Look for any podcast host, guest or anyone
Showing episodes and shows of

Solu Ja Molekyylibiologian Perusteet

Shows

Solu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetELFYS EritysJos kerran otamme ravintoa, jonka avulla pystymme liikkumaan ja muokkaamaan biomolekyylejä, on meidän myös jotain tehtävä muodostuvalle typpijätteelle. Kuitenkin munuaista tarvitaan urean lisäksi myös moneen muuhun tehtävään - vaikka sen merkityksen usein muistaakin vasta munuaisen toimintahäiriöiden sattuessa.2020-09-1211 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetELFYS RuoansulatusRuoansulatus on fysiologian aiheista perinteisesti helpoimpia ja sitä käydään läpi moneen otteeseen eri oppiasteilla. Kuitenkin ajattelemalla ravintoaineiden hajotusta ja imeytymistä yksittäisen solun toiminnan kannalta, huomataan, että jo pelkkä syljen eritys vaatii pientä osmoosiin ja avustettuun diffuusioon liittyvää aivojumppaa.2020-09-0511 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetELFYS HengitysHappi on ravinnon lisäksi välttämätöntä solujen tehokkaalle toiminnalle. Tätä varten verenkierto yhdistyy keuhkoihin, joissa kaasuja vaihdetaan ympäristön ja eläimet välillä. Näidenkin havaintojen vuoksi on useampi koe-eläin ja muutama tieteentekijäkin menettänyt henkensä.2020-08-2911 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetELFYS VerenkiertoJotta solut saavat raaka-aineita energiantuotantoaan varten, on useimmilla eläimillä tehokas tapa siirtää ravintoaineita ja kaasuja ympäri elimistöä. Tästä esimerkkinä ihmisen suljettu verenkierto, jonka toiminnan ymmärtäminen ei 500 vuotta sitten ollut ihan turvallisimpia harrasteita.2020-08-2212 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetELFYS Ravinto ja energiankulutusSolut tarvitsevat kaiken aikaa energiaa pystyäkseen toimimaan. Saamme sitä tarjottua niille joko syömällä ravintoa tai käyttämällä kehomme ravintovarastoja energiantuotannossa. Kuitenkin ravinto voi aiheuttaa meille terveyshaittoja, mikäli sen kulutus ja saanti eivät ole tasapainossa.2020-08-1512 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetELFYS Kemiallinen SaatelyKoska koostumme useista erilaisista soluista, jotka muodostavat erikoistuneita kudoksia ja elimiä, on solujen välinen kommunikaatio välttämätöntä. Tähän tarvitaan kemiallista säätelyä, josta tutuimpia ovat hormonien ja hermovälittäjäaineiden vaikutukset. Solutasolla tarkasteltuna viestimolekyylin tyypillä tai edes sillä, mitä solunsisäistä signaalireittiä käytetään ei ole vaikutusta toimintamekanismeihin.2020-08-0813 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetELFYS Histologia ja anatomiaFysiologiset toiminnot perustuvat elimiin, jotka koostuvat kudoksista. Siten kudokset ja niissä olevat solut muodostavat näytelmän kulissit, joissa ruumiintoimintomme pystyvät tapahtumaan. Näihin kulisseihin voidaan tutustua tarkastelemalla mikroskooppisia preparaatteja.2020-08-0114 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetELFYS Fysiologia ja solubiologiaVuonna 2020 aloitetaan Solu ja molekyylibiologian perusteet podcast-ohjelmassa eläinfysiologiaa käsittelevä sarja. Sarja on luotu tukimateriaaliksi Digicampus-alustalta löytyvälle avoimelle UEF Eläinfysiologia ja histologia 5 op:n kurssille. Uskomme kuitenkin, että varsinkin solutasolla tarkasteltua fysiologian periaatteet eivät oleellisesti eroa solu- ja molekyylibiologian sisällöistä. Siksi seuraavien parinkymmenen jakson aikana etsimme solubiologian biokemian ja molekyylibiologian sovelluksia, jotka liittyvät eläinten toimintaan – fysiologiaan.2020-07-2510 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Molekyylibiologia LaboratoriossaMolekyylibiologian menetelmien käytöstä saa parhaiten käsityksen esimerkkien valossa. Selvitin 15 vuotta sitten mysteerin tutkiessani periytyvää sydänsairautta. Lopulta tiesimme tarkkaan, miksi perheenjäsenten sydän ei kestä. Kuitenkaan emme pystyneet heitä auttamaan.2020-07-1809 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Molekyylibiologia Ja SairaudetMolekyylibiologian menetelmät ovat lisänneett ymmärrystämme esilaisten sairauksien mekanismeista. Sairauksen molekyylibiologiasta keskustelevat Yliopistotutkija Jaakko pohjoismäki ja HY:n molekyylilääketieteen apulaisprofessori Henna Tyynismaa2020-07-1108 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Geenisäätely98 % perimästämme ei koodaa proteiineja. Kuitenkaan kyse ei ole mistään haaskauksesta vaan tarvitsemme suuren määrän DNA:ta, jotta voimme säädellä, mitä geenejä luetaan ja mitä proteiineja tuotetaan missäkin solussa. Aiheesta keskustellaan yliopistotutkijan Jaakko Pohjoismäen kanssa.2020-07-0412 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO DNA Rakenne Ja PeriytyvyysElämä perustuu paitsi erilaisiin hiiliyhdisteisiin myös geneettiseen koodiin ja sen yksinkertaiseen ominaisuuteen, jossa tietyt emäksen ovat aina vastakkain. Ei siis ihme, että DNA:n rakenne on tunnetuin biomolekyyli. DNA:n kopiointi on soluillemme välttämätöntä, minkä lisäksi emme voi käsittää esimerkiksi geenien aktiivisuutta ymmärtämättä DNA:n rakennetta,2020-06-2709 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO PodcastSolu- molekyylibiologian podcast-ohjelma alkoivat syyskuussa 2015, minkä jälkeen ne ovat löytäneet vähitellen laajan joukon aktiivisia kuuntelijoita. Kuunteluiden yhteismäärä lähestyy jo 30 tuhatta. Miten ohjelmasarja sai alkunsa ja miten se on kehittynyt 5 vuoden aikana? Millaiset ohjelmat ovat olleet suosittuja ja mitä sinä haluaisit ohjelmasarjalta? Lähetä palautetta somo@uef.fi2020-06-1807 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Biokemialliset Reaktiot Ja EntsyymitBiokemialliset reaktiot tapahtuvat termodynamiikan pääsääntöjen ohjaamina, jolloin pystymme uskottavasti erottamaan mahdolliset ja mahdottomat reaktiot toisistaan. Biomolekyylien reaktiohin vaikuttavat kuitenkin yleensä entsyymit, jotka helpottavat reaktion etenemistä fysiologisissa oloissa.2020-06-1314 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO BiomolekyylitBiologiset makromolekyylit koostuvat vain muutamasta atomista, mutta ne koostavat mitä mielikuvituksellisimpia toiminnallisia rakenteita esim. proteiineina. Mihin sokereiden ja proteiinien rakenteiden vaihtelu perustuu ja miten proteiinit laskostuvat toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi?2020-05-3015 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Proteiinien Rakenteen MääritysStandardimenetelmä proteiinien rakenteen määrityksessä on röntgensäteiden siroutumiseen perustuva proteiinikristallografia. Menetelmän toiminnasta ja erilaisista rakenteen määritystavoista kertoo podcast-jaksossa professori Juha Rouvinen Itä-Suomen yliopiston kemian laitokselta.2020-05-2815 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Biomolekyylien TunnistusBiomolekyylit ovat usein erittäin suuria, jolloin niiden määrittäminen ei onnistu yksinkertaisilla toiminnallisten ryhmien analyysillä koeputkesta. Tunnistamiseen parempi tapa on käyttää erilaia spektroskooppisia menetelmiä, joista tutkimuspäällikkö Markku Keinänen Itä-Suomen yliopistolta kertoo podcast-haastattelussa tarkemmin.2020-05-1614 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Atomeista BiomolekyyleihinUsein biologiset molekyylit sisältävät vain kourallisen erilaisia atomiryhmiä, jotka vaikuttavat molekyylien toimintoihin, Siksi on hämmästyttävää, että yksinkertaiset hiiliyhdisteet pystyvät rakentumaan mitä erilaisimmiksi toiminnallisiksi koneiksi, jotka leikkaavat ja liimaavat muita molekyylejä.2020-05-0912 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO AlkoholireseptoriAlkoholin vaikutukset ja haittavaikutukset ihmisten käyttäytymisessä tunnetaan, mutta mekanismit, joilla pienet alkoholiannokset vaikuttavat hermostossa, ovat kaikkea muuta kuin selvillä. Jotta fysiologiset vaikutukset viinilasillisesta tai olutpullollisesta saadaan selville on ensin laskettava, paljonko etanolimolekyylejä plasmassa on ja miten ne vaikuttavat eri reseptoreihin.2020-04-3009 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Biologian AtomitEi ole elämää ilman atomeita ja niiden muodostamia molekyylejä. Siksi biomolekyylien rakentuminen on aloitettava alkuräjähdyksestä ja atomien rakenteen ymmärtämisestä. Kemia on paitsi ihanaa myös välttämätön väline, jos haluamme ymmärtää biomolekyylien toiminnan hienouksia.2020-04-2511 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Solujen jakautuminenSolujen jakautuminen on ensimmäinen seikka, johon jokainen soluviljelmiin tutustuja törmää, minkä lisäksi solusyklin säätely voi tulla vastaan myös valitettavasti esim. syöpähoidoissa. Kuitenkin, solujen lukumäärän säätely on erittäin merkittävä tekijä jo sellaisenaan - elimemme pysyvät oikean kokoisina ja toimintakykyisinä, koska säätelemme solujen mahdollisuuksia jakautua.2020-04-1716 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO FotosynteesiKasvit ovat elintärkeitä lähes kaikelle elämälle tällä planeetalla. Jaksossa paneudumme fotosynteesin mekanismeihin ja vaikutuksiin kasvien ympäristöön sopeutumisessa yhdessä yliopistonlehtori Sari Kontunen-Soppelan kanssa.2020-04-1112 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO EnergiantuotantoEnergiantuotantoa tapahtuu soluissamme sekä ilman happea että happea käyttäen. Meille energiaa tuhlaaville nisäkkeille mitokondriot ja hengittäminen ovat oleellisia, jolloin keuhkojen toimintohäiriöt ovat erittäin vaarallisia. Kuitenkin energiantuotanossa on hyvä muistaa, että kaikki eliöt eivät happea kuitenkaan aina tarvitse.2020-04-0411 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Corona ja immunologinen muistiT solut tuhoavat tehokkaasti virusten infektoimat solut, mutta yhtä olennaista on jättää osa soluista muistisoluiksi, jotka pystyvät tuhoamaan viruksen entistä paremmin seuraavalla tapaamiskerralla.2020-03-2808 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Coronan tuhoaminen immuunipuolustuksellaUseat virukset pystyvät jonkin verran huijaamaan immuunipuolustustamme mutta onneksi ennemmin tai myöhemmin hankittu immuunipuolustuksemme pystyy ne tunnistamaan. B ja T imusolut eivät kuitenkaan itse suoraan tapa yhtään solua vaan tarjoavat muille siihen mahdollisuuden. Miten solut voidaan määrätä tuhottavaksi ja miten tuhoaminen tapahtuu? Voitaisiinko virusinfektion lisäksi samaa menetelmää käyttää esim. syöpäsoluen tuhoamisessa?2020-03-2108 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Corona Viruksen TunnistusCorona pystytään tuhoamaan siinä missä muutkin virukset sekä synnynnäisellä että hankitulla immuniteetillä. Kuitenkin virukset ovat kehittäneet lukuisia mekanismeja estääkseen näitä prosesseja, minkä vuoksi ne voivat laukaista meillä tilapäisiä tauteja tai osoittautua jopa liian hankaliksi paloiksi poistettavaksi elimistöstä kokonaan.2020-03-1408 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Solusignalointi ja coronaCorona-virus on saanut ihmiset havaitsemaan, että ympärillämme on erilaisia taudinaiheuttajia, joita vastaan elimistömme pyrkii taistelemaan parhaan kykynsä mukaan. Kuinka tämä toimii ja millaisilla solunsisäisillä signaaliketjuilla immuunipuolustuksemme kykenee taistelemaan tavallista flunssaa tai Coronavirusta vastaan?2020-03-0711 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Solusignalointi KalsiumSolukalvojen toiminta vaikuttaa solujen säätelyyn myös solun sisäisillä prosesseilla. Näitä kutsutaan yleisesti solujen signaloinniksi ja ne vaikuttavat esim. kaikkien hormonien vaikutusreitteihin. Haastattelen jaksossa professori Pasi Tavia AIV-instituutista, UEF:stä Kuopiosta.2020-02-2409 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Solukalvon SäätelySolukalvon merkitystä jokapäiväisten fysiologisten tapahtumien selittäjänä ei voida ymmärtää ilman ionikanavien ymmärtämistä. Niiden avulla hermomme viestivät toisilleen, sydänsolut saadaan supistumaan ja esimerkiksi epiteelisolujen kasvua säädeltyä. Emeritusprofessori Matti Vornanen selittää sähköisen säätelyn mysteereitä.2020-02-1514 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Solukalvon hienorakenneSolua ympäröi rasvaliukoinen solukalvo, joka estää vesiliukoisten molekyylien siirtymisen solun ja sen ympäristön välillä. Kuitenkin solukalvon rakenne sisältää erittäin monia erilaisia komponentteja, joilla on pitkiä, usein numeroita sisältäviä nimiä. Tätä sotkua on selvittämässä Podcast jaksossa Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Reijo Käkelä2020-02-0827 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Solujen eristys, mitokondriot ja tukirangatYksittäisten eläinsolujen eristäminen on periaaatteessa erittäin yksinkertaista. Kuitenkin menetelmä vaatii usein sekä yrityksiä että erehdyksiä. Ongelmia voivat tuottaa sekä solunulkoisen rakenteen, soluvälitilan hajoaminen, solunsisäisen tukirangan muutokset tai hapen puute, joka vaikuttaa välittömästi solujen energiansaantiin.2020-02-0112 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Proteiinien kohdentaminen solussaSolurakenne sisältää solukalvon ja tuman välissä solulimakalvoston lisäksi Golgin laitteen ja useita pieniä soluorganelleja, lipidikalvosäkkejä. Mikäli proteiinin rakenne on väärä, se voi jämähtää jonnekin solun sisäosiin tai vaihtoehtoisesti joutua hajotettavaksi heti rakentamisen jälkeen. SOMO podcast on audiosarja, joka liittyy UEF: SOMO MOOC-kurssiin (Digigicampus.fi)2020-01-2509 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Solurakenne Tuma ja ERSolun rakenteen ymmärtämisellä on käytännön vaikutuksia tutkimustyössä. Voimme melko yksinkertaisesti selvittää proteiinien siirtymistä solujen sisällä värjäämällä ne sopivilla vasta-aineilla. Tällä on runsaasti käytännön hyötyä, koska sairaus, joka aiheutuu oikeassa paikassa olevasta viallisesta proteiinista ja sairaus, joka aiheutuu oikein toimuvan proteiinin vääränlaisesta sijainnista, edellyttävät erilaista hoitoa.2020-01-1808 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Solut ja niiden biologiaSolujen rakenne on kehittynyt toinen toistaan seuraavien ongelmien ratkaisemiseksi. Niinpä solukalvon kehittyessä solu on tarvinnut siirtomekanismit, joilla vesiliukoisia aineita pystytään kuljettamaan ympäristön ja solun välillä.2020-01-1308 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSOMO Tervetuloa Solu- ja molekyylibiologian pariinTervetuloa Solu- ja molekyylibiologian perusteiden podcastien pariin! Sarjassa käsitellään solubiologian, biokemian ja molekyylibiologian perusteita yliopisto-perusopintoja tiivistäen, mutta samalla yleistajuisesti, jolloin niiden seuraaminen onnistuu esimerkiksi lukio-opintoja täydentäville. Sarja sisältää radioesseitä ja asiantuntijahaastatteluita, joiden avulla tulevat tutuiksi sekä biomolekyylien peruskäsitteet että niiden tutkimusmenetelmät.2020-01-0208 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSyopa 2018Geneettiset muutokset voivat aiheuttaa solujen jakautumisen säätelyn riistäytymisen, jolloin seurauksena voi olla kasvaimien ja syövän kehittyminen.2018-11-2518 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetMolekyylibiologian menetelmat 2018Molekyylibiologian menetelmät mahdollistavat geneettisen muokkauksen, jolloin rakennusohjeiden muutoksien vaikutuksia ilmiasuun pystytään testaamaan erilaisilla mutaatioilla.2018-11-2512 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetRNA Ja Proteiinisynteesi 2018DNA:ssa olevien rakennusvaiheiden pohjalta rakennetaan proteiineja aminohapoista.2018-11-2513 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetNobel Yamanaka 2012Shinya Yamanakalle myönnettiin Nobel-palkinto fysiologian tai lääketieteen alalta vuonna 2012 indusoitujen kantasolujen (IPS-solujen) kehittämisestä. Menetelmä mahdollistaa erilaistuneiden solujen uudelleenohjelmoinnin ja on mullistanut kloonauksen mahdollisuudet lääketieteen eri aloilla. Yamanakan ura on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen, minkä lisäksi hän oli Nobel-luennossaan erittäin rehellinen ja suorastaan erinomainen stand-up-esiintyjä.2018-11-2537 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia sukupuoli 2018Sukupuoli määräytyy koiraaksi tai naaraaksi testosteronin, sen metaboliitin ja reseptorien vaikutuksesta. Tähän vaikuttaa pohjimmiltaan Y-kromosomin yksi geeni. Siten sukupuolen määräytymisessä voi olla paljon poikkeavuuksia eikä mustavalkoiselle jaolle tyttöihin ja poikiin ole luonnontieteellisiä perusteita. Kuitenkin jakoa käytetään runsaasti poliittisten päämäärien ajamiseen, kuten jaksossa lainatuissa Suomen eduskunnan täysistuntokeskusteluista voidaan havaita.2018-11-1805 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetMolekyylibiologia ja sairaudet 2018Molekyylibiologia auttaa ymmärtämään useita ihmisten sairauksia, minkä lisäksi sen avulla voidaan löytää uusia hoitomuotoja niihin. Haastateltavana apulaisprofessori Henna Tyynismaa molekyylineurologian tutkimusohjelmasta Helsingin yliopistolta.2018-11-1607 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetGeeniekspression Saately 2018Kaikki geenit eivät ole jatkuvasti aktiivisia, jolloin soluissa voidaan säädellä geenituotteiden - proteiinien määriä. Tyypillisessä solussamme suurin osa geeneistä on jatkuvasti poissa käytöstä.2018-11-1613 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetGeeniekspressio 2018Jotta solut voivat olla erilaisia, on niissä lisättävä ja vaimennettava geenejä. DNA:ta luetaan ja sen koodaamat rakennusohjeet viedään ribosomeille RNA:na.2018-11-1611 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia meso- ja endodermi 2018Hermostoputken vierelle kehittyy erilaisia mesodermaalisia kudoksia, joiden solut lähtevät vaeltamaan muodostaen jalat ja kädet. Samalla alempana oleva endodermaalinen ruskuaispussi kaareutuu muodostaen ruoansulatuskanavan ja tuoden esim. sydämen eri osat yhteen.2018-11-1606 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia Hermosto 2018Hermoston kehittyminen tapahtuu ektodermin erilaistuessa ja kaareutuessa hermostoputkeksi. Putken kehittymisen seuraaminen auttaa ymmärtämään valmiin selkäytimen rakennetta, aivojen rakennetta, mutta myös Darwinin havaintoja lintujen nokista.2018-11-1606 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia Gastrulaatio 2018Gastrulaatio on selkärankaisilla ensimmäinen vaihe, jossa solut erilaistuessaan muodostavat rakenteita yhdessä. Usein prosessi kuvataan sammakon alkion kudoksen työntymisen pallomaisen alkion sisään, mutta gastrulaaatiossa on suuria eroja eri eläinryhmien välillä. kaikilla kuitenkin säätely tapahtuu samaan tapaan: päässä ja muualla ruumiissa eri prosessilla.2018-11-1207 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetRakennusohjeemme DNA 2018DNA:n rakenteen ymmärtäminen on edellytys sen monistuksen (replikaatio) ymmärrettämiselle. Jaksossa käymme läpi DNA-rakenteen löytymistä ja rakenteen vaikutuksia replikaation mekanismeille.2018-11-1109 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia Parakriininen saately 2018Solut ohjaavat toistensa kehittymistä erittämällä liukoisia säätelytekijöitä, joista monet vaikuttavat vain 15 solun matkalla. Nämä parakriiniset säätelytekijät jaetaan 4 perheeseen, jotka vaikuttavat geeniaktiivisuuteen hieman eri tavoin.2018-11-1007 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia Solujen erilaistuminen 2018Varhaiset solujaot tuottavat identtisiä soluja, mutta jo varhaisessa vaiheessa solut alkavat erilaistua, jolloin niissä on eri määriä proteiineja. Tämä perustuu proteiineja koodaavien geenien aktiivisuuteen, jota voidaan lisätä tai estää tarpeen mukaan. Osa näistä vaikutuksista on periytyviä myös tytärsoluille.2018-11-1011 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia hedelmöitys 2018Hedelmöittyminen on yllättävän vaikea prosessi, jossa vaikuttavat monet siittiön ja munasolun ominaisuudet anatomiaamme enemmän.2018-11-0905 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia sukusolut 2018Yksilönkehitys on hyvä alkaa kertaamalla sukusolujen tuotanto. Siittiön ja munasolun kehittymisessä on paljon yheisiä piirteitä ja niiden tuotannon säätelyssä vaikuttavat hormonien erilaiset palautuskytkennät - negatiiviset, eritystä ehkäisevät ja positiiviset, eritystä laukaisevat.2018-11-0910 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia Johdanto 2018Hei, Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston järjestämälle kehitysbiologian podcast-kurssille. Kurssilla käsitellään äänitiedostoina yksilönkehityksen pääpiirteet ja niihin vaikuttavat tekijät, ympäristön vaikutukset yksilönkehitykseen ja kantasoluihin liittyviä asioita.2018-11-0910 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetTranslaatio 2018Solujen rakennusohjeet sijaitsevat geeneissä, mutta koska solut eivät ole rakenteeltaan pysyviä, on niiden jakauduttava. Tällöin myös rakennusohjeet on kopioitava samanlaisina molempiin tytärsoluihin. Tätä tapahtumaa kutsutaan translaatioksi.2018-11-0917 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetMolekyylibiologian Esittely 2018Solu- ja molekyylibiologian kurssiin kuuluu myös molekyylibiologia, jossa selvitetään ennen kaikkea rakennusohjeiden, geenien säilytystä, kopiointia ja luentaa erilaisiksi proteiineiksi.2018-11-0908 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolubiologian historia Kossel 1910Albrecht Kossel sai Lääketieteen tai fysiologian alan Nobel-palkinnon vuonna 1910 määritettyään nukleiinihappojen ja niihin liittyneiden tumaproteiinien rakenteita. Solu- ja molekyylibiologian historiaa valottava podcast-sarja kertoo vanhoista soluilmiöiden havainnoista tiivistettyjen Nobel-palkintopuheiden avulla.2018-11-0424 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetEntsyymit 2018Soluissa on erilaisia yhdisteitä, jotka muokkautuvat toisiksi yhdisteiksi. Kuitenkin termodynamiikka rajoittaa näitä muokkautumista, jolloin jotkut reaktiot tapahtuvat ja toiset eivät. Reaktiot voivat esim. tarvita liikaa energiaa tapahtuakseen. Tällöin erilaiset entsyymit tulevat apuun mahdollistaen äärimmäisen hitaita reaktioita.2018-10-2611 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetProteiinien Rakenne Rouvinen 2018Proteiinien rakenne määräytyy hyvin yksinkertaisten sääntöjen perusteella: osa aminohappojen sivuketjuista on vesi- ja osa rasvaliukoisia. Lisäksi aminohapot muodostavat kahta kestävää rakennetta alfa-heliksiä ja beta-säikeitä, jotka antavat proteiineille niiden yleisrakenteen. rakennetutkimus on erittäin nopeasti etenevä ala, josta parhaiten saa käsityksen asiantuntijan, professori Juha Rouvisen opastamana.2018-10-1915 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetBiologiset Makromolekyylit 2018Useimmat biologian kannalta kiinnostavat molekyylit ovat polymeerejä, jotka koostuvat samankaltaisista pienistä osasista. Näistä tutuimpia ovat sokerit ja proteiinit, mutta on hyvä muistaa, että myös esim. DNA on polymeeri. Vaikka biologiset makromolekyylit koostuvatkin lähinnä hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä, on niillä esim. proteiinien tapauksessa saatavissa monenlaisia rakenteita ja toimintoja.2018-10-1914 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetBiomolekyylien tunnistus 2018Jotta biomolekyylien rakenteiden opettelussa olisi mitään mieltä, on ensin ymmärrettävä, miten niitä voidaan määrittää. Professori Markku Keinänen on selvittänyt erilaisten biomolekyylien rakenteita ja määriä spektroskopian avulla erittäin pitkään ja kertoo haastattelussa, mihin tunnettujen ja tuntemattomien molekyylien määritys nykyään perustuu.2018-10-1214 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetVesi ja hiili 2018Usein soluliman koostumusta tarkastellaan vain veteen liuenneiden partikkeleiden: ionien, proteiinien ja muiden molekyylien osalta. Kuitenkin veden monet erityisominaisuudet on syytä muistaa elämän prosesseja tarkasteltaessa. Veden lisäksi hiili on keskeinen elämän komponentti, joka muodostaa kaikkien biomolekyylien rungon.2018-10-1207 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetBiologiset atomit 2018Jaksollinen järjestelmä sisältää toista sataa alkuainetta ymmärrettävässä taulukossa. Onneksi niistä vain osalla on biologista merkitystä, jolloin koko taulukkoa ei tavitse oppia. Järjestelmä kuitenkin selittää eri atomien ominaispiirteitä niin paljon, että sillä on runsaasti merkitystä biomolekyylien toiminnan ymmärtämisessä.2018-10-1215 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetNobel Fysiologia & Lääketiede 2018Vuoden 2018 Nobel palkinto Fysiologian tai lääketieteen alalla annettiin James Allisonille ja Tasuko Honjolle, jotka olivat kyenneet löytämään kaksi syöpäsolujen vastaisessa taistelussa merkittävää immuunipuolustuksen reseptoria. Podcast-sarjan erikoisjaksossa kerrataan yleisesti immuunipuolustuksen toimintaa ja yhdistetään Nobel-palkittujen tutkimusten havainnot T-solujen ns. laukaisijoina.2018-10-0908 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolusyklin Säätely 2018Solujen jakautumista säädellään solusyklin eri vaiheissa. Periaatteessa säätely on samanlaista kaikilla eliöillä, mutta siinä vaikuttavien proteiinien nimet on keksitty moneen kertaan uudelleen.2018-09-2806 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolusykli 2018Solujen jakautuminen on toisaalta ehdoton edellytys elämän jatkumiselle, mutta toisaalta myös hallitsemattomana erilaisia kasvaimia aiheuttavaa toimintaa.2018-09-2808 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetFotosynteesi Kontunen - Soppela 2018Kasveissa energiaa tuotetaan auringon valosta keräämällä fotoneita viherhiukkasissa. Tällöin energia saadaan pakattua hiiliyhdisteille. Kuitenkin fotosynteesi voi myös muuttua helposti fotorespiraatioksi, jossa hiilidioksidin kulutuksen sijaan tuotetaankin CO2:ta. Fotosynteesiin tutustutaan yliopistonlehtorin Sari Kontunen-Soppelan kanssa.2018-09-2811 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetEnergiantuotanto 2018Energiantuotannossa runsaasti energiaa sisältäviä molekyylejä kuten sokereita pilkotaan pienemmiksi samalla vapauttaen energiaa solun käyttöön.2018-09-2809 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKalsiumsignalointi Tavi 2018Kalsium on solusignaloinnissa erikoistapaus sen nopeuden ja monikäyttöisyyden vuoksi. Professori Pasi Tavi AIV-instituutista kertoo kalsiumin merkityksestä signaloinnille ja kyseisen ionin määritystavoista.2018-09-2107 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetReseptoreista Toisiolähetteihin 2018Jotta solukalvolla tapahtuva reseptorin aktivointi voisi aiheuttaa jonkin mielekkään vasteen solussa, on tapahduttava erilaisten signaalimolekyylien aktiivisuuden muutoksia: fosforylointeja, toisiolähettien rakentamista tai kalsiumin vapautumista.2018-09-2110 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSignalointi 2018Solut saavat tietoa ympäristöstään paljolti solukalvolla olevien reseptorien avulla. Nämä haistelevat ympäristöstä vesiliukoisia molekyylejä ja tunnistaessaan ne lähettävät viestin solun sisälle.2018-09-2107 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolukalvon Hienorakenne 2018Solukalvo sisältää paljon erilaisia fosfolipideitä. Niillä on vaikeita nimiä ja melko samanlainen rakenne. Fosfolipidien kirjosta parhaiten tietoa asiantuntijalta. Yliopistolehtori Reijo Käkelä Helsingin Yliopistosta on tutkinut solukalvon fosfolipidikoostumusta usean kymmenen vuoden ajan. Haastattelussa hän kertoo, miksi fosfolipidejä on niin monia.2018-09-1410 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolukalvon proteiinit 2018Solukalvon toiminnasta tulee helposti mieleen hermosolut ja niissä tapahtuvat kalvon sähköiset muutokset. Kuitenkin vastaavia muutoksia tapahtuu lähes kaikissa soluissa aina, kun biologinen vaste halutaan nopeasti.2018-09-1411 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetAvustettu Diffuusio 2018Solukalvon toiminnalle erityisasemassa on avustettu diffuusio (erilaiset ionivirrat), jolla säädellään suurinta osaa solutoiminnoistamme. Eläinfysiologian professori Matti Vornanen on tutkinut aihetta kymmeniä vuosia ja kertoo haastattelussa ionivirroista ja niiden merkityksestä.2018-09-1412 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolukalvo 2018Solukalvo eristää solun sen ympäristöstä. Tämä rajapinta on oleellinen solujen toiminnalle, mutta myös rajoittaa erilaisten aineiden, kuten ravinteiden saantia soluun. Solukalvon rakenne yksinkertainen: rasvaliukoisissa fosfolipideissä on vesiliukoinen pää, jolloin molekyyli on toisesta päästä vesiliukoinen ja toisesta vettä hylkivä. Kuitenkin solukalvolla on erilaisia fosfolipidejä runsas määrä, minkä lisäksi kalvossa on paljon kolesterolia ja erilaisia proteiineja.2018-09-1407 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolukalvon Hienorakenne 2 2018Yliopistolehtori Reijo Käkelä Helsingin Yliopistosta kertoo haastattelussa proteiinien merkityksestä solukalvon rakenteelle ja fosfolipidien mittaustekniikasta.2018-09-1417 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetMuut solurakenteet 2018Tuman ja solulimakalvoston lisäksi normaaliin solun toimintaan tarvitaan myös pienempiä ja vähemmän tunnettuja komponentteja. Monet näistä ovat kalvojen ympäröimiä rakkuloita, jotka suorittavat tehokkaasti joitain tiettyjä tehtäviä. Kuitenkin solu sisältää myös erikokoisia säikeitä.2018-09-1017 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolulimakalvosto 2018Tuman ulkopuolella oleva solulimakalvosto tarvitaan valkuaisaineiden rakentamiseen, mutta sillä on myös muita tehtäviä.2018-09-1013 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolut Ja Organellit 2018Solujen ja niiden osasten havainnointi onnistuu ainoastaan mikroskooppisin menelmin, mutta niiden kokoon on olemassa luonnollinen selitys.2018-09-1011 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolubiologia johdantoTervetuloa solu- ja molekyylibiologian perusteet podcast-ohjelmien pariin 2018. Ohjelmasarja käsittelee solubiolgian, biokemian ja molekyylibiologian alkeita yliopistotasoisesti, mutta kuitenkin yleistajuisesti. Ohjelmat uudelleenjulkaistaan editoituna aina syksyisin kurssin kestäessä, jolloin kurssin seuraaminen on helppoa.2018-09-1002 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetsukupuoliSukupuoli määräytyy Y-kromosomin lisäksi myös muiden tekijöiden vaikutuksesta, jolloin ilmiasu ei aina ole yksioikoisesti tyttö tai poika.2017-12-0104 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetmesodermi ja endodermiAlkeisuurteen sisään siirtyvät kudokset muodostavat meso- ja endodermin, jolloin meihin kehittyy luusto, lihakset ja ruoansulatuselimet.2017-12-0107 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetsyopaJoskus kopioituvissa rakennusohjeisssa ilmaantuu virheitä, jotka häiritsevät solujen toimintaa. Tällöin solun jakautuminen ja sen säätely voivat häiriintyä, jolloin seurauksena on syöpä.2017-11-2418 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetmolbiol menetelmatSolubiologiassa käytetään runsaasti mikroskooppisia menetelmiä rakenteiden ja niissä esiintyvien molekyylien havaitsemiseen ja biokemiassa tunkeudutaan rakenteeseen atomitasolla sekä havainnoidaan solujen kemiallisia reaktioita. Molekyylibiologia voidaan tiivistää kolmeen kirjaimeen PCR, jolla monistetaan nukleotidijärjestystä.2017-11-2412 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetNeurulaatioYksilönkehityksen eräs perustapahtuma on hermostoputken kehittyminen. Putki laajenee etupäässä muodostaen aivot ja sen vatsan ja selänpuoleiset hermosolut erikoistuvat aistin- ja liikehermoiksi.2017-11-2209 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetGeeniekspressioJotta solut voivat olla erilaisia, on niissä lisättävä ja vaimennettava geenejä.2017-11-1714 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetMolekyylibiologia ja sairaudetMolekyylibiologia auttaa ymmärtämään useita ihmisten sairauksia, minkä lisäksi sen avulla voidaan löytää uusia hoitomuotoja niihin. Haastateltavana apulaisprofessori Henna Tyynismaa molekyylineurologian tutkimusohjelmasta Helsingin yliopistolta.2017-11-1707 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteettranskriptioGeenejä paitsi kopioidaan uusiin DNA-molekyyleihin myös RNA:ksi, jolloin niiden sisältämiä rakennusohjeita voidaan käyttää proteiinien rakentamisessa.2017-11-1711 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetDNA:n kahdentuminenDNA:n toiminnan ymmärtämisen kannalta keskeinen prosessi on rakennusohjeiden kopiointi. Ohjelmassa tarkastellaan replikaation perusmekanismeja.2017-11-1117 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetMolekyylibiologiaMolekyylibiologia eroaa biokemiasta ja solubiologiasta siinä, että nyt tarkasteltavina ovat rakennusohjeet ja niiden säätely - eivät niinkään solujen tai proteiinien rakenteet.2017-11-1108 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetGastrulaatioGastrulaation vaiheet on kuvattu monsesti koulukirjoissa - sammakolle: pallomainen solukko kurottautuu yhdestä osasta pallon sisään muodostaen alkusuolen. On kuitenkin hyvä tuntea myös gastrulaation perusrakenteet myös muilta selkärankaisilta sekä ymmärtää mekanismit, joiden perusteella eläin jakautuu etu- ja takapäähän.2017-11-1106 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetErilaistumisen saatelyErilaistuminen edellyttää solujen välistä viestintää, jolloin yksittäinen solu saa tietoa omasta kasvuympäristöstään. Usein säätely tehdään muutamien solujen päähän parakriinisillä kasvutekijöillä. Säätely myös vaikuttaa solujen liimautumiseen toisiinsa, jolloin samanlaiset solut siirtyvät spontaanisti toisiaan vasten muodostaen mielekkäitä kudoksia.2017-11-0907 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolujen erilaistuminenKoostumme parista sadasta erilaisesta solusta vaikka hedelmöityshetkellä olimme yksittäinen tsygootti. Ruumiinrakenteemme on seurausta solujen jakautumisesta ja erilaistumisesta. Tällöin kaikissa soluissamme ei tuoteta kaikkia mahdollisia proteiineja vaan geenejä tai kokonaisia kromosomeja voidaan tehdä toimimattomiksi.2017-11-0909 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteethedelmoitysHedelmöittyminen on yllättävän vaikea prosessi, jonka ymmärtäminen selittää hyvin erilaisia lastensaannin vaikeuksia,2017-11-0905 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSukusolutJotta yksilö voi kehittyä, tarvitaan sukusolut. Niiden tuottaminen on melko samanlaista sukupuolesta riippumatta. Molemmilla keskeisessä roolissa on kaksi solutyyppiä, jotka ovat herkkiä aivolisäkkeen erittämille säätelyhormoneille: FSH:lle ja LH:lle.2017-11-0906 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologia johdantoKehitysbiologia on erittäin nopeasti etenevä tutkimuksenala, joka yhdistyy paitsi ihmisiä lähellä olevaan jälkeläisten terveyteen, myös lajien kehittymiseen ja ympäristön vaikutuksiin. Siten kehitysbiologia auttaa ymmärtämään mekanismeja, jotka vaikuttavat paitsi terveyteemme, myös monia yleisbiologisia ilmiöitä (esim. raajojen määrä ja sijainti).2017-11-0907 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetKehitysbiologian podcastTervetuloa seuraamaan Itä-Suomen yliopiston järjestämälle kehitysbiologian kurssin podcast-sarjaa. Sarjassa käydään läpi yksilönkehityksen pääpiirteitä, ympäristön vaikutusta yksilönkehitykseen, kehitysbiologista lajiutumista ja kantasolututkimusta.2017-11-0902 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetEntsyymitSoluissa on erilaisia yhdisteitä, jotka muokkautuvat toisiksi yhdisteiksi. Kuitenkin termodynamiikka rajoittaa näitä muokkautumista, jolloin jotkut reaktiot tapahtuvat ja toiset eivät. Reaktiot voivat esim. tarvita liikaa energiaa tapahtuakseen. Tällöin erilaiset entsyymit tulevat apuun mahdollistaen äärimmäisen hitaita reaktioita.2017-10-2911 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetProteiinien rakenne - Juha RouvinenProteiinien rakenne määräytyy hyvin yksinkertaisten sääntöjen perusteella: osa aminohappojen sivuketjuista on vesi- ja osa rasvaliukoisia. Lisäksi aminohapot muodostavat kahta kestävää rakennetta alfa-heliksiä ja beta-säikeitä, jotka antavat proteiineille niiden yleisrakenteen. rakennetutkimus on erittäin nopeasti etenevä ala, josta parhaiten saa käsityksen asiantuntijan, professori Juha Rouvisen opastamana.2017-10-2015 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetmakromolekyylitUseimmat biologian kannalta kiinnostavat molekyylit ovat polymeerejä, jotka koostuvat samankaltaisista pienistä osasista. Näistä tutuimpia ovat sokerit ja proteiinit, mutta on hyvä muistaa, että myös esim. DNA on polymeeri. Vaikka biologiset makromolekyylit koostuvatkin lähinnä hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä, on niillä esim. proteiinien tapauksessa saatavissa monenlaisia rakenteita ja toimintoja.2017-10-2014 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetTuma ja solulimakalvostoSolu sisältää runsaasti erilaisia biologisten kalvojen muodostamia rakkuloita. Näistä tutuimpia ovat perimän sisältävä tuma ja sitä ympäröivä solulimakalvosto.2017-09-0613 minSolu ja molekyylibiologian perusteetSolu ja molekyylibiologian perusteetSolubilsan johdantoTervetuloa solu- ja molekyylibiologian perusteet kurssille 2017! Kurssin podcast toimii luentomateriaalia kertaavana ja tiivistävänä pakettina. Radioesseiden lisäksi se sisältää runsaasti asiantuntijahaastatteluja, jotka valottavat erilaisia tutkimusmenetelmiä. Podcast pyritään pitämään yleistajuisena, joten se voi toimia esim. lukiokurssien kertauksessa.2017-09-0602 min