Shows
Murremyytin murtajat#47: Puheen ymmärtäminen ja ymmärrettävyys maahanmuuttaneen lääkärin vastaanotollaSaadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta kertoo, millaisia ymmärtämisen ongelmia lääkärin ja potilaan välillä voi olla ja mitä nuo ongelmat kertovat kielitaidon riittävyydestä. Samalla selviää, miten myös potilaan vuorovaikutustaidot vastaanotolla voivat tukea lääkäriä tämän työssä. Haastattelijana Johanna Vaattovaara.2025-06-1936 minMurremyytin murtajatKieli ja yhteiskuntaluokka – suomenruotsalaisten käsityksiä luokkasidonnaisista kielenilmiöistäOsa suomalaisista olettaa, että kaikki suomenruotsalaisetkuuluvat yläluokkaan ja puhuvat keskenään samalla tavalla, mutta millaisia mielikuvia ja käsityksiä suomenruotsalaisilla itsellään on kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteesta? Liittävätkö he joitakin kielen ilmiöitä ylempiin tai alempiin luokkiin? Entä miten tulkinnat puhujan alueellisesta jasosiaalisesta taustasta liittyvät toisiinsa? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa prof. Saara Haapamäki ja post doc -tutkija Sarah Wikner Åbo Akademista. He myös kertovat, millaisin menetelmin he ovat näitä kysymyksiä lähestyneet ja miksi.2025-05-0827 minMurremyytin murtajat#45: Puhekielen muutos kielenkäyttäjien käsityksissä ja populaarimusiikin lyriikoissaKieli elää ja muuttuu kaiken aikaa. Helpointa on havaita sanaston muutoksia, mutta millaisia muutoksia voidaan todentaa kielen rakenteiden tasolla? Kielen muuttumista voidaan tutkia eri menetelmin ja monentyyppisistä aineistoista. Tässä jaksossa tarkastellaan tuloksia, jotka valottavat 1970-luvun ja 2020-luvun laululyriikoissa ilmeneviä puhekielisyyksiä sekä sitä, miten lukiolaiset eri puolilta Suomea raportoivat omasta kielenkäytöstään. Johannan haastateltavina suomen kielen maisterintutkielmaa populaarimusiikin lyriikoista viimeistelevä Aino Suikkanen ja akatemiatutkija Olli Kuparinen Tampereen yliopistosta.2025-03-2734 minMurremyytin murtajat#44: Arabian opetusta Suomessa: kirjoitettu standardi ja puhutut murteetMiten ja mitä arabiaa opetetaan Suomen peruskouluissa? Millaiset kieli-ideologiat opetusta ohjaavat? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Mikko Lehikoinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo arabia omana äidinkielenä -opetusta koskevasta tutkimuksestaan. Haastattelussa pohditaan myös muun muassa sitä, mikä arabian opetusta koskevissa havainnoissa pätee yleisemminkin kielten opetukseen ja mitä S2-opettajan olisi hyvä tietää arabiankielisistä oppilaista.2025-02-1337 minMurremyytin murtajat#44: Arabian opetusta Suomessa: kirjoitettu standardi ja puhutut murteetMiten ja mitä arabiaa opetetaan Suomen peruskouluissa? Millaiset kieli-ideologiat opetusta ohjaavat? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Mikko Lehikoinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo arabia omana äidinkielenä -opetusta koskevasta tutkimuksestaan. Haastattelussa pohditaan myös muun muassa sitä, mikä arabian opetusta koskevissa havainnoissa pätee yleisemminkin kielten opetukseen ja mitä S2-opettajan olisi hyvä tietää arabiankielisistä oppilaista.2025-02-1236 minMurremyytin murtajat#43: s-ääntämys suomalaisen koulutusjärjestelmän rattaissa - miksi normiriemu valtasi meidät?Suomen kielessä s:n voi ääntää kuinka vain ja tulla ymmärretyksi. Kielijärjestelmän näkökulmasta s onkin suomessa periaatteessa vapaassa vaihtelussa. 1800-luvun kansallismielisyyden myötä meitä ohjattiin kuitenkin sadan vuoden ajan pitämään yhdenlaisia ässiä oikeanlaisina ja toisenlaisia vääränlaisina. Millä tavalla tämä käytänne koulutusjärjestelmän puitteissa vakiintui ja jatkui pitkään? Entä olemmeko vapautuneet kielellisestä purismista vieläkään? Kieli-ideologisen historiamme äärellä Johannan kanssa dosentit Mia Halonen ja Taina Saarinen.
2024-12-1241 minMurremyytin murtajat#42: Miltä näyttää suomen kielen tila ja tulevaisuus?Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen
suurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksi
suomalaisesta yhteiskunnasta. Mm. näistä kysymyksistä on keskustelemassa prof. Tiina Onikki-Rantajääskö, joka on vastikään laatinut oikeusministeriön pyynnöstä laajan selvityksen suomen kielen tilasta.2024-10-3144 minMurremyytin murtajat#41: Muokkautuva suomen kieli, helsinkiläistyvä kaakkoismurre? Näkymiä suomen kielen ja paikallismurteen muuttumiseen kyselytutkimusten keinoin
Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja kaakkoismurteen muutosnäkymistä kertomassa tuoreiden, kyselymenetelmiin pohjanneiden tutkielmiensa pohjalta Tampereen yliopiston suomen kielen maisterit Aino Lyijynen ja Timo Fagerholm.
2024-09-2632 minMurremyytin murtajat#40: Näkymiä suomalaisen sosiolingvistiikan historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen – Pirkko Nuolijärvi 75 vuottaMillaisia muutoksia suomalaisessa
variaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijan
kannattaa panostaa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa yksi suomalaisen sosiolingvistiikan
pioneereista, professori emerita Pirkko Nuolijärvi, joka kertoo myös tutkijan polulleen osuneista sattumuksista ja oman uransa kohokohdista.
2024-08-2926 minMurremyytin murtajat#39: Lukiolaiset kanssatutkijoina: Kielitiede-TET osallistuvan tutkimuksen kokeilunaKansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta sekä opiskelija-avustajat Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopistosta. Haastattelijana hankkeen johtajan ja kanssatutkijan roolissa Johanna Vaattovaara.2024-06-1938 minMurremyytin murtajat#38: Kirjoitettuna brutaali mää, epäoululainen mä ja maskuliininen meikä. Oululaisten mielikuvia Oulussa käytettävistä pronomineistaMiten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse
ajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on analysoitu tarkemmin Oulun osalta. Mikä asema on Oulun murteeseen vanhastaan liitetyillä minä- ja mää-muodoilla? Entä mitä mieltä oululaiset ovat mä- ja mie-pronomineista tai pronominien sijasta käytetystä meikä-sanasta? Mm. näihin kysymyksiin vastaamassa Itä-Suomen ylipiston opiskelijat Maiju Isopahkala, Svea Kentz, Tuomas Partanen ja Martta Sinettä tutkimustensa pohjalta.
2024-05-1627 minMurremyytin murtajat#37: Murteet ja muut puhekielet monikielisten suomalaisten puhumina ja kokeminaMiten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluista. Tutkimuksistaan ovat kertomassa tutkijat Kaarina Hippi ja Pirkko Nuolijärvi.2024-04-0434 minMurremyytin murtajat#36: Monikielisesti töissä - työyhteisöt suomen kielen oppimisen tukijoinaKansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä aiheen asiantuntijat Salla Kurhila ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta.
2024-03-0744 minMurremyytin murtajat#35: Ovatko suomalaiset epäkohteliaita?Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten
sitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi, joka on tutkinut suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Haastattelussa pohditaan myös yhteiskuntaluokan ja kohteliaisuuden suhdetta sekä sitä,
millaisena ranskalaiset näkevät suomalaisen kohteliaisuuden. 2024-02-0135 minMurremyytin murtajat#34: Videoiden tekstitys maallikkotekstittäjien vastuulla - toteutuuko saavutettavuus?Videoiden
tekstitys on uuden digilain myötä langennut tietotyöläisten monimuotoiselle
ammattikunnalle eikä ole enää vain tekstin ammattilaisten työsarkaa. Millaisia
ovat eri aloja edustavien yliopistolaisten tuottamat opetusvideoiden
tekstitykset? Entä missä määrin ne täyttävät ohjelmatekstitysten ja siten
saavutettavuuden laatukriteerit? Tuore väitöskirjatutkija Helmi Marttila kertoo
aiheesta hiljattain palkitun pro gradu -tutkimuksensa pohjalta.2023-12-0739 minMurremyytin murtajat#33: Tuttua ja vierasta: karjalan kielen elvytystä ja kielikäsitysten tutkimustaMiksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimia
karjalan hyväksi? Miten uhanalaisen kielen elvytystyötä käytännössä tehdään? Mm. näistä teemoista keskustellaan suomen ja karjalan kielen professorin Helka Riionheimon kanssa. Riionheimo kertoo myös karjalaa koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän on tarkastellut karjalaa koskevia havaintoja ja käsityksiä kuuntelutestien avulla. Mitä tällaisella menetelmällä saadaan selville, ja millaisia erityishaasteita kielivähemmistön käsitysten tutkimuksessa on tullut eteen? Miksi tällaista tutkimusnäkökulmaa tarvitaan myös vähemmistökielen tutkimuksessa?2023-11-0238 minMurremyytin murtajat# 32 Hittoako damn tekee suomessa?
Miksi englantia sotketaan suomen sekaan? Onko se suomen kielelle uhka vai sittenkin jopa mahdollisuus? Mitä ‘damniä’ suomeen sekoittavat kielenkäyttäjät siitä ajattelevat? Entä ne, jotka kiistävät ’damniä’ itse käyttävänsä?Aiheesta keskustelemassa sitä tutkineet Elizabeth Peterson ja Johanna Vaattovaara.
2023-10-0535 minMurremyytin murtajat#31: Muistiinpanojen muokkausta, kinastelua ja kielimestareita – suomalaisen murteentutkimuksen historiaa penkomassaKenen puhe kelpaa tutkimuksen aineistoksi? Kuka saa määrätä
murrerajoista ja millä perusteella? Miten aineiston keruutavat ja
käsittelymenetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Mm. tällaisia kysymyksiä on selvittänyt tuoreessa väitöskirjassaan post doc -tutkija Lotta Aarikka. Hän törmäsi tutkimuksessaan niin tutkijoiden kiihkeisiin väittelyihin, tekniikan kehityksen
mukanaan tuomiin muutoksiin kuin vahvoihin kieli-ideologioihinkin.
Haastattelussa keskustellaan myös tutkijan kielitajun roolista ja puhetilanteen määrittelystä.2023-08-3139 minMurremyytin murtajat#30: Viittomakielen myytit ja haaste kielikäsitykselleMiten viittomakieliä tutkitaan? Onko niissä murteita? Entä miten viittomakieli haastaa niin maallikon kuin
kielentutkijoidenkin piirissä yleistä kielikäsitystä?
Viittomakielten olemusta ja niihin liittyviä myyttejä valottaa suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta.2023-05-2430 minMurremyytin murtajat#29: Murre poliitikon kielellisenä resurssina: tapaus KurvinenArkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissa
tilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta selvittänyt Sanna Pyykönen, joka kertoo tuoreesta suomen kielen pro gradu -tutkielmastaan. 2023-04-2730 minMurremyytin murtajat#28: Uusia suuntia suomen kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimuksessaMurremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaan
tuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välistä kytköstä, Johannan hankkeessa suomea
ensimmäisenä tai myöhemmin opittuna kielenä käyttävien lähestymistapoja kielelliseen arkeensa. Jaksossa palataan myös pian 2 vuotta täyttävän podcastin
syntyhistoriaan. Vierailevana haastattelijana tiedetoimittaja Mari Heikkilä.2023-03-2936 minMurremyytin murtajat#27: ”Kärppänä kahaville” ja ”hirvvee äeti” – mihin Oulun murre on menossa?Oulu on Pohjois-Suomen vetovoimainen maakuntakeskus, jonne muuttaa paljon nuoria sen ympäristöstä. Miten tämä vaikuttaa Oulun murteeseen? Millä vanhoilla piirteillä on elinvoimaa ja mikä muuttuu? Entä vaikuttaako Oulun puhekieli lähialueiden puhekieleen? Dosentti Niina Kunnas Oulun yliopistosta kertoo haastattelussa mm. Oulun murteen itäistymisestä tuoreen tutkimustiedon valossa.2023-02-2326 minMurremyytin murtajat#26: Saako eläin olla 'hän'?Hän-pronominin käyttö eläimiin viittaamisen yhteydessä herättää tunteita puolesta ja vastaan. Millaisia kieleen liittyviä näkemyseroja tämän erimielisyyden taustalla voidaan tunnistaa? Mitä muita ihmisen ja eläimen välistä suhdetta koskevia jännitteitä tiivistyy tämän yhden sanan käyttöön tai sen käytöstä irtisanoutumiseen? Pro gradu -tutkielmansa tulosten pohjalta väitöstutkimusta käynnistelevä Salla Kangas Tampereen yliopistosta kertoo.2023-01-2627 minMurremyytin murtajat#25: Vähemmistökieltä verkossaVaikka englanti jyrää sosiaalisessa mediassa ja muuallakin verkossa, nämä foorumit ovat avoimia myös muille kielille. Vähemmistökielten ylläpitämiselle ja kehittämiselle some ja omankieliset verkkosivustot ovat elintärkeitä. Miten ja miksi? Entä millaisia haasteita vähemmistökielen puhuja verkossa toimiessaan kohtaa? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkijatohtori Ilia Moshnikov, joka on viime aikoina tutkinut karjalan kielen näkyvyyttä ja käyttöä verkossa.2022-12-0126 minMurremyytin murtajat#24: Murteet YoutubessaMurteet ovat elävässä käytössä myös sosiaalisessa mediassa. Miten nuoret sisällöntuottajat käyttävät murteita omilla Youtube-kanavillaan? Mikä rooli murteilla on kaupallistamisessa? Entä miten tubettajien puhetapa vaihtelee eri videoilla? Mm. näistä teemoista on kertomassa tuore suomen kielen maisteri Anna Sundqvist Helsingin yliopistosta.2022-11-1030 minMurremyytin murtajat# 23 Miten maahanmuuttajalääkärit ymmärtävät potilaan puhetta?Suomen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkäreiden pätevyys ja suomen kielen taito on testattu monella tapaa, ennen kuin he saavat oikeuden toimia lääkärinä Suomessa. Millaista kielitaitoa lääkäriltä käytännössä vaaditaan, jotta he ymmärtäisivät potilaiden varioivia puhetapoja? Millaisia väärinymmärryksiä lääkäreiden laillistamisprosessiin sisältyvistä potilasvastaanottojen tallenteista on ilmennyt?
Vieraina maahanmuuttajalääkärien kielitaidon kysymyksiin perehtyneet tutkijat Maija Tervola ja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta.2022-10-2031 minMurremyytin murtajat#22: Karjalaa vai suomea? Rajakarjalaisten murretta tutkimassaMiten tutkia kielimuotoa, jonka puhujat ovat muuttaneet vuosikymmeniä aiemmin omalta kotiseudultaan? Mikä selittää sitä, että osa rajakarjalaisista puhuu suomalaisemmin kuin toiset? Millaisia yllätyksiä voi tulla vastaan aineiston keruumatkoilla vieraassa kulttuurissa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa tuore tohtori Henna Massinen Itä-Suomen yliopistosta.2022-09-2934 minMurremyytin murtajat#Jakso21: Mitä annettavaa Kalle Päätalolla on murteentutkimukselle?Kirjailija Kalle Päätalo tunnetaan tiiliskiviromaaneistaan ja niiden pikkutarkoista kuvauksista. Mikä Päätalon kirjoissa ja kielessä kiehtoo? Mitä niistä saa irti kielentutkimuksen menetelmin? Esittelyssä on tuore kokoomateos ja erityisesti sen kolme tapaustutkimusta, jotka käsittelevät hämäläismurteisen romaanihenkilön murretta, murteen kommentointia eri elämänvaiheissa sekä voimasanojen käyttöä. Haastateltavina ovat Päätalon kieltä tutkineet Sari Keskimaa, Harri Mantila ja Maija Saviniemi.2022-09-0941 minMurremyytin murtajat#20: Homomieheys kielellisenä stereotyyppinäSihahtava etinen s ja loppukiekaisu mielletään usein nuorten pääkaupunkiseudun naisten puhekielen ominaisuuksiksi, mutta ne ovat myös keskeinen osa homomiehen stereotyyppiä. Millaisten mekanismien kautta? Tästä kertoo Helsingin yliopistossa aiheesta väitöskirjaa tekevä Sanni Surkka, joka on tutkinut homomiehen stereotyyppiä sketsiviihteen, verkkokeskusteluiden ja homomiehiksi identifioituvien haastattelujen avulla.2022-08-1830 min
Murremyytin murtajat#Jakso 19: Tuttuja savolaisuuksia ja oman kielenkäytön kuvailua – tuoreita tutkielmia ja kokemuksia tutkimuksen teostaMillaisia savolaispiirteitä lapinlahtelaiset ja tuusniemeläiset tuottavat, kun tehtävänä on kääntää yleiskielisiä lauseita murteelle? Entä millä tavalla eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat omaa puhetapaansa eri elämänvaiheissa? Millaisia haasteita tutkimuksen tekemiseen liittyy, ja mikä siinä on parasta? Tuoreet maisterit Katariina Hiltunen ja Jenni Nivalainen Itä-Suomen yliopistosta kertovat pro gradu -tutkielmiensa tuloksista ja siitä, mitä he ovat tutkimusprosessin aikana oppineet.2022-06-3034 minMurremyytin murtajat#18: Eteläpohjalaisen WhatsApp-verkoston kyydissäLaiskaa ja epämääräistä - tämä voi olla mielikuva digitaalisesta pikaviestinnästä, mutta pitääkö tämä tarkemmin katsoen paikkansa? Miten alueellinen tausta näkyy eteläpohjalaisista nuorista aikuisista koostuvan verkoston WhatsApp-keskusteluissa? Entä millaisia säännönmukaisuuksia ilmenee tämän 9-henkisen ryhmän keskusteluissa, joita on kerätty viiden vuoden ajalta? Ja miksi "kyyti" on päätynyt tämän jakson otsikkoon? Johannan vieraana aineiston kerännyt ja sitä tutkinut tuore maisteri Mikaela Pihlajamäki Tampereen yliopistosta.2022-05-1934 minMurremyytin murtajat#17: Meä, mää, mie vai mä? Kenttäretkellä SavitaipaleellaMiten nykytutkija kerää murreaineistoa? Ketkä ovat hyviä tutkittavia? Kuinka aineistonkeruuseen valmistaudutaan? Mm. tällaisia kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston kenttätyökurssilla ja Savitaipaleelle suuntautuneella kenttäretkellä. Hanna Lappalaisen haastateltavana ovat kurssille osallistuneet opiskelijat eri yliopistoista. Ääneen pääsevät myös eri-ikäiset tutkimuksen osallistujat Savitaipaleelta.2022-04-2833 minMurremyytin murtajat#16: Persoonallista vai persoonatonta, suoraan vai epäsuorasti? Asiakaspalvelun pyyntöjen, neuvojen ja ohjeiden äärelläAsiakaspalvelussa neuvojen, ohjeiden ja pyyntöjen esittäminen on aivan ydintoimintaa. Miten näiden muodot vaihtelevat Kelan tiskin äärellä? Mitä eri muotoilutavoista pitäisi ajatella kohteliaisuuden näkökulmasta? Missä määrin asiakaspalvelijat muokkaavat puhettaan kunkin asiakkaan mukaan? Asiakaspalvelun ohjeista, pyynnöistä ja neuvoista on kertomassa tutkija Anu Rouhikoski, joka on tutkinut Kelan toimistoista tallennettuja vuorovaikutustilanteita.2022-04-0730 minMurremyytin murtajat#Jakso 15: Teitittelyä ja tervehdyksiä, haukkumanimiä ja suuria eleitä – puhuttelu sosiaalisessa mediassaSuomalainen puhuttelukulttuuri tunnetaan sinuttelusta, mutta ulottuuko se pääministeriin asti, kun ollaan sosiaalisessa mediassa? Entä miten puhuttelijan suhde pääministeriin ilmenee puhuttelutavoissa? Suomalaisia pidetään usein jäykkinä ja vähäeleisenä. Millaiseen valoon tämä tieto asettuu, kun tarkastellaan tubettajien elehtimistä tervehdysten ja puhuttelujen yhteydessä? Suomen käytännöt saavat uutta valoa, kun niitä verrataan ranskaan ja unkariin. Asiantuntijavieraina ovat tutkijat Johanna Isosävi ja Ildikó Vecsernyes Helsingin yliopistosta.2022-03-1738 minMurremyytin murtajat#14: Murteella kirjoitettu, murteeksi luettu? “Erverstinnan” ja “Kätilön” murre lukijoiden silminRosa Liksom ja Katja Kettu hyödyntävät teoksissaan peräpohjalaista murretta, mutta eri tavoin. Millaista autenttisuutta kaunokirjallisuuden lukijat murteelta odottavat? Entä millaisia vapauksia kirjailijalle sallitaan? Miten lukijoiden tausta ja kokemukset teoksista kytkeytyvät näkemyksiin teosten kielestä? Aiheen äärellä pro gradu -tutkielman aiheesta laatinut tuore väitöskirjatutkija Laura Tammilehto Tampereen yliopistosta.2022-02-2427 minMurremyytin murtajat#13: Unohdetun kielivähemmistön kiehtova menneisyys. Raja-Karjalan kielitilannetta tutkimassaMikä on Raja-Karjala ja keitä rajakarjalaiset? Mikä rooli eri kielillä on ollut tällä vähälle huomiolle jääneellä rajaseudulla? Entä mitä tiedetään Raja-Karjalan kouluoloista? Tutkijatohtori Milla Uusitupa kertoo myös siitä, millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet Raja-Karjalan kielitilannetta selvittäessään ja miksi pienen kielivähemmistön tutkiminen on tärkeää.2022-02-0333 minMurremyytin murtajat#12: Ääniä idästä. Englantia Twitterissä, serbiaa tanssitunneilla, saksaa hautausmaallaMonikielisyys ei ole vain suurten eteläsuomalaisten kaupunkien ilmiö, vaan se on arkea myös Itä-Suomessa. Eikä monikielisyys ole sielläkään mikään uusi ilmiö. Mitä kieliä ja kielenkäytön ilmiöitä kuoriutuu esiin, kun Itä-Suomen monikielisyyttä tarkastellaan erilaisista aineistoista ja monia menetelmiä käyttäen? Tästä on kertomassa professori Leena Kolehmainen, joka itse on tutkinut hautausmaiden kielimaisemaa.2022-01-1328 minMurremyytin murtajat#11: Potkot, pötkät ja muuttuvat äänteet. Opiskelijat nuorten murteentuntemusta ja murrekäsityksiä tutkimassaItä-Suomen yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat kertovat tutkimustuloksistaan: Millaiset murrepiirteet ja -sanat ovat tuttuja nykynuorille? Mitä murteellisuuksia he arvelevat käyttävänsä omassa puheessaan? Voiko tällä perusteella ennustaa murteen muuttumista? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa Jutta Ekman, Henna Hara ja Ninni Salonen, jotka keräsivät aineistoa Inkeroisista, Nurmeksesta ja Toholammilta, sekä Tessa Honkanen ja Essi Kyllönen, joiden tutkimuskohteena oli Kotkan puhekieli.2021-12-0931 minMurremyytin murtajat#10: Stadiässä (osa 2) “Helsinkiläisen s:n” synty 1800-luvun vastakkainasetteluissaHelsinkiläisten puhekieltä on moitittu aina. Millaisia olivat olosuhteet, jolloin asenteellinen kuilu helsinkiläispuheen ja maaseutumurteiden välille syntyi? Ja mistä on lähtöisin käsite “helsinkiläinen s”? Asiaa avaamassa Johanna Vaattovaaran kanssa historiantutkija, dosentti Samu Nyström.2021-11-2541 minMurremyytin murtajat#9: Stadiässä (osa 1) Helsinkiläinen s kuultuna ja luultunaHelsinkiläisestä ässästä on puhuttu paljon mutta tiedetty vähän. Miksi kielentutkimus on nykypäiviin asti jättänyt "stadiässän" rauhaan vaikka kansa ei? Miksi ja miten sitä alettiin tässä ajassa tutkia? Johanna Vaattovaara ja Mia Halonen kertovat myyttisen stadiässän tutkimisen historiasta ja tutkimustuloksista, jotka yllättivät tutkijansa ja koukuttivat ilmiön tutkimisen äärelle vuosikausiksi.2021-11-1137 minMurremyytin murtajat#8: Ylpeyttä ja häpeää, ihailua ja pelkoa – monikielisyys ja monet tunteetKuka oikeastaan on monikielinen, ja millaisia tunteita eri kielten käyttöön liittyy? Onko kielten sekoittaminen vaarallista, ja miten monikielisyys voi muuttua elämän varrella? Näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkija Kaarina Hippi Oulun yliopistosta. Ääneen pääsevät myös Hipin tutkimat monikieliset yksilöt, joiden kielielämäkerrat ovat tarkastelun kohteena.2021-10-2827 minMurremyytin murtajat#7:Porilaisista murrepakinoista Pieruperseeseen - mitä tarkoittaa puhekielen tutkiminen kulttuuriperintönä?Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja porilaisuutta on kielellisin keinoin vuosikymmenten saatossa tuotettu esimerkiksi murrepakinoissa ja nyttemmin uusin tavoin? Tutkimus kumoaa myyttiä murteiden näivettymisestä ja raaputtaa samalla esiin kysymystä siitä, millainen rooli Porin murteella on perisuomalaisen, "epäsosiaalisen" ja "viinaanmenevän" mieskuvan stereotyyppisessä tuottamisessa.2021-10-1424 minMurremyytin murtajat#6: Ei kannata ruveta seivvaamaan! Vieläkö Savossa viännettään?Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.2021-09-3035 minMurremyytin murtajat#5 Mikä kielessä ärsyttää? Millainen on sinun teoriasi kielestä?Rappeutunut media? Toivoton nuoriso? Fucking anglismit!? Vai kaikki okei?
Mikä ja miksi kielessä ärsyttää? Ketkä ärsyyntyvät ja mikä ärsytyksen aiheita selittää? Entä miksi kieliasenteita on syytä tutkia monin eri menetelmin?
Tutkija Katri Priiki Turun yliopistosta keskustelemassa Johanna Vaattovaaran kanssa kieleen liittyvistä tunteista ja lähestymistavoista lähimmäistemme kielenkäyttöön.2021-09-1638 minMurremyytin murtajat#4 Aikakonematkoja Helsingin ja Tampereen puhekieleen – miten yksilön kieli muuttuu?Yksilön kieli muuttuu, mutta milloin ja miten? Miten muutosta voi tutkia? Kielentutkijat Hanna Lappalainen ja Liisa Mustanoja kertovat, miten samoja helsinkiläis- ja tamperelaispuhujia on päästy tutkimaan peräti kolmesti ja mitä tässä salapoliisityössä on selvinnyt. Jaksossa kuullaan myös ääninäytteitä kolmelta eri vuosikymmeneltä. Haastattelijana toimii Johanna Vaattovaara.2021-09-0226 minMurremyytin murtajat#3 Mä voin relaa, ei mun tarvi kelaa. Minne Helsingin puhekieli on matkalla ja miten tutkia sen muutosta?Onko Helsingin puhekieli murretta? Jyrääkö se muut suomen muodot, ja mihin suuntaan se on muuttumassa? Entä miten sitä voi tutkia? Mm. näitä kysymyksiä pohditaan Olli Kuparisen kanssa, jonka tutkimus sai lähtölaukauksen Robinin hittibiisistä.2021-08-1931 minMurremyytin murtajat#2 Meänkieli rajan tältä ja tuolta puolen nähtynä ja kuultunaOnko sinulle selvää, mitä meänkieli on? Mitä meänkieli merkitsee tornionlaaksolaisille Ruotsissa, ja kuinka eri tavalla se hahmotetaankaan Suomessa? Ja mistä syystä?
Tässä jaksossa Johanna Vaattovaara ja Elina Kangas vastaavat näihin kysymyksiin. Jaksossa tehdään selkoa siitä, miten muuten niin mutkaton Tornionlaakson raja on kuin paksu muuri kielellisten samaistumisten, asenteiden ja meänkielen käsitteistämiseen liittyvien erojen kannalta. Mitä sellaista tapahtui vuonna 1809, joka tuntuu Ruotsin tornionlaaksolaisten elämässä yhä tänäkin päivänä, ja miksi rajan takana Suomessa asiat ovat aina olleet paljon paremmin?
2021-07-0143 minMurremyytin murtajat#1 Hoon paikkojen salattu elämäMiksi peräpohjalaisissa murteissa lähethään sauhnaan ja menhään methään vaikka muualla ei?
Miksi murretta tuntemattoman on mahdotonta matkia hoota oikeisiin paikkoihin? Entä mitä ne hoon paikat oikein ovat?
Tässä jaksossa tehdään selkoa hoon paikkojen salatusta elämästä ja annetaan vinkit hoon päältä puhumisen matkimiseen.
Aiheesta Johannan kanssa keskustelemassa tornionlaaksolainen Elina Kangas Ruotsin Kielineuvostosta.2021-06-2333 min