiset kriteerit ja käytännön realiteetit vaikuttavat siihen, ketä studioon ja haastatteluihin pyydetään? Miten kiihtyvä uutissykli ja median erilaiset formaatit vaikuttavat asiantuntijoiden valintaan toimituksissa?
Mediasta ja asiantuntijoista Tiedekulmassa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg, Ylen tuottaja Helmiina Suhonen ja Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen. Keskustelua vetää tutkijatohtori Johanna Vuorelma.
Keskustelu on osa Näin popularisoin tiedettä -viikkoa.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 4.11.2022.
Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/65U0wksI4uE2022-11-0459 minUtelias mieliOnko soluilla muisti?Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa geenien orkesteria, sanoo dosentti Nina Kaminen-Ahola.
Hän tutkii, kuinka äidin varhaisraskauden aikana käyttämä alkoholi vaikuttaa lapsen geeneihin. Kaminen-Ahola haluaa päästä käsiksi solun muistiin. Se auttaisi ymmärtämään, mitkä asiat vaikuttavat alkion ja sikiön kehitykseen alkuvaiheessa, ja miten esimerkiksi erilaiset piirteet tai häiriöt syntyvät. Voisiko istuk...2022-10-2627 minUtelias mieliMiten syömisen ja ruoantuotannon pitää muuttua?Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä.
Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Food Design Factorysta. Järjestelmä ei kuitenkaan muutu pelkästään sillä, että ihmiset lisäävät kasvisten osuutta ruokavaliossaan.
Hävikin vähentäminen ruokaketjun kaikissa vaiheissa, uusilla tavoilla tuotettavat proteiininlähteet ja ruoan laatuvaatimusten uudelleenarviointi ovat esimerkkejä tarvittavista toimista. Mitä muuta voimme tehdä, ja kenen vastuulla muutos on?
Utelias mieli on Helsingin yliopi...2022-10-1233 min
Tiedekulma podcastMiten Ukrainan sota muuttaa Euroopan turvallisuutta?Euroopassa käydään maasotaa, jollaisen moni ajatteli olevan jo mennyttä maailmaa.
Miten perinteisen sodankäynnin paluu muuttaa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa ja puolustusajattelua? Millaista sota on 2020-luvun Euroopassa? Mikä on Naton rooli nyt ja tulevaisuudessa? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan keskustelussa.
Eurooppalaisen turvallisuustilanteen muutoksesta keskustelivat sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta, Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Etäyhteydellä mukana on Suomen Nato-edustuston päällikkö Klaus Korhonen.
Juontajana on Helsingin Sanomien Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.9.2022
Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/8Na2022-09-291h 02Utelias mieliMiten Eurooppa saadaan irti Venäjän energiasta?Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.
Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta liittyvät yhteen Venäjällä sekä kuinka Eurooppa päätyi keskinäisriippuvuuden kautta energiakriisiin. Mitä muuta kuin energiansäästötalkoita Euroopassa tänä talvena tarvittaisiin, ja millainen voisi olla tie ulos tilanteesta?2022-09-2832 min
Utelias mieliKuka siivoaa avaruuden?Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan.
Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satelliitit ovat jo ympäristöongelma. Tarvittaisiinko enemmän sääntöjä ja avaruuspoliisia, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2022-09-1431 min
Tiedekulma podcastPelastetaan antibiootit – Mitä antibioottiresistenssi on ja miksi sen hillitseminen on tärkeää?Antibiootit mahdollistavat nykyisenlaisen elämäntyylimme. Jos ne lakkaavat toimimasta, esimerkiksi matkailusta voi tulla hengenvaarallista ja pienikin haava olla kohtalokas. Uusi hiipivä pandemia on jo täällä: antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat tappavat jopa miljoonia ihmisiä vuosittain.
Antibioottiresistenssi on monimutkainen yhteiskunnallinen onge...2022-04-131h 02Tiedekulma podcastVaihtuuko valta Unkarissa?Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut ovat näyttäneet tasaisilta.
Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa?
Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Unkarin vaalien asetelmista ja taustoista ovat keskustelemassa ovat itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy ja väitöskirjatutkija Annastiina Kallius. Vetäjänä on ulkomaantoimittaja Sara Vainio Helsingin Sanomista. Videoyhtey...2022-03-2950 min
Turun yliopistoTurvallisuusviranomaiset ja tiedusteluUhkakuvien anatomian -podcastin tämänkertaisessa jaksossa aiheena on ulkopuolinen vaikuttaminen Suomessa ja tiedustelumaailma. Turvallisuusviranomaisten toiminnan kehitystä ja toimintatapoja podcastin juontajan, valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa käyvät läpi Turun yliopiston poliittisen historian tohtorikoulutettava Tapio Enberg sekä Helsingin yliopiston dosentti Aleksi Mainio. Teemaa kommentoi myös Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kimmo Rentola.2022-03-031h 21Turun yliopistoTerrorismiUhkakuvien anatomian neljännen osan aiheena on terrorismi. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa aiheesta ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Leena Malkki sekä Helsingin poliisilaitoksella tutkijana työskentelevä Julia Jansson.2022-02-2445 minUtelias mieliMiksi myötätuntoa pitäisi opettaa?Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla?
Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Miten päiväkodeissa kasvatetaan myötätuntoisia ihmisiä?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2022-02-1030 minUtelias mieliMitä yhteistä on eri aikojen salaliittoteorioilla?Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle.
Mitä tarkoittaa episteeminen epävakaus, millä tavoin salaliittoteoriat muistuttavat uskontoja, ja mikä yhdistää eri aikojen salaliittoteorioita? Mediatutkija, uskonnon ja digitaalisen maailman apulaisprofessori Katja Valaskivi kertoo.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2022-01-2728 minUtelias mieliMitä jos menetämme antibiootit?Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille?
Antibioottiresistenssi on hiljainen epidemia, joka vaatii nopeaa puuttumista, sanoo mikrobiologian professori Marko Virta. Jos kehitystä ei käännetä, on ennustettu, että 2050-luvulle mennessä antibioottiresistenssi tappaa enemmän ihmisiä kuin syöpä. Miten bakteereista tulee antibiooteille vastustuskykyisiä ja mitä resistenssin hillitsemiseksi pitäisi tehdä?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2022-01-1333 minUtelias mieliMiten pandemioita ehkäistään?Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän?
Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori, virologi Tarja Sironen. Hän on yksi Suomen harvalukuisista zoonoosien asiantuntijoista ja sanoo, että koronapandemian opit auttavat meitä vastaamaan seuraavien pandemioiden uhkaan. Mutta mikä koronassa on yllättänyt kokeneen virologin?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.2021-12-1633 minUtelias mieliMilloin selfie on poliittinen?#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille.
Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, meidän on ymmärrettävä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja visuaalista politisointia, sanoo sosiologi Taina Meriluoto. Hän on erikoistunut selfieihin ja tietää, miksi Instagram-selfie itkevästä ihmisestä on poliittinen ja miksi TikTokin merkitystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikkana ei ole varaa väheksyä.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla ti...2021-12-0233 minUtelias mieliSaimaannorpan suojelu ei riitä – miten luontokato pysäytetään?Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella.
Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien enempi suojelu ja luonnon tuominen mukaan bruttokansantuotteeseen, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Aino Juslén. Mitä muuta pitäisi tapahtua, ja kenellä on valtaa luontokadon hillitsemiseksi Suomessa?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.2021-11-1834 min
Tiedekulma podcastLöytävätkö maat yhteisen linjan Glasgow'n ilmastokokouksessa?Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ja analysoidaan käynnissä olevaa YK:n ilmastokokousta, joka järjestetään Skotlannin Glasgow’ssa 31.10.–12.11. Kokouksen tavoitteena on saada maat vauhdittamaan konkreettisia ilmastotoimiaan samalla kun maapallon keskilämpötilan nousu jatkuu ja vaa'ankielenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja lähestyy. Kuluvan vuosikymmenen ilmastotoimia pidetään erityisen merkittävinä lämpenemisen rajoittamisessa.
Neuvotteluiden ytimeen nousevat erityisesti päästövähennystavoitteet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kehittyvien maiden ilmastotavoitteiden tukeminen rahoituksen keinoin ja niin sanotun Pariisin sääntökirjan viimeistely. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja onko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja?
Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpoliti...2021-11-1059 minUtelias mieliMillainen on siirtolaisen vanhuus Suomessa?Suomessa arvostetaan työperäistä maahanmuuttoa, ja esimerkiksi vanhustenhoidossa työvoima on korvaamatonta. Mitä tapahtuu, kun työn tai muiden syiden takia Suomeen siirtolaisina tulleet vanhenevat itse?
Etenkin julkispalveluiden digitalisaatio vaikeuttaa kaikkien vanhusten mahdollisuuksia hakea tukea, johon heillä on oikeus, sanoo sosiologian professori Sirpa Wrede. Siirtolaistaustaiset ovat tässä erityisen haavoittuvia.
Loppujen lopuksi kysymys on siitä, että tulija ei koskaan ole pelkkä työntekijä vaan ihminen, jolla on monenlaisia haaveita ja pyrkimyksiä. Onko ihmisellä mahdollisuus elää omannäköistä elämää vielä vanhanakin?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.2021-11-0431 minUtelias mieliMiten dataa luetaan?Tiedätkö, mitä dataa sinusta on kerätty ja mihin sitä käytetään?
Sanotaan, että elämme datan kultakautta: sitä keräävät niin teknologiayritykset kuin valtiotkin, ja samalla kun datalla tehdään rahaa, sen pohjalta yritetään parantaa ihmisten hyvinvointia. Data on myös tarina meistä, sanoo sosiologi ja DataLit-hankkeen tutkija Aaro Tupasela.
Tupaselan mukaan jokaisella meistä tulisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miten ja mihin meistä kerätään dataa. Kaikki vastaantuleva data ei ole samanarvoista, ja datalukutaito auttaa hahmottamaan, mihin datasta johdettuun tietoon kannattaa luottaa ja mihin ei.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä...2021-10-2036 minTiedekulma podcastValta vaihtuu Saksassa – mikä muuttuu Euroopassa?Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Millaisissa asetelmissa vaaleihin lähdetään ja mitkä ovat vaalien tärkeimmät teemat? Mikä muuttuu Saksassa ja Euroopassa Merkelin lähdön jälkeen?
Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Saksan vaaleista keskustelivat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Timo Miettinen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Keskustelua veti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen.
Podcast...2021-09-1459 min
Tiedekulma podcastTiedekulma Live | Kuka vaikuttaa päätöksentekoon?Lobbaus, viestintätoimistot ja konsulttien rooli julkisella sektorilla nousevat aika ajoin puheenaiheeksi. Vaikka päätöksentekoon vaikuttamista pidetään normaalina osana demokratiaa ja osallistumista, se saattaa asettaa resursseiltaan erilaiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Kenen tuottama tieto saavuttaa päättäjät ja kenen tavoitteet näkyvät tehdyssä politiikassa? Miten lobbaus toimii ja millaista sääntelyä se tarvitsee?
Keskustelemassa ovat yliopistonlehtori Matti Ylönen ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä etäyhteydellä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, Helsingin yliopiston dosentti Emilia Korkea-aho. Juontajana on Olli Seuri.
Videokommentissa Rud Pedersenin Esa Suominen. Suomisen puheenvuoron toinen osa vastasi kysymykseen "Miten edistäisit vaikuttajien...2021-02-1858 minUtelias mieliVoiko tekoäly olla hyvä tai paha?Tekoäly on levittäytynyt kaikkialle elämäämme. Käytämme päivittäin laitteita, joiden toiminnan taustalla on tekoäly, ja samalla olemme sen käytön kohteita: tietojamme analysoidaan tekoälyn avulla verotoimistossa ja terveydenhuollossa.
Viiden viime vuoden aikana teknologinen muutos on ollut niin nopeaa, että emme ymmärrä, mihin kaikkeen se yhteiskunnassa vaikuttaa, sanoo kognitiotieteilijä ja filosofi Anna-Mari Rusanen. Hän vetää Helsingin yliopiston Ethics of AI -verkkokurssia, joka opettaa tekoälyn eettistä lukutaitoa. Rusanen sanoo, että se on uusi kansalaistaito. Entistä useamman meistä on mietittävä, mitä hyvä yhteiskunta teknologian kanssa tarkoittaa.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast...2021-02-1733 minUtelias mieliAhdistuuko koira samoista asioista kuin ihminen?Mitä koiran geenit kertovat ihmisen sairauksista? Ihmisen ja koiran geenit ovat 90-prosenttisesti samanlaisia. Sen vuoksi koirien perinnöllisten sairauksien tutkimus auttaa selvittämään myös ihmisten sairauksia. Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen tutkimusaineisto on maailman todennäköisesti suurin koirien biopankki, jossa on 80 000 näytettä 300 eri koirarodulta. Koska tietoa on nyt tarjolla valtavasti, Lohen mielestä meidän pitäisi miettiä uusiksi, mikä on eettisesti kestävää koiranjalostusta.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.2021-02-0331 minUtelias mieliMuuttuisiko maailma, jos alkaisimme puhua ilmastonmuutoksesta eri tavalla?Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia?
Annukka Vainio on sosiaalipsykologi, joka tutkii kestävää käyttäytymismuutosta. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaisi pyrkiä samankaltaiseen selkeään roolijakoon ja viestintään kuin koronapandemiassa: ihmisille pitäisi olla myös ilmastoasioissa paljon nykyistä selvempää, mitkä ovat yksilön tehtävät ja mitkä asiat pitää muuttaa rakenteissa. Hyödyllistä olisi myös tehdä näkyväksi valtaväestön halukkuus ilmastotekoihin, jotta poliitikot uskaltaisivat tehdä tarpeeksi rohkeita ilmastoratkaisuja.
Vainio on apulaisprofessori Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa ja kestävyyst...2021-01-2030 minUtelias mieliMitä ihmiset odottivat tulevaisuudelta tuhat vuotta sitten?Tuomas Heikkilä tutkii ihmisten syvimpiä toiveita ja suurimpia pelkoja, ja siksi hänen tieteenalansa kirkkohistoria on aina ajankohtaista.
Mikään tieteenala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulevasta vain sen perusteella, mitä tiedämme menneestä, Heikkilä sanoo. Vaikka pandemia on mullistanut arjen ja tunnemme elävämme erityisiä aikoja, niin on ajateltu aina ennenkin.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.2021-01-0632 minUtelias mieliMitä emme vielä tiedä unesta?Elämme uuden unikulttuurin aikaa: mittaamme unen laatua, luemme uusimmasta unitutkimuksesta ja osaamme olla huolissamme siitä, että nukumme liian vähän. Siihen nähden, kuinka paljon unesta nykyään puhutaan, tiedämme siitä kuitenkin vähän.
Uni auttaa meitä oppimaan uutta mutta myös poisoppimaan vanhasta. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori, unitutkija Anu-Katriina Pesonen tutkii nyt, kuinka uni voi lievittää pelkoja.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.2020-12-2126 minUtelias mieliMiksi meidän pitäisi muuttaa käsitystämme kielitaidostaKukaan ei puhu kokonaista kieltä, ja jo pienikin kielen osaaminen on kielitaitoa, sanoo sosiolingvisti Heini Lehtonen.
Se, jolla on valtaa, voi sanella, mitä kieltä käytetään. Samalla joidenkin kielitaito jää piiloon. Seuraukset näkyvät esimerkiksi monikielisten oppilaiden arjessa suomalaisissa kouluissa. Lehtonen kehottaa myös miettimään, mitä kaikkea olennaista maailmassa tehdään ja sanotaan muilla kielillä kuin englanniksi. Mitä englannin ylivallalle tapahtuisi, jos alkaisimme etsiä sille vaihtoehtoja?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.2020-12-0930 minUtelias mieliMiksi enää ei riitä, että tekee työnsä hyvin?Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija Mira Karjalainen tutkii tietotyön muuttumista. Tässä Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin jaksossa hän puhuu siitä, millä tavoilla ihmisen mahdollisuudet rajata omaa työtään ovat kaventuneet, ja mitä siitä voi seurata. Mitä ongelmallista esimerkiksi on siinä, että työpaikkailmoituksessa etsitään hyvää tyyppiä ja työnajalla harjoitellaan mindfulnessia?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.2020-11-2432 minUtelias mieliMitä yhteistä on tulivuorilla, meteoriiteilla ja ihmisillä?Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta.
Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me kaikki olemme tulivuorten lapsia.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.2020-11-1130 minUtelias mieliMiten matematiikka auttaa selvittämään, mitä maapallon sisällä on?Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista.
Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inversio-ongelmia ja sitä, mitä tekemistä Instagramin filttereillä on matematiikan kanssa.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.2020-05-0629 minUtelias mieliJos yleensä toimii oikein, saako toimia joskus väärin?Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa?
Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo tässä jaksossa, mitä on moraalinen lisensointi: kuinka ihminen hyväksyy ristiriitaiset toimet itsellään ja mistä se johtuu. Entä kuinka omaan ja muiden epäjohdonmukaisuuteen voi yrittää suhtautua? Utelias mieli on Helsingin Yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juon2020-04-2228 minUtelias mieliKuka käy valmennuskurssin – kuinka tasa-arvoista korkeakoulutukseen hakeminen on Suomessa?Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pääsykokeisiin valmistaville valmennuskurssille ja miksi kursseille hakeudutaan.
– Valmennuskursseissa taloudellinen eriarvoisuus piiloutuu usein sen alle, että puhutaan yksilön motivaatiosta saada opiskelupaikka, Kosunen sanoo.
Entä mitä tapahtuu tasa-arvolle, kun korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu ja todistuksen painoarvo kasvaa pääsykokeiden kustannuksella?
Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.2020-04-0830 minUtelias mieliMiksi hiilen ja veden avioliitto on elintärkeä luonnolle ja ilmastolle?Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori Timo Vesala kertoo, miksi veden ja hiilen yhteispeliä on niin tärkeää ymmärtää ja miten paljon puhutut hiilinielut käytännössä toimivat. Entä mitä yhteistä on ison tutkimusprojektin pyörittämisellä ja elokuvan tekemisellä?
Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.2020-03-2526 minUtelias mieliMiksi tekoäly ei mene yliopistoon opiskelemaan tai tuhoa ihmiskuntaa?Kuinka älykästä tekoäly oikeastaan on? Miten ihmisen taipumus inhimillistää elottomia asioita on vaikuttanut mielikuviimme tekoälystä?
Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta tutkija Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoälystä älynä, sillä kyse on yksittäisiin tehtäviin erikoistuneista koneoppimista käyttävistä ohjelmista, jotka eivät tiedä muusta maailmasta mitään.
Reetta Röngän juontamassa podcastissa pohditaan myös, miksi hypetetyn ja pelätyn big datan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota small dataan.
Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.2020-03-1131 minUtelias mieliEi terveystarkastuksille – miksi kouluterveydenhuolto pitäisi panna uusiksi?Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin?
80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin – mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muutosta kaipaava palanen on kouluterveydenhuolto, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Hän muun muassa lauttaisi koko ikäluokalle tehtävät kouluterveystarkastukset.
Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.2020-02-2630 minUtelias mieliKuusikumia lautaselle! Miten metsäteollisuuden sivuvirtoja voitaisiin jalostaa ruuaksi?Kuusikumi vastaa moneen trendiin: se on kotimaista, vegaanista ja mahdollisesti myös hyödyllistä suoliston mikrobeille. Mutta mitä se oikeastaan on ja miten sitä voitaisiin hyödyntää ruokateollisuudessa?
Elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen kertoo tutkimastaan kuusikumista ja sen valtavista käyttömahdollisuuksista. Metsäteollisuuden sivuhaarana saatavaa hemiselluloosaa, eli kuusikumia voisi käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden raaka-aineena tai lisäaineena. Miksi hemiselluloosa kuitenkin päätyy ennemmin poltettavaksi kuin lautaselle?2020-02-1329 minUtelias mieliMiksi puhumme masennuslääkkeistä, kun meidän pitäisi puhua aivoista?Ovatko uudet nopeavaikutteiset masennuslääkkeet ihmekeino masennuksen hoitoon, vai voisiko lisäapu löytyä unesta?
Lähes puoli miljoonaa suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori Tomi Rantamäki sanoo, että saisimme pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme paremmin aivojen mukautuvuutta ja unta. Reetta Röngän vetämässä ohjelmassa pohditaan myös, toimisiko masennuslääke esimerkiksi eri tavalla, jos sen ottaisi keskellä yötä.2020-01-2931 min
Tiedekulma podcastJakautunut kaupunki: HelsinkiSuurten kaupunkien urbaani eriarvoisuus ja huono-osaisuuden kasaantuminen ovat ongelma kaikkialla maailmassa. Ihmiset samanlaisista taustoista elävät samoilla alueilla, kaupunkitilat jakautuvat ja asuinalueet eriytyvät muun muassa etnisyyden, tulojen, uskonnon ja kielen mukaan. Mistä tämä johtuu ja miten kehityskulkuun voidaan vaikuttaa?
Keskustelussa apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista ja tutkimuspäällikkö Katja Vilkama Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä tarkastelevat Helsingin alueellista eriytymistä. Tilaisuuden juontaa Reetta Räty.
Podcast on nauhoitettu 18.9.2019 Tiedekulman Jakautunut kaupunki -tapahtumassa. Keskustelu on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world2019-09-2344 min
Tiedekulma podcastEriarvoisuus, politiikka, tutkimusEriarvoisuudesta puhuttiin paljon kevään eduskuntavaaleissa. Uusi hallitus lupaa ohjelmassaan, että eriarvoisuuden vähentäminen ohjaa kaikkea päätöksentekoa. Mitä eriarvoisuus politiikassa voi tarkoittaa? Mihin se liittyy ja mikä sitä määrittää? Mikä on tutkijoiden rooli? Helsingin yliopiston monitieteinen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tutkimusaloite (INEQ) kutsui joukon tutkijoita ja vaikuttajia keskustelemaan eriarvoisuudesta.
Keskustelemassa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), professori Antti Kauppinen (Helsingin yliopisto), yliopistonlehtori Lauri Kokkinen (Tampereen yliopisto) ja apulaisprofessori Sonja Kosunen (Helsingin yliopisto).
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 26.8.2019. Video on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world2019-09-1221 min
Tiedekulma podcastIlmastovaalitTiedekulman vaali-illassa Helsingin yliopiston tutkijat ja neljän suurimman puolueen poliitikot keskustelevat siitä, mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi tehdä juuri nyt. Teemoina ovat mm. energiapolitiikka, metsäpolitiikka ja globaali ilmastopolitiikka. Mukana keskustelussa ovat ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen, kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren sekä poliitikot Miapetra Kumpula-Natri (sd), Oras Tynkkynen (vihr), Kimmo Tiilikainen (kesk) ja Juhana Vartiainen (kok). Tapahtuman avaa Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä ja juontajana toimii Reetta Räty.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/hope-for-globe2019-04-041h 30