Shows
VesimerkillistäJos sinä olisit metsä – kooste syksyltä 2022Kysyimme toisella tuotantokaudella asiantuntijoiltamme: jos sinä olisit metsä, minkälainen metsä olisit? Kokosimme yhteen vastaukset syksyn 2022 pitkistä jaksoista, joissa aiheesta kertoivat
metsätalousinsinööri Timo Vahala
valokuvataiteilija Sanni Seppo
koordinaattori Sirpa Rautiainen
luontoaktivisti, metsäylioppilas Ida Korhonen
tutkimuskoordinaattori John Loehr
lajisuojelun erikoissuunnittelija Kaisa Junninen
metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde
intendentti Jouni Taivainen
sekä Vesimerkillistä-tiimi Silja Kononen ja Johanna Viitanen.
Koosteella haastamme kaikki pohtimaan suhdettaan metsään ja itselleen läheisimpään metsäluontoon. Jos sinä olisit metsä, minkälainen metsä olisit?2023-04-2204 minVesimerkillistä2.3 Vesimerkillistä menee harjumetsäänSyksyn 2022 viimeisessä jaksossa Vesimerkillistä menee harjumetsiin. Niitä riittää Etelä-Hämeessä Salpausselillä ja pitkittäisharjuilla, jotka ovat vetäneet ihmisiä puoleensa heti jääkauden jälkeen. Mutta vieläkö muinaisen ihmistoiminnan jäljet näkyvät kasvilajeissa? Entä mitä tapahtui metsälaitumille, kun maaseutu tyhjeni ja kotieläimet lakkasivat laiduntamasta metsissä? Oulun yliopiston kasvimuseon museomestari, dosentti Ari-Pekka Huhta valottaa metsälaidunten tilaa ja ihmisvaikutuksesta kertovia lajeja metsissämme.
Harjumetsiä on muovannut vuosisatoja myös metsätalous, joka on sodan jälkeisenä aikana ajanut yhä useammat metsälajit ahtaalle. Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde kertoo, miksi peitteisenä pysyvä metsä ja talousmetsän jatkuva k...2022-11-161h 05Vesimerkillistä2.2 Vesimerkillistä menee kankaalleSyksyn toisessa jaksossa Vesimerkillistä menee reheviin kangasmetsiin. Tuoreet ja lehtomaiset kankaat ovat Hämeessä yleisiä, mutta koko maassa tuoreiden kankaiden laadussa on parantamisen varaa. Ekologista laatua ovat heikentäneet erityisesti vanhojen puiden ja lahopuun väheneminen.
Yksi metsäluontotyyppien uhanalaisuutta arvioinut asiantuntija on lajisuojelun erikoissuunnittelija Kaisa Junninen, joka kertoo jaksossa, miten tuoreilla kankailla oikeasti menee. Kääpäasiantuntijana hän valottaa myös kuolleen puun merkitystä ja lahottajien monimuotoisuutta ja yllättävää kauneutta. Kuollut puu elättää monenlaista elämää kääväkkäistä hömötiaisiin.
Kangasmetsät vallitsevat myös Kanta- ja Päijät-Hämeen rajoilla Evolla, jo...2022-10-191h 07Vesimerkillistä2.1 Vesimerkillistä menee lehtoonSyksyllä 2022 Vesimerkillistä menee metsään. Ilmaston lämmetessä metsät muuttuvat ja on odotettavissa, että jalopuut menestyvät yhä pohjoisempana. Teemme aikamatkan tulevaisuuteen ja kysymme, millaisia ovat lounaisrannikon tammi- ja jalopuumetsät, joita aikanaan ilmestyy sisämaahankin. Turun kaupungin metsätalousinsinööri Timo Vahala kertoo alueen tammilehtojen hoidosta ja suojelusta, monimuotoisuuden lisäämisestä puita veteranisoimalla sekä siitä, kuinka avohakkuut jäivät Turun metsissä historiaan.
Lehdot eivät ole vain tulevaisuutta, vaan ne liittyvät erottamattomasti myös Suomen historiaan. Valokuvataiteilija Sanni Seppo kuvaa, millaista on muinaisissa uhrilehdoissa, ja kertoo myös metsäluonnon näkyvästä muutoksesta, kun hän on työssää...2022-09-211h 06
VesimerkillistäTalvitunnelmia ja toiveuusintoja 5Virtaava vesi on luonnonvoima, joka muovaa kokonaisia planeettoja. Podcastin viimeinen talvijakso palaa maailman ihmeisiin ja kertoo myös, mitä uutta on luvassa tämän vuoden aikana. Syksyltä uusimme haastattelun, jossa Ursan tiedottaja Anne Liljeström kertoo, mistä kaikki tämä virtaava, jätyvä ja lumena satava vesi oikein tuli. Veden olomuodoista katseet kääntyvät seuraavaksi metsiin, joista on luvassa paljon asiaa jo kuluvana keväänä Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin kolmessa lehtowebinaarissa. Metsään mennään myöhemmin myös Vesimerkillistä-podcastissa – miten, se selviää tässä viimeisessä talvijaksossamme. Pitäkää huolta toisistanne, vesistänne – ja metsistänne!2022-02-1519 min
VesimerkillistäTalvitunnelmia ja toiveuusintoja 4Neljäs talvijakso johdattaa kuulijansa talvisen vesiluonnon rauhaan ja vesiensuojelun historiaan. Ympäristöahdistuksen lääkkeeksi vertailemme ympäristöuutisia ennen ja nyt. Hämeen asukkaat havaitsivat vesien pilaantumisen kauan ennen kuin viime vuosikymmenten vesiensuojelutyö alkoi, ja lehdet kirjoittivat esimerkiksi Päijät-Hämeen Vesijärven saastumisesta ja rehevöitymisestä jo yli sata vuotta sitten. Syksyltä uusimme Vesijärvisäätiön Mirva Ketolan haastattelun Vesijärven ekologiasta, järven tilan muutoksista ja toimenpiteistä, joilla sen tilaa on saatu kohennettua. Seuraavassa eli viimeisessä talvijaksossa ihmettelemme vettä meillä ja muualla. Luvassa on myös uutisia Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin tulevasta tarjonnasta keväällä ja syksyllä 2022.2022-02-0821 min
VesimerkillistäTalvitunnelmia ja toiveuusintoja 3Kolmannessa talvijaksossa retkeillään Vanajan reitin talvivesillä ja pohditaan, miten virtavesien luontoon voi tutustua talvisin. Muuan harvinaistunut töyhtöpääkin käväisee tervehtimässä kulkijaa virran partaalla. Auki pysyvien koskipaikkojen lisäksi vesi virtaa jääkansien alla, ja on hyvä hetki muistella, että Suomen ensimmäinen kokonaan vapautettu joki sijaitsee todellakin eteläisessä Hämeessä. Syksyltä uusimme Vanajavesikeskuksen Suvi Mäkelän haastattelun Renkajoesta ja sen vapauttamisesta. Seuraavassa talvijaksossa kuljemme ajassa myös taaksepäin, suoraan Vesijärven historiaan.2022-02-0118 min
VesimerkillistäTalvitunnelmia ja toiveuusintoja 2Toisessa talvijaksossa kuuluu, kuinka elämä hakeutuu lähteikköjen tuntumaan myös talvella. Talviretken lisäksi pohditaan, miten lähteitä ja lähteikköjä voisi käytännössä auttaa, vaikkei itse omistaisi tai voisi hankkia maata niiden ympäriltä. Matti Laurila kertoo haastattelussa kotiseutunsa Hollolan lähteiköistä ja niiden syntytavasta aiemman juttutuokion uusinnassa, joka sisältää myös syksyllä julkaisematonta materiaalia. Seuraava talvijakso paneutuu Vanajan reitin virtavesiin ja niiden talvisiinkin asukkaisiin.2022-01-2519 min
VesimerkillistäTalvitunnelmia ja toiveuusintoja 1Ensimmäisessä talvijaksossa kohtaamme talvisen puron äärellä näyn, joka kertoo omaa kieltään siitä, miksi pienvesien kunnollisella suojelulla on kiire. Emeritusprofessori Erkki Lähde puolestaan kertoo ojitusten vaikutuksista vesien tilaan, pienvesien arvosta meille kaikille – ja vähän siitäkin, mitä metsäekosysteemien puolustaja ajattelee, kun televisiossa poliisit kantavat ympäristöä puolustavia nuoria putkaan. Seuraavan talvijakson aiheena ovat lähteiköt.2022-01-1821 min
VesimerkillistäTulossa tammi-helmikuussa: talvitunnelmia ja toiveuusintojaVesimerkillistä palaa eetteriin 18.1. alkaen viidellä lyhyellä jaksolla, joissa kuljemme talvisessa vesiluonnossa, palaamme asiantuntijoiden haastattelujen parhaisiin paloihin viime syksyltä ja kuulemme heiltä myös uusia vastauksia. Talvijaksojen viimeisessä osassa selviää, mitä muuta on luvassa vuonna 2022. Tule kuulolle ja lähde mukanamme Hämeen talviseen luontoon!2022-01-1201 minVesimerkillistäBonus: ei se aina ihan putkeen mennytVesimerkillistä-podcastin pitkät jaksot on kunnialla julkaistu, mutta eihän se totta puhuen aina ihan putkeen mennyt. Blooper reelissä mukana muun muassa kissat, kärpänen ja yli-innokas äänittäjä, joka maastotöissä itse pilaa oman taltiointinsa. (Kissoja, kärpäsiä tai muitakaan olentoja ei ole vahingoitettu tätä podcastia äänitettäessä.)
Podcastin www-sivuilta löydät kaikki julkaistut jaksomme sekä niiden tekstiversiot ja taustamateriaalit. Pitäkää huolta toisistanne – ja vesistänne!2021-11-0804 minVesimerkillistäPurobonusPalaamme viimeisen pitkän jaksomme pienvesiaiheeseen äänimaiseman merkeissä. Pienvesistä lammet ja lähteiköt tuppaavat olemaan aika hiljaisia, mutta purojen ääni muuttuu vuodenkierron aikana selvästi. Bonusjaksossa vesi kuohuu purossa lumien sulaessa, keväällä soidinaika koittaa purolehdon haavikossa ja kesän helteillä lähdepurosta erottuu vain pieni, kirkas solina.
Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast sisävesistä ja vesiensuojelusta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.2021-11-0106 minVesimerkillistä1.3 Sua lähde kaunis kuuntelenPäätösjaksomme paneutuu kooltaan pieniin mutta merkitykseltään suuriin vesistöihin: puroihin ja noroihin, lampiin ja lähteikköihin. Monet metsien pienvesistä kaipaavat suojelua, ja metsää voi onneksi suojella aivan vapaaehtoisesti. Näin teki Matti Laurila, joka kertoo lähdelehtokorven suojelusta sekä arvokkaista Porvoonjoen latvapuroista. Vesiensuojelun menestystarina voi koskea pientäkin alaa, kun kyseessä on pienvesi.
Mutta mitä lähteet ja muut pienvedet oikeastaan merkitsevät meille? Tapasimme Lahden Alasenjärven rannalla ekopsykologi Riitta Wahlströmin, joka valottaa jaksossa vesien psykologista merkitystä ihmiselle.
Metsien voimaperäinen käsittely on heikentänyt metsäluonnon lisäksi vesiluonnonkin tilaa. Em...2021-10-2559 minVesimerkillistäTulossa 25.10.: Vesimerkillistä 3Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast vedestä ja vesiensuojelusta. Kolmas pitkä jaksomme sukeltaa pintaa syvemmälle pienvesiin: puroihin ja noroihin, lampiin ja lähteisiin. Kerromme, miten Päijät-Hämeessä uhanalainen lähdelehtokorpi vaihtoi omistajaa ja tuli suojelluksi. Kysymme, mikä on pienvesien merkitys ihmiselle psykologisessa mielessä, ja paneudumme siihen, kuinka metsien käsittely ei vaikuta ainoastaan järvien tilaan vaan on tuhonnut tai muuttanut myös lukemattomia pienvesiä, joskus pysyvästi. Sarjamme kruunaa vastaus veden mysteeriin. Tartu täkyyn ja kuuntele koko jakso 25.10.2021!Podcast on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta.2021-10-1801 minVesimerkillistäVirtavesibonusPalaamme edellisviikon jokiaiheeseen äänimaiseman merkeissä. Kuuntele seuraavaa jaksoa odotellessa, miltä kuulostaa vapaana virtaava koski Suomen ensimmäisellä kokonaan vapautetulla joella, missä vesi kuohuu ja pärskyy puretun padon ohi.
Seuraavan pitkän jaksomme aiheena ovat pienvedet – purot ja norot, lammet ja lähteiköt.
Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast sisävesistä ja vesiensuojelusta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.2021-10-1105 minVesimerkillistä1.2 Paree on oja tukkia kuin jokiToinen pitkä jaksomme keskittyy erityisesti jokiin ja virtavesien luontoon.
Mikä tarkalleen on Vanajan reitti? Siihen kuuluvista jokiosuuksista kertoo Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä. Häneltä saamme myös vinkit, mitä jokivarren asukas, mökkiläinen, ulkoilija tai retkeilijä voi tehdä auttaakseen alueensa vesi- ja rantaluontoa.
Vesiensuojelun menestystarinana esittelemme Renkajoen, josta kolme vuotta sitten tuli Suomen ensimmäinen kokonaan vapautettu joki. Kahden vuosikymmenen työn ja satojen ihmisten osallistumisen jälkeen joki on vapaa vaelluskalojen kulkea – aina Kokemäenjoen perimmäisille latvavesille saakka.
Virtaavan veden mukana kulkevat kalojen lisäksi ravinteet ja kiintoaines. Liesjärven kylässä jär...2021-10-0459 minVesimerkillistäTulossa 4.10.: Vesimerkillistä 2Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast vedestä ja vesiensuojelusta. Toinen pitkä jaksomme pohtii jokia ja virtavesiä. Tiesitkö, että Suomen ensimmäinen kokonaan vapautettu joki virtaa Hämeessä? Kerromme, miltä vapautettu koski kuulostaa ja millaista on liikkua jokiluonnossa tai työskennellä siellä meloen. Otamme selvää myös siitä, missä roolissa pienet joet ovat, kun kansallispuistojärven lähelle perustetaan turvetuotantoalue – hämäläiskylän vesiä puolustamaan syntyi ratkaisuja etsivä kansanliike. Tartu täkyyn ja kuuntele koko jakso 4.10.2021!Podcast on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta.2021-09-2701 minVesimerkillistäJärvibonusVesimerkillistä-tyypit täällä moi! Palaamme viime viikon järviaiheeseen vielä äänimaiseman merkeissä. Kuuntele seuraavaa jaksoa odotellessa hetki rehevän lintujärven kevättä. Rantaruovikko, lehtometsä ja avovesi kuhisevat siivekästä ja räpyläjalkaista elämää – montako lajia tunnistat?
Seuraavan pitkän jaksomme aiheena ovat joet ja virtavesien luonto.
Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast sisävesistä ja vesiensuojelusta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.2021-09-2005 min
Vesimerkillistä1.1 Syö särkiä, se parantaa järviäAvausjaksomme keskittyy erityisesti järvien suojeluun ja vesiluontoon.
Vesiensuojelun menestystarinana esittelemme Vesijärven, josta vuosikymmeniä jatkuneiden hoito- ja kunnostustoimien jälkeen on tullut jälleen nimensä mukainen monimuotoinen, kalaisa järvi. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön vesistöasiantuntija Mirva Ketola kertoo Vesijärven tilasta ennen ja nyt – ja siitäkin, kuinka kuka tahansa voi auttaa järviluontoa.
Monen muunkin järven ahdinko on alkanut jätevesistä, joita ei ole osattu tai ymmärretty puhdistaa riittävän hyvin. Mitä niille nykyisin pystytään tekemään, ja kuinka hyvin parhaat saatavilla olevat menetelmät puhdistavat luonnonvesiin johd...2021-09-1359 minVesimerkillistäTulossa: VesimerkillistäSyyskuussa alkaa Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin Vesimerkillistä-podcast. Tartu täkyyn ja kuuntele koko jakso 13.9.2021! Seuraavat jaksot ilmestyvät 4.10. ja 25.10.2021-09-0101 min