Shows
Psykopodiaa-podcast115. Prokrastinointi, vitkuttelu. Vieraana MIkko Inkinen.Vitkutteletko? Lykkäätkö tekemisiäsi myöhemmäksi - vaikkei ehkä kannattaisi? Psykologiassa itselle haitallista, ahdistusta ja erilaista henkistä kärsimystä aiheuttavaa viivyttelyä kutsutaan prokrastinaatioksi.Prokrastinaatiosta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on opintopsykologi ja Aalto-yliopiston opinto- ja uraohjauspsykologien esihenkilö, Mikko Inkinen. Hän on auttanut työssään satoja prokrastinoivia, kouluttanut aiheesta ja tutkinut ilmiötä yliopistokontekstissa.Tässä jaksossa käsitellään mm. kysymyksiä:Mitä prokrastinaatio tarkoittaa?Millaisia tekijöitä prokrastinaation taustalla voi olla?Miksi vitkuttelemme, lykkäämme asioita?Mitä haittoja prokrastinoinnista voi seurata?Miten prokrastinoinnista voi p...2023-03-1344 min
Sitku10. Sitku tää loppuuToistaiseksi viimeisessä sitkussa katsotaan taaksepäin, mistä lähdettiin ja mihin on päädytty. Ollaanko opittu mitään ja mitä tästä eteenpäin? 2020-06-2918 min
Sitku9. Sitku mä oon aikuinenHenna ajatteli lapsena, että aikuiseksi tullaan 25-vuotiaana. Petra puolestaan kuvitteli sen tapahtuvan kun täyttää 23. Molemmat merkkipaalut ovat takana, mutta vieläkään ei tunnu aikuiselta. Mitä aikuisuus on? Määrittääkö sen tietty ikä tai taito? Vai onko aikuisuus vain tylsä vaihtokauppa, jossa saa kyllä vapautta, mutta myös hirveän kasan vastuuta?2020-06-2224 min
Sitku8. Sitku mä en pelkääMitä kaikkea voi pelätä? Ainakin joulupukkeja, jahtaamista ja vanhuutta. Kaikki mitä haluat on pelon toisella puolen, mutta miten ne pelot voitetaan? Ja onko niitä pakko voittaa jos ei halua?2020-06-1527 min
Sitku7. Sitku mulla on töitäMitä urahaaveita meillä on ja miten niitä töitä ylipäätään voi saada? Muistellaan myös tietenkin jo menneitä työpaikkoja! Mitä Petralle tapahtui pähkinätehtaalla? Ja onko Hennan työnkuvaan todellakin kuulunu benjihyppääminen?2020-05-1133 min
Sitku6. Sitku mä pääsen matkalleToivejaksossa käydään läpi matkahaaveita ja -muistoja. Mikä sai Petran muuttamaan 19-vuotiaana Australiaan? Mitä balilainen poppamies ennusti Hennan kädestä? Pohditaan myös onko matkustaminen enää ok ja tehdäänkö sitä vain coolin tinderprofiilin vuoksi.2020-05-0431 min
Sitku5. Sitku mulla on aikaaMiksi tuntuu siltä että kaikki muut ehtii tehdä niin paljon ja itse ei mitään? Miten saada aikaa ja saada aikaan? Onko ok katsoa 40 tuntia simsvideoita? Ja mistä viipaleista Petra oikein puhuu?2020-04-2728 min
Sitku4. Sitku mulla on rahaaHenna on himolottoaja, mutta ei suostu avaamaan ASP-tiliä. Petra ei hahmota isoja summia ja kuvailee itseään pihiksi tuhlariksi. Rikkauksista haaveillaan, vaikka keskituloisuuskin tuntuu tässä rahatilanteessa luksukselta. Mihin rahaa oikein menee ja miten sitä saisi säästettyä?2020-04-2033 min
Sitku3. Sitku mä rakastunNyt katsotaan maailmaa hetki vaaleanpunaisten linssien läpi. On epämääräisiä ihmissuhteita, treffikammoa ja sarjaihastumista. Kaivataanko tähän nyt satuprinssiä viemään jonnekin parempaan paikkaan vai onko rakkaudelle edes tilaa?2020-04-1328 min
Sitku2. Sitku mä opiskelenHenna on jättänyt jo kaksi korkeakoulua kesken ja Petra ei ole päässyt vielä yhteenkään. Joka keväinen yhteishaku koittaa jälleen ja ahdistaa. Tuoko koulupaikka onnen? Miten voi tietää mikä on se oma ala? Entä mitä pääsykoetraumoja meillä on?2020-04-0527 min
Sitku1. Mikä sitku?Sitku mä lopetan sanomasta sitku, mulla on kaikki hyvin. Liian monta lausetta alkaa sanaparilla ’sitten kun’.
Onko kaikki paremmin sitten kun kaksikymppisyys on takana? Pitääkö elämä saada ”kuntoon” vai voiko kaikki olla ihan hyvin näin? Mikä on maaginen aikaraja?
Näitä ja muita kysymyksiä sitkuttelun mestarit Petra ja Henna pohtivat Sitku-podcastissaan.2020-04-0506 min
Kielipuoli#Kielipuoli: Kattaa pöytään rosollia ja jakaa kirjapakettejaKielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät rosolli-sanan alkuperää. Mukana myös Kalle Kniivilä, joka kirjoittaa kirjansa kolmella kielellä ja Aulis Kytömäki, jolta on tullut lastenkirja suomeksi ja ruotsiksi. - Sillisalaattia sanotaan Suomessa rosolliksi, minkä takia?
- Kalle Kniivilä kirjoittaa Venäjää ja venäläisiä käsittelevät kirjansa useimmiten ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja lopuksi esperanton kielellä.
- Aulis Kytömäki on julkaissut ensimmäisen lastenkirjansa Kelkkasaaren Liisa. Hän teki kirjasta sekä suomen- että ruotsinkielisen version.
- Suomen uudissanalista 2017 on julkistettu, mukana muun muassa sinkkumuna, äijähaara, kaiketon ja hyönteisleipä. Uudissanaekspertti...2017-12-2400 min
Kielipuoli#Kielipuoli etsii kotimaata ja katsoo kaukomaille AfrikkaanOnko Ruotsi kotimaa jos asuu Ruotsissa? BBC on aloittanut lähetykset afrikkalaisilla kielillä muun muassa Ghanaan. Ghanassa on yhteensä noin 200 kieltä. - Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä esittävät miten voi kiertää sanan kotimaa silloin kun sitä ei ole hyvä käyttää. Kaikki Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset ihmiset eivät esimerkiksi pidä Ruotsia kotimaanaan.
- Toimittaja Marja Siekkinen ja opettaja Pirjo Shur ovat tehneet satukirjan kasviksista ruotsinsuomalaisille lapsille suomensuomeksi.
- BBC on aloittanut lähetyksiä afrikkalaisilla kielillä saavuttaakseen uusia yleisöjä, kielten joukossa on läntisen Afrikan pidgin, joka on aiemmin ollut halveksittu kieli, mutta kasvattanut arvostustaa...2017-10-2200 min
Kielipuoli#Kielipuoli: Kieli-identiteettiä, ruosu-aktivismia ja kansalaisuusjuhlaaEi ole ihan helppo asia määritellä äidinkieltään, jos taustalla on monta eri identiteettiä, tietää historioitsija Ainur Elmgren. - Suomessa on pidetty ensimmäiset kansalaisuusjuhlat, mutta Ruotsissa niitä on järjestetty vuosittain jo kauan. Siitä ja monesta muusta kiinnostavasta sanasta, kuten suupaltti, kertovat kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä.
- Olisiko Malmössä suomenkielistä esikouluosastoa ja kiertävää suomenkielistä pedagogia, ilman että ruotsinsuomalainen vähemmistö olisi vaatinut niitä kunnalta? Luultavasti ei, toteaa Veera Säisä maisterityössään vähemmistölain toteutuksesta.
- Yrjö Risunen kertoo pakinassaan "prostata-männystä"!
- Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
kielipuoli@sverigesradio.se2017-10-1500 min
KielipuoliRuotsiin muuttanut voi olla kielitaitoinen, vaikkei vielä osaa ruotsia hyvinKielipuoli kävi eskilstunalaisten pakolaisnuorten ruotsintunnilla. Kaikki näistä lukiolaisista puhuivat useampaa kuin kahta kieltä, vaikka heidän ruotsinkielen taitonsa onkin vielä puutteellinen. - Eskilstunalaisen Rekarnen lukion perehdyttämisohjelman - introduktionsprgrammet - oppilaat Ali, Abiel, Belul, Fitsum ja Abdullah osaavat yhteensä tigrinjaa, amharaa, daria, persian kieltä, arabiaa, somaliaa, englantia ja ruotsia. Ruotsin kieltä he opettelevat opettaja Tarja Latva-Karjanmaan kanssa, joka ei itse puhu nuorten äidinkieliä. Kaikki oppilaat taitavat vähintään kolmea kieltä.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät muunmuassa sitä miksi puukko ja veitsi kuittautuvat ruotsin kielessä yhdellä sanalla kniv. Ja sitä mikä on tupenrapinat.
- Viikon u...2017-10-0800 minKielipuoliVillakoiran ytimestä halitulijallaa vaan!Sanonnalla villakoiran ytimessä on kirjallisia kytkentöjä. Halitulijallaa esiintyy Upponallen runossa. Mukana kirjavassa Kielipuolessa ovat myös kirjailijat Martina Moliis Mellberg ja Heikki Kotka. - Lundissa asuvan suomenruotsalaisen kirjailijan Martina Moliis Mellbegin toinen teos on tulossa painosta. Edellinen sai hyvät arvostelut Ruotsissakin.
- Ruotsinsuomalainen kirjailija Heikki Kotka mielii kirjoittaa novelleja runon sijaan kuuden runokirjan jälkeen.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muunmuassa sanat halitulijallaa, kapellimestari, höykäsen pöläys, plösö ja villakoiran ydin.
- Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi tukisanoista kuten niinku,siis, sellai, jotenki ja ööö.
- Viikon uudissana: somekansa.
Juontaj...2017-10-0100 minKielipuoli#Kielipuoli hengaa tonttujen seurassa ja saunan löylyissäSuullisten kansantarinoiden olennot ovat päässeet verkkokartalle ja löyly-sanalle etsitään ruotsinkielistä vastinetta joka kiven alta. - Kielen- ja kansanperinteen laitoksen arkistonhoitaja ja tutkija Tommy Kuusela kertoo tarinakartasta, joka löytyy nyt verkosta. Sieltä voi etsiä tarinoita paikkakunnittain tai aihepiireittäin taruolentojen perusteella. 5000 tarinaa on näkyvissä ja lisää tulossa. Ehkä hanketta vähitellen laajennetaan koko Pohjolaan, jossa tonttu on keskeinen taruhahmo.
- Mikä onkaan löyly ruotsiksi, kasta bad ei oikein toimi, mutta onko muuta parempaa sanaa. Vai pitäisikö tyytyä siihen, että ei ole? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä etsivät vastinetta ja selittävät muitakin sanoja samalla...2017-09-2400 min
Kielipuoli#Kielipuoli: Turmioon joutumista ja kaiketonta ruokaaMissä ollaan jos joudutaan turmioon? kysyy Lisa Kielipuolelta. Selvitämme myös mitä kaikkea puuttuu kaikettomasta ruuasta. - Katukylttejä kahdella kielellä puuhataan Haaparannalle - suomeksi ruotsin rinnalle - ja Arjeplogiin - saameksi ja ruotsiksi. Mitä mieltä olet, ovatko kaksikieliset katukyltit tarpeen?
- Viikon uudissana on kaiketon, se tarkoittaa ruokaa, josta puuttuu monia aineksia.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät mitä on turmioon joutuminen, miksi lohikäärme on juuri lohikäärme ja mikä ihme on röllitili.
- Kuoleman sanat käsittelyssä pappi Olli Hallamaan kanssa.
- Juontajana Merja Laitinen.
kielipuoli@sverigesradio.se2017-09-1700 min
Kielipuoli#Kielipuoli: Luvassa rakkautta ja kielikylpyäHuippusuunnistaja Josefine Heikka opetteli ruotsalaisella sisulla suomen kielen kun sattui rakastumaan suomalaiseen mieheen. Tampereella asuminen oli Josefinelle perusteellista kielikylpyä.
Venlojen viestin voittaneen ruotsalaissuunnistajan suomen kielen taitoa ihmeteltiin Suomen viestimissä. Rakastumisestahan se johtui. Sen päälle vielä kielikurssi ja muutaman vuoden asuminen Tampereella. Siinäpä kielitaidon salaisuus.
Aku Ankan kieli saattaa olla vähän vaikeatajuista. 8-vuotias Aleksi pyytää selitystä sanalle mikälie, kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä auttavat.
Radiotoimittaja, kääntäjä ja kirvesmies Yrjö Risunen pakinoi tänä syksynä Kielipuolessa. Haastavaa, mutta hauskaa, arvelee Yrjö.
Viikon uudissana on tunkutarjotin.
Juontajana Merja Laitinen.
kielipuoli@sverigesradio.se2017-09-1000 min
Kielipuoli#Kielipuoli eläinten parissa: sudenkorennoista leppäkerttuihin ja jänösiinMistä kiiltävän kaunis sudenkorento on saanut kummallisen nimensä? Leppäkerttuja on monenlajisia ja -nimisiä. Ja mikä se lastenlaulun jänönen oikein on? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja ja Henna Leskelä vastaavat moneen kuuntelijakysymykseen, kuten onko makaronilaatikolle lyhennettä.
Annika Lantto pakinoi kaksikielisyydestä ja siitä, onko välttämätöntä valita yksi ainoa kieli äidinkieleksi.
Malmöläisen opintoliiton järjestämä kielikahvila on monelle maahanmuuttajalle ensimmäinen askel ruotsin kielen oppimisessa.
Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
anna-lotta.nystrom@sr.se2017-06-1800 min
Kielipuoli#Kielipuoli ghostaa ja nuuskii, mitä kielileirillä tehdäänKielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät ghostata-verbin juurtumista suomen kieleen ja käymme kielileirillä urkkimassa, miten siellä opetellaan suomea.
Viikon uudissana on ylikulutuspäivä. Vuoden päivä, jolloin olemme kuluttaneet osuutemme maapallon luonnonvaroista hilautuu aina varhaisemmaksi.
Torshällan suomalaisen seuran kielileirillä Solvikissä opetellaan kieltä ilman oppikirjoja leikin ja toiminnan avulla. Ohjelmassa on uintia, saunomista, kilpailuja ja kekkereitä, kertovat ohjaajat Tiina Laurikkala ja Erkki Parviainen.
Kielenhuoltajilla Riina Heikkilällä ja Henna Leskelällä on jättiurakka selvittää kuuntelijoilta tulleita kysymyksiä: ghostata-sanan lisäksi myös sanat muikeeta, mässyttää, biisi, takapakki ja kivenheitto sekä pari suomalaista sanontaa, joiden alkuperä on Sko...2017-06-1100 min
Kielipuoli#Kielipuoli goes AhvenanmaaKun ahvenanmaalaiset Sirkka Liisa Enqvist, Eeva Axelsson, Sirkka Karlsson ja Lea Hänninen tapaavat, he vaihtavat suomen kieleen. Muuten arkea hallitsee ruotsi. - Sirkka Liisa Enqvist, Eeva Axelsson, Sirkka Karlsson ja Lea Hänninen ovat jo kauan asuneet Ahvenanmaalla, heidän elämänsä on pääosin ruotsinkielistä, mutta kun tavataan pajatetaan suomea. Heidän mielestään Ahvenanmaalla kuuluu nyt muitakin kieliä kuin ruotsia, tilanne oli toinen muutama vuosikymmen sitten.
- Malmöläinen Emilia Selänniemi haluaa välittää feminististä sanomaa räp-teksteillään. Siksi hän miettii sanojaan tarkkaan. Emilia kuuluu hiphop-kollektiiviin Kvinnliga situationen.
- Kielen ja kansanperinteen tutkimus...2017-04-2300 min
Kielipuoli#Kielipuoli: Suomalaismetsien kieli kuoli, mutta kiinnostus elää edelleenKansakoulu ja kielihäpeä tappoivat metsäsuomalaisten kielen. Sitä ennen metsäsuomalaiset onnistuivat säilyttämään kielensä 400 vuoden ajan. Uskontotieteilijä Marja-Liisa Keinänen kertoo, että kiinnostus metsäsuomalaisten kieleen ja vanhoihin nimiin on suuri jopa niin, että entisiä sukunimiä haluttaisiin ottaa takaisin käyttöön.
Pluttanaa, mitä se on? Sen tietävät kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä. "Sitä saa mitä tilaa" on toinen kiinnostuksenkohde kuuntelijoilla tällä viikolla ja kielenhuoltajilla on myös siihen hyviä vastauksia - kuten yleensä!
Suomalaisesta Kalliokuljusta tuli kreikkalainen Kaliopolis - runoilija Jenny Kalliokulju kertoo miten siinä oikein kävi.
Suomessa käytetään syksystä lähtien parempia k...2017-04-1600 min
Kielipuoli#Kielipuoli: Kuuntelijat nimistään ja kielenhuoltajat nimien ääntämisestäSuomalaisperäiset nimet ovat usein vaikeita esimerkiksi ruotsia äidinkielenään puhuvalle. Lausuminen ja kirjoittaminen kangertaa. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät, että itsekukin lausuu nimet parhaiten oman äidinkielensä ääntämistavan mukaisesti. Suomen ja ruotsin kielten ääntäminen poikkeaa monella tapaa. Kielenhuoltajat käsittelevät myös tuliainen/romiainen sekä ryppysormi/rusina sanoja.
Opetuskehittäjä Pia Håland Anveden Malmöstä sanoo, että suurin este lasten äidinkielen tuessa esikouluissa on pedagogien asenne "vieraisiin" kieliin.
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen hahmottelee suomen kielen historiaa omalla tavallaan. Hän on kirjoittanut kirjan Kielen elämä.
Suomen opettaja Pentti Salmenranta Norrköpingistä samo...2017-04-0200 min
Kielipuoli#Kielipuoli huithapelin ja skitgubben jäljilläKielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ovat saaneet purtavakseen sanat huithapeli ja skitgubbe. Niistä löytyy sanomista.
Riina ja Henna selvittävät myös sanat höntsy ja polanne.
Suomen kielen tulkkeja riittää Ruotsissa, mutta kaikki oikeutetut eivät kuitenkaan aina saa suomenkielistä tulkkia, vaikka sitä tarvitsisivat raportoi Göteborgista Lotta Hoppu.
Viikon uudissana on mylk, kasviperäisten maitojuomien yhteisnimike.
Manja Lehto antaa kolumnissaan äidillisiä neuvoja elämän eri aloilta.
Juontajana Merja Laitinen.2017-03-1200 min
Kielipuoli#Kielipuoli selittää belsepuupin ja kurkkaa teatterin kulisseihinKielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä valottavat sanoja belsepuupi ja vänkäri ja selittävät, miksi suomeksi sanotaan Viro, ei Eesti.
Kielenhuoltajat vastaavat Ilpo Okkolalle, joka ihmettelee miksi Suomessa sanotaan Viro eikä Eesti.
Sannamari Patjas ja Timo Nieminen kertovat Susanna Alakosken uudesta näytelmästä Laina och fåglarna, joka tulee ensi-iltaan 23. maaliskuuta Eskilstunassa. Sannamari ja Timo esiintyvät näytelmässä.
Pentti Salmenranta on löytänyt arkisen esineen, jolla on monta nimeä, mutta mikään niistä ei ole se oikea.
Viikon uudissana on richsplaining.
Juontajana Merja Laitinen.2017-03-0500 min
KielipuoliSuomen kieltä ja ruotsia neljässä sukupolvessa.Kajauksen suvussa Eskilstunassa puhutaan suomea ja ruotsia neljässä sukupolvessa. Nuorimmilla ruotsi voittaa. Kantaisä Heikki puhuu mieluiten suomea.
Heikki Kajaus ja tyttärensä Nina Lindbom ovat mukana kertomassa siitä, miten heidän suvussaan käytetään ruotsia ja suomea.
Uutistoimittaja Anniina Tourunen haastoi itsensä opettelemaan hiihdon sanat.
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat radiokieltä ja sanoja uuma sekä hainota.
Annika Lantto Tornionlaaksosta pakinoi.
Viikon uudissana: pukukoppipuhe.
Juontajana Merja Laitinen.2017-02-2600 min
KielipuoliKielipuoli: Suomen kieli Ruotsin kouluissa on ollut kuuma peruna jo kauan1980-luvulla monilla paikkakunnilla lakkoiltiin suomenkielisten luokkien säilyttämisen puolesta. Suomen kieli kouluissa on polttavan ajankohtainen myös tänään. - Hallitus on nimittänyt Tukholman yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainion selvittämään vähemmistökielten opetuksen parantamista.
- Korkeakoulutasolla ei vieläkään järjestetä riittävästi kansallisten vähemmistökielten koulutusta, raportoi Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto, Universitets- och högskolerådet, UHR. Tämä voi johtaa opettajapulaan vähemmistökielten opetuksessa peruskouluissa ja lukioissa.
- UHR koettaa kannustaa suomen ja muiden vähemmistökielten opiskeluun sosiaalisessa mediassa leviäville filminpätkillä.
- Kieliohjelma Sanaseula puhui nuorten ja lasten s...2017-02-1900 min
KielipuoliKieli voi vaikuttaa monikielisen ihmisen aikakäsitykseen.Riina Heikkilä kertoo tutkimuksesta, jossa verrataan ajan käsitettä ruotsin ja espanjan kielissä. Ruotsissa aika määritetään janaksi, espanjan kielessä aika on enemmänkin määrällinen käsite.
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät myös sanoja vispilänkauppa ja allit.
Eskilstuna-Kuriren lehden toimittaja Sebastian Laneby joutui melkein shokkiin, kun ymmärsi, että joka puolella Eskilstunaa kuulee suomen kieltä. Kieli on Sebastianille rakas tuttu lapsuudesta.
Tanskalaiset kääntäjät Siri Nordborg Møller ja René Semberlund Jensen, ovat opiskelleet niin paljon suomea, että pystyvät kääntämään suomenkielistä kirjallisuutta.
Viikon uudissana on huomentaja.
Manja Lehto...2017-02-1200 min
Kielipuoli#Kielipuoli: puliukko ja rapakalja-sanoja selvitetäänKielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muun muassa sanat puliukko ja rapakalja. - Puliukko-sana pohjaa sanaan pulituurijuoppo, pulituuri on etanolipitoista huonekalujen kiillotusainetta. Rapakalja-sanan juuret ovat ruotsin kielessä, kertovat suomen kielen huoltajat.- Suomalaisetkin hallitsevat small talkin, tilanteen täytyy vaan olla sopiva, sanoo vuorovaikutustilanteisiin ja -käytänteisiin erikoistunut professori Marja-Leena Sorjonen.- Saksan kieltä on tiettävästi puhuttu Ruotsissa koko maan historian ajan, kielisarja keskittyy saksan kieleen Ruotsissa.- Viikon uudissana on sydäniskuri.- Kielenhuoltaja ja uudissanojen tuntija Henna Leskelä näkee Suomen ja Ruotsin uudissanalistoissa yhtäläisyyksiä. Molemmissa maissa syntyy samantyyppisiä sanoja...2017-01-2200 min
KielipuoliMistä tulee maan nimi Suomi?Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä valottavat Suomi-nimen alkuperää, joka oikeastaan on hämärän peitossa. - Suomi-sana saattaa tulla sanasta suo tai suomu, se voi myös olla sukua sanalle saame. Sana saattaisi myös olla alunperin baltialaisperäinen shama, mutta mitään näistä selityksistä ei ole lopullisesti todennettu tai hyväksytty.- Puolankielinen Tomasz Czyc kertoo äidinkielestään, jota käyttää vain kotona ja puolalaisten sukulaisten kanssa.- Manja Lehto pakinoi tikkutollosta ja muista Porin seudun murresanoista.- Kieliä voi oppia laulamalla. Uusi tutkimus toteaa, että laulamalla kielen oppiminen on helpompaa kuin perinteisillä menetelmillä.- Språkrådet palkkaa meänki...2017-01-1500 min
Kielipuoli#Kielipuoli fiikkaa piparin keraVuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana on fiikata. Sana-finalistit valinneet kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät myös miksi sanotaan, että jokin voi mennä pipariksi. Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana fiikata on varsinainen klassikko ja ahkerassa käytössä ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Kielipuoli kertaa kilpailun kärjen.Kielenhuoltajat puhuvat ilmaisuista ryystää, namiskuukkeli ja mennä pipariksi.Pentti Salmenranta on pakinassaan löytänyt käytöstä poistuneita suomalaisia sanoja.Kielisarjassa esitellään bosnian,serbian ja kroatian kieliä.Juontajana Merja Laitinen.2017-01-0800 min
Kielipuoli#Kielipuoli: joululaulujen sanat ja runollinen persiaSuomalaisissa joululauluissa on vanhahtavia ja agraarisia sanoja, joita kaikki eivät ymmärrä. Kielenhuoltaja Henna Leskelä selittää ometan ukset ja kypsit.Musiikin monitoimimies Jaakko Kerola kertoo, minkälaisia hankaluuksia joululaulujen kääntäminen suomeksi tuottaa. Riitta Niemi haastattelee.Persian kieli on vanha kulttuurikieli ja kirjallisuuden kieli. Eskilstunalainen Reza pitää kieltä aivan fantastisena. Haastattelijana Jasmine MallaMiten istuu teitittely ruotsinsuomalaisen suuhun? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat, kimmokkeena Jukka Painilaisen kokema teitittelytilanne.Juontajana Merja Laitinen.2016-12-2500 min
KielipuoliViittomakieli kuvaa elämää yhtä hyvin kuin puhuttu kieliViittomakielen merkityksestä identiteetille väitellyt Päivi Fredäng tähdentää, että viittomakieli on nimenomaan kieli. Ei apuväline, jolla kommunikoidaan kuulevien kanssa. Päivi Fredäng ja viittomakielen tulkki Mirja Leppänen kertovat viittomakielestä.Viikon uudissana hyggeily on sukua ruotsin mysa-verbille ja ruotsinsuomalaisten puhekielen myyssille ja myyssaamiselle.Manja Lehto onnittelee pakinassa 99-vuotiasta itsenäistä Suomea ja toivottaa valtiolle pitkää ikää. Manja kelaa itsenäisen Suomen historiaa sukuhistoriansa kautta.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puhuvat muunmuassa sanonnoista höykäsen pöläys, miesmuisti ja elämän koulu. Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se2016-12-1100 min
Kielipuoli#Kielipuoli: jiddiš kantaa rikasta kulttuuriperinnettäJiddiiä sanotaan jopa maailman kauneimmaksi kieleksi. Se kantaa rikasta kulttuuriperintöä, historiaa ja mytologiaa. Jiddiiä on ryhdytty opettamaan peruskoulutasolla. Opettaja Peppe Freud Tukholman Vasa Real-koulussa opettelee itsekin kieltä yhdessä viidentoista peruskoulun yläasteen oppilaan kanssa.Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana, löytyykö se juuri sinun lähipiiristäsi? Haemme sanoja, jotka ovat joko yhdestä sanasta muodostuvia kuten esimerkiksi pyllyri=liukuri/stjärtlapp tai maskiaiset = naamiaiset/maskerad taikka kahden sanan yhdistelmiä esim. kirjoittaa ulos = tulostaa/skriva ut. Kyseessä voi olla myös ruotsinkielisen sanan suora väännöskäännös (esim. myyssata/myyssätä), näitä voitte meille levereerata. Lähetä osoitteeseen kielipuoli@sverigesradio.se v...2016-12-0400 min
Kielipuoli#Kielipuoli: meänkieltä monelta kantiltaMeänkieli on virallisena kielenä melko uusi kieli ja siitä ollaan yhä montaa mieltä. - Monet katsovat, että suomen kieli on hyvänä tukena meänkielelle, toisten mielestä suomen kieli kuulostaa vieraalta, kun on jo monen sukupolven ajan asunut ja elänyt Ruotsin puolella meänkielisellä alueella. Kuulemme muun muassa meänkielen dosentin Birger Winsan, professori emeritus Erling Wanden ja meänkielen kieliopin kirjoittaneen kirjailija, teologi, lingvisti Bengt Pohjasen ajatuksia meänkielen ympäriltä.- Toimittaja ja eläintenhoitaja Annika Lantto sanoo pakinassaan, ettei usko kovin tarkkaan erotteluun suomen ja meänkielen välillä. Suomi vahvistaa hänen mielestään meänkieltä...2016-11-2700 min
Kielipuoli#Kielipuoli: Sofia Jannokin kaltaiset leijonamielet elinehto saamen kielilleIhmiset, jotka palavat saamen kielten elvyttämiselle, ovat a ja o kielten pelastamisessa. - Artistit Sofia Jannok ja Jon Henrik Fjellgren ovat hyviä esikuvia saamenkielisille, listaa Yle Sapmin päällikkö Maria Saijets. Ja Gollegiella (Kultakieli) -palkinnon voittajat Maaret ja Inga-Marja Steinfjell, jotka vetävät eteläsaamenkielistä talkshow-ohjelmaa perjantaisin Ruotsin ja Norjan radioissa tekevät mainiota arjen kielityötä, kuittaa SVT Sapmissakin kauan työtä tehnyt Maria. Niinikään pohjoismaisen Gollegiella-palkinnon voittanut kieliaktivisti Kirsi Paltto kertoo, että monet saamelaiset eivät edes tiedä olevansa saamelaisia, koska saamelaistaustaa on aiemmin hävetty ja peitelty. Hänen mukaansa ei siis siksi ole ihme, että monet o...2016-11-2000 minKielipuoli#Kielipuoli - romanikieli vahvistuu ja heikkenee RuotsissaRuotsissa kansalliseksi vähemmistökieleksi hyväksytyt viisi murretta ovat saaneet lisää tukea yhteiskunnalta, mutta kaalemurteen siirtyminen sukupolvelta toiselle kangertaa.
Yliopisto opettaja Henry Hedman Helsingin yliopistosta sanoo, että kaalen puhujia on edelleen, mutta kielen käyttötarkoitus on kadonnut. Täytyisi kehittää uusia tapoja kasvattaa motivaatiota, esimerkiksi someviestinnässä ja peleissä. Sveriges Radion romanikielisen toimituksen Radio Romanon työnjohtaja Veli Brijani sanoo, että viidentoista vuoden aikana on romanikielen asema Ruotsissa vahvistunut, mutta paljon työtä on vielä jäljellä.
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät, mikä on sembalot/cembalot/tsembalot ja miten kääntyvät sanat övervikt ja fetma.
Vii...2016-11-1300 minKielipuoli#Kielipuoli: kivistystä koulussa, muuten suomen kieli voi hyvin, arvioi tutkijaJuttusarja Ruotsin kielistä jatkuu. Suomen kielellä on tällä hetkellä nostetta Ruotsissa, vaikka monia haasteitakin on vielä edessä, summaa suomalaisugrilaisten kielten professori emerita Leena Huss. Leena Hussin mielestä koulu antaa liian vähän tukea lasten suomen opiskeluun. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska alarajaa äidinkielen opetukselle ei ole. Jotkut kunnat voivat antaa opetusta 20 minuuttia viikossa, toiset 90 minuuttia ja molemmat ovat vielä liian vähän, Leena Huss sanoo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielineuvostosta pohtivat, missä vaiheessa ruotsinsuomen voi sanoa olevan oma murteensa tai jopa oma kielensä.Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset ovat juhlineet halloweeniä ja tehneet sukututkimusta. He kertovat uutisia...2016-11-0600 min
Kielipuoli# Kielipuoli: kieli vai murre – politiikka ratkaiseeRuotsin valtiovalta pitää älvdalskaa ja Ylikainuun kieltä - överkalixmål murteina. Monien tutkijoiden mielestä ne ovat omia kieliään.
Kielipuolen sarjassa Ruotsin kielistä puhutaan tällä kertaa Taalainmaalla puhuttavasta älvdalskasta ja Överkalixin - Ylikainuun alueella puhuttavasta vanhasta maalaiskielestä.
Fil tri Manja Lehto pakinoi paikannimistä. Voisi olla liian märkää asua Konnevedessä tai Pyhäjärvessä. Siksipä parempi vaihtoehto onkin asua Konnevedellä tai Pyhäjärvellä.
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät sanontaa kuin juosten kustu ja sanan ruona merkityksiä.
Viikon uudissana on nyhtökaura.
Juontajana Merja Laitinen.
kielipuoli@sverigesradio.se2016-10-3000 min
KielipuoliKielipuoli: Ruotsin on luovuttava yksikielisyyden pönkittämisestä, sanoo professoriRuotsin kielen professori Eva Sundgren Mälardalenin korkeakoulusta harmittelee, että Ruotsissa elää vielä ajatus "Ruotsissa puhutaan ruotsia". Näin ei voi ajatella, hän toteaa. Sosiolingvisti Eva Sundgren on yhdessä professori Pirjo Lahdenperän kanssa koonnut uuden antologian, jossa korostetaan monikielisyyden merkitystä voimavarana kouluissa. Kielten lisäksi koulussa on professorien mielestä myös nostettava lasten omia kulttuureita, heidän osaamistaan ja tapojaan. Maahanmuuttajien kielet eivät uhkaa Ruotsin kieltä. Englanti saattaa sysätä ruotsin kielen syrjään joillakin alueilla, kuten koulutuksessa ja osin elinkeinoelämässäkin, Eva Sundgren arvelee.Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi lainasanoista, jotka ovat kulkeutuneet suomen kie...2016-10-2300 min
Kielipuoli#Kielipuoli lasten ympyröissäPeppi seikkailee meän kielellä, lapset puhuvat oikeudesta kouluun ja kieleen, uusia suomenkielisiä esikouluosastoja perustetaan. Viime vuosina on perustettu 12 uutta suomenkielistä esikouluosastoa moneen sellaiseen kuntaan, jossa niitä ei ole ennestään.Peppi Pitkätossu on Pippi Långstrumppi meänkielellä. Käännös esiteltiin Göteborgin kirjamessuilla. Kaikkien maailman lasten täytyy saada ruokaa ja vettä, heidän täytyy myös voida käydä koulua ja tehdä töitä jos he itse haluavat. Näin tuumivat Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset.Annika Lantto pakinoi suomen opiskelusta Tornionlaakson kouluissa.Viikon uudissana: meteopatiaKielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muunmuassa kirkollissanastoa...2016-10-0200 minKielipuoli#Kielipuoli kysyy: mitä tehtäviä voi kielikahvilalla olla?Kielikahvilat yleistyvät ympäri Ruotsia. Eskilstunassa avataan nyt jo toinen kielikahvila, tällä kertaa Fröslundan kaupunginosaan. - Eskilstunan kielikahvilan toiminnasta vastaavan Ruotsin kirkon diakonin Hannu Lounelan mielestä kielikahvilassa voi harjoitella kieltä, mutta sen tehtävänä on myös luoda maahanmuuttajille uskoa tulevaisuuteen.- Länsi-Ruotsissa kahdeksan naista on kirjoittanut ja keskustellut teksteistä yhdessä, päivittäen samalla omaa suomen kieltään. Teksteistä pusertui kirja Ihanat naiset kynänvarressa! - Pentti Salmenranta pakinoi käännöskoneiden teksteistä.- Suomen kieltä huoltavat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ottavat esille sanat lusmuilla, kernaasti ja rattoisa.- Viikon uudissana on hortoilla.Juontajana Mer...2016-09-1100 min
KielipuoliKielipuoli pohjustaa kesälomaaMurre voi palautua tai tarttua puheenparteen vaikkapa kesälomalla Suomessa. Dosentti Johanna Vaattovaara pitää tätä ihan mahdollisena. Oletko huomannut, että kesälomalla Suomessa vanha kotimurre alkaa soljua suusta aivan kuin itsestään? Tai, että mummolavierailun jälkeen lapsesi puheenparteen on tarttunut murresanoja? Suomen kielen tutkija, dosentti Johanna Vaattovaaran mukaan ihmisillä on taipumus mukauttaa kieltään keskustelukumppaninsa mukaan.Sauna-sanaa ei paljoa käytetä ruotsin kielessä. Bastun lisäksi, torkstu, malttorka ja kölna ovat muita vaihtoehtoja. Kielipuoli pui bastu-sanaa.Viikon uudissana on kiky, talouspoliittinen termi Suomesta. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä tarttuvat murresanaan lonsoilla ja kommentoivat uutta kirjaa nimeltä Kielen ta...2016-06-1900 min
Kielipuoli#Kielipuoli hirvasten ja droonien kyydissäKielipuolen termitalkoot tuottavat sanan, joka tarkoittaa kastroimatonta poroa ja käsitteen, joka kuvaa kauko-ohjattavaa pientä ilma-alusta. - Kielenhuoltaja Riina Heikkilä ja Henna Leskelä löytävät vastineita muun muassa sanoille drönare ja hoverboard.- Viikon uudissana: zikavirus- Västeråsissa suomen kurssi nuorille päättyi ja opit olivat tarttuneet. Sisuradio testasi oppilaiden taidot viimeisellä kurssikerralla. - Göteborgiin tulee uusi kunnallinen kaksikielinen esikouluosasto syksyllä.- Maija-Liisa Savolainen on ollut mukana poronhoitotyössä yli kymmenen vuoden ajan. Hän sanoo, että kuohimaton poro on hirvas. Hänellä on paljon muitakin porotaloustermejä takataskussaan. - Markku Huovila lähestyy pakinassaan tuohtumukse...2016-06-1200 min
Kielipuoli#Kielipuoli: kesäleiriläisiä ja smörsångareKielipuoli-ohjelma käy kielileiriläisten olympialaisissa ja etsii suomenkielistä vastinetta sanalle smörsångare. Torshällan Suomalaisen seuran leiri avasi ruotsinsuomalaisten lasten kesäleirikauden. Monet kuulivat leiripäivinä enemmän suomea kuin muina päivinä. Västeråsissa lasten suomen kieltä tuetaan laulamalla ja leikkimällä Vauvasta vaariin -tapahtumissa.Viikon uudissana on iskävartalo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat muunmuassa käsitteitä karhunpalvelus, smörsångare ja att visa framfötterna. Manja Lehto pureutuu pakinassaan hauskoihin sananparsiin. Juontaja Merja Laitinen.2016-06-0500 min
KielipuoliLeenin Helkosissa ja Puurlänken lähellä Laala Luulassa.Kielipuolen yleisöltä on tullut koko joukko hauskoja muunnelmia Ruotsin paikannimistä eri puolilta Ruotsia. Kielenhuoltajien kanssa käytiin keskustelua Ruotsin paikannimistä ja yleisöltä tuli etenkin sosiaalisessa mediassa koko joukko kivoja nimityksiä Ruotsin paikkakunnille. Iso kiitos niistä!Västeråsin suomenkielisen kunnallisen luokan tulevaisuudessa pilkottaa valo, uusi opettaja on saatu ja tiloja korjataan. Helsingin yli-opistossa alkaa tutkintoon johtava somalin kielen koulutus. Somalin opettajista on Suomessa pulaa. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ovat tällä kertaa tarttuneet virveliin ja Henna paljastaa, että häntä nimitetään joskus nipottajaksi.Viikon uudissana on liikennekaari.Andreas Ali Jonasson pakinoi oudosta kielestä Pohjolassa, onko suom...2016-05-2200 minKielipuoliLapsen lukemaan oppimista voi tukea kahdella kielelläDidaktiikan tutkija Annaliina Gynne suosittelee, että lapsen lukemaan oppimista tuetaan niillä kielillä, joita tälle muutenkin puhutaan, mikäli lapsi haluaa opetella lukemaan jo ennen kouluikää. - Tutkimus ei anna selkeää suositusta siitä, olisiko lukemaan opettelemisen tapahduttava yhdellä kielellä ensin. Ruotsinsuomalaisissa kouluissa lukemaan opetteleminen tapahtuu suomeksi, ruotsalaisissa ruotsiksi. Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne kuitenkin arvioi, että jos lapsi haluaa opetella lukemaan ennen koulua, vanhemmat voivat tukea häntä kumpikin omalla kielellään, jos he muutenkin puhuvat lapselle esimerkiksi kukin omaa äidinkieltään.- Västeråsissa nuoret ja nuoret aikuiset ovat innostuneet opettelemaan suomea. Heidän kielitaitonsa ovat ruostuneet tai jääneet kokonaan opp...2016-05-0800 min
KielipuoliKielipalkinnosta ja kesän kielileireistäSusanne Sznajderman Rytz sai vähemmistökielipalkinnon 2016, kesän kielileireille voi ilmoittautua ja kielten sekoittaminen työpaikoilla voi olla hyödyksi - Vuoden 2016 vähemmistökielipalkinto myönnettiin Susanne Sznajderman Rytzille, joka on useita vuosikymmeniä tehnyt työtä jiddishin kielen vahvistamiseksi muunmuassa hallituksen vähemmistökielikomiteassa ja Ruotsin jiddish-liitossa- Kielten sekoittaminen töissä voi tehostaa viestintää työpaikoilla, joissa on monikielisiä työntekijöitä, todetaan Göteborgin yliopistossa valmistuneessa väitöskirjassa- Kesällä järjestetään taas monia leirejä ruotsinsuomalaisille lapsille. Useimpien leirien tarkoituksena on myös lasten suomen kielen vahvistaminen tavalla tai toisella. Torshällan suomalaisen seuran viikonloppuleiri toukokuus...2016-05-0100 min
KielipuoliKaksikielisiä kirjoja ruotsinsuomalaisten lasten tarpeisiinPäivi Hällström kohdistaa kirjansa suoraan ruotsinsuomalaisille lapsille, hänen mielestään kaksikieliset kirjat toimivat parhaiten. - Lastenkirjailija Päivi Hällströmin Jukka Painilisen haastattelussa- Tutkija Mikael Parkvall aiheutti kielikiistan väittämällä, että arabian kieli on nousemassa suomen tilalle Ruotsin toiseksi suurimpana kielenä- Suomen opetus Kööpenhaminan yliopistossa vähenee- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä miettivät vielä yhtä väitettä finne-sanasta- Manja Lehdon pakinassa tarkastellaan sanojen integraatio ja revitalisaatio merkityksiä. - Viikon uudissana: Aikuispakkaus- Juontaja/tuottaja Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se2016-04-1000 minKielipuoli#Kielipuoli suolapulssin, hyypiön ja juustoleivän jäljilläVakavat ja hauskat sanat käsittelyssä kielenhuoltajien avulla. - Viikon uudissana suolapulssi liittyy tiiviisti ympäristön suojeluun. Kielenhuoltaja Henna Leskelä selittää. - Kjersti, Kent, Helena ja Hanna käyvät Ludvikassa suomen kielen kurssia, koska heidän kielensä on päässyt rapistumaan tai jopa jäänyt lapsen kenkiin. - Mistä tulee sana hyypiö? Kuuluuko sanoa juustoleipä, leipäjuusto vai kahvijuusto? Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä vastaavat. - Juontajana Merja Laitinen.Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se2016-02-2800 min
Kielipuoli#Kielipuoli selittää suvakit ja mokuttajatKielenhuoltaja Henna Leskelä kertoo suomen kielen uusista sanoista, jotka liittyvät maahanmuuttoon. - Maahanmuutto on jättänyt jälkensä myös kielenkäyttöön Suomessa. Muunmuassa suvakki ja mokuttaja ovat maahanmuuttoon liittyviä sanoja. - Turkkilais-suomalainen lapsiperhe joutuu monien kielivalintojen eteen. Tapaamme malmöläisen Hanna Okurin perheen, jossa Hanna puhuu suomea, hänen miehensä turkkia ja 4-vuotias tytär osaa molempia kieliä, mutta turkki on suomea vahvempi. Vanhemmat puhuvat bad english keskenään ja lisäksi kaikki tietenkin käyttävät ruotsia.- Markku Huovila muistelee pakinassaan Palmen murhaa 30 vuotta sitten ja sitä seurannutta poliisityötä. - Kielenhuoltajat Riina Heikki...2016-02-2100 min
KielipuoliSuomenruotsia pohjalaisittainSuomenruotsin murteita puhutaan Ruotsissakin, läntisessä Mälarin laaksossa pohjalaisittain. - Kielipuoli on tavannut Leif Träskbölen, Bror Söderlundin ja Ronny Broddin Torshällasta. Heillä kaikilla on juuret Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla, joiden murre on kulkeutunut miesten mukana Ruotsiin. - Uddevallassa pakolaisille suunnatussa kielikahvilassa voi oppia suomea ruotsin ohella, sillä toimintaa johtaa suomenkielinen diakoni Kaarina Danskain.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muun muassa hullunkurinen-sanan merkityksiä. - Manja Lehto pakinoi ajoista, jolloin asui Rovaniemellä ja Kiirunassa ja kuuli puhetta h:n päältä. Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se2016-02-1400 min
KielipuoliSesonkileivonnaisia ja hassuja painotuksiaKielipuolessa mietitään erilaisia suussa hyvin sulavia nameja ja huonommin sujuvia äänteitä, ja myös uusia sanoja on luvassa. - Viime vuonna hakukone Googlesta eniten etsitty ruokasana Ruotsissa oli semmelwrap, laskiaispullakäärö. Tänä talvena on kehitetty juotava laskiaispulla, semmelsmoothie ja nutellasemla. Runebergintorttu ei ole muuttanut muotoaan yhtä paljon! - Viikon uudissana: hynönen, hyvä hynönen ja saavuttaa hynönen- Lausupa ruotsinkielen sana "muta" suomalaisittain. Trollhättanilaiset Ilkka Pasanen ja Karita Lehikoinen-Stedt painottavat ruotsinkielisiä sanoja hupsusti. - Kielenhuoltajien syynissä ovat värisävyt, liila, violetti, roosa ja pinkki sekä valkoinen. Riina Heikkilä ja Henna Leskelä kertovat myös kuka oli Suomen öljysheikki...2016-02-0700 minKielipuoliUutiskielestä pyllymäkeen ja mustaan magiaanAndreas Ali Hietala Jonasson pakinoi metsäsuomalaisista, joita pidettiin mustan magian harjoittajina kenties vain siksi, että he puhuivat vierasta kieltä. - Tietäjiä ja kansanparantajia toki metsäsuomalaisten joukossa oli, mutta tuskin heidän tarkoitusperänsä olivat ilkeämielisiä, arvioi Andreas. - Televisiotoimittajien uutiskielen on kiteytettävä asian ydin ja samalla kuvattava koko laaja asiayhteys. SVT:n (Sveriges Television) suomenkielisen uutistoimituksen väki miettii uutissanastoa Kielipuolen reportterin Kirsi Blombergin kanssa.- Kielipuoli vierailee vanhustentalo Hemgårdenilla Skinnskattebergissä. Siellä ruotsinkieliset vanhusten hoitajatkin koettavat opetella suomea, jotta pärjäisivät suomenkielisten asukkaiden kanssa silloin, kun suomenkielistä henkilöstöä ei ole paikalla. - Viikon uudis...2016-01-3100 min
KielipuoliIkiaikaisesta suomen kielestä nettislangiinSuomen kansallisvaltioksi moderniin aikaan muodostunut alue oli ammoin monikielinen. Nykyään siellä kuuluu paljon englantia. - Kielten tutkija Janne Saarikivi sanoo, että kun nykyisen Suomen alue asutettiin heti jääkauden jälkeen, siellä puhuttiin useita erilaisia - meille tuntemattomia - kieliä. Myöhemmin siellä kaikui suomalais-ugrilainen saamen kieli ja vasta sen jälkeen kieli, josta nykysuomi on kehittynyt. - Kun viisitoistavuotias Visa Penttinen Helsigistä viestittelee kavereidensa kanssa WhatsApp- tai Telegram-sovelluksilla, hän voi kirjoittaa brb tai ttyl, be right back tai talk to you later. Englanninkieliset lyhenteet ovat arkea nuorten kommunikaatiossa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät vastauslaat...2016-01-2400 min
KielipuoliSukututkimuksen poluillaSukututkimus perustuu sukunimiin. Sukunimesi voi paljastaa taustasi. - Sukunimet ovat sukututkimuksen perusta. Niiden kautta valitaan mitä tutkitaan ja miten. Kun Kielipuoli vieraili Nykvarnissa sukututkimuskurssilla kantoivat paikalla olleiden sukunimet omaa paikallishistoriaansa. Kurssinvetäjä Seppo Remeksen suvulla on talonpoikaisjuuret.- Meän kieltä arvostetaan enemmän kuin koskaan ennen, mutta sen tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sanoo Meän Akateemia-säätiön puheenjohtaja Erling Wande.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät suomen sukulaiskieliä ja viikon uudissana on vierastaistelija. Juontajana Merja Laitinen.2015-12-2700 min
KielipuoliSattuvia sanoja menneisyydestä"Kaikkien sanat sakovat, jokahisen juonet käypi". - Ammoiset kalevalaisvivahteiset sanat mäkimade ja pötkylähukka eivät kuulu kovin monen sanavarastoon enää. Niistä tuskin arvaa edes että kyseessä on kyykäärme. Juha Jyrkäs on käyttänyt kirjassaan Unen aika suuren joukon matelijoita tarkoittavia sanoja. Ehkä jonkin näistä voisi ottaa käyttöön uudelleen.- Norrtäljen ja Tukholman Kalevais-seurat ovat tutustuneet vasta ilmestyneeseen loitsukirjaan ja löytäneet sieltä hyviä sanoja uusiokäyttöön. - Kielipuolen pakinoijan Markku Huovilan kekseliäät kielipiirrokset Kieliviesti-lehdestä vuosilta 2001-14 on kerätty kirjaksi. Huovila kertoo miten oivallukset syntyvät. - Kielenhuoltajat Riina...2015-11-1500 min
KielipuoliMikä sana on runollinen, mikä eiRunoilija Tuija Nieminen Kristofersson kertoo mitä sanoja hän suosii ja mitä hylkää. - Sanat kuten kaik´ kun tarkoitti kaikkea ja pyhä, usko, isänmaa eivät toimi nykyrunoudessa edes ironiana, arvelevat runoilija Tuija Nieminen Kristofersson ja Kielipuolen reportteri Kirsi Blomberg. - Luomu on oikeastaan ihan onnistunut vanha uudissana, miettii kielenhuoltaja Henna Leskelä. - Sana finne ja sverigefinne ovat herättäneet tunteiden kuohun puolesta ja vastaan, kielenhuoltaja Riina Heikkilä selvittää sanan merkityksen. - Strängnäsiläinen Marjatta Piippo kompastelee hallinnollisiin sanoihin, ihmettelee mikä on maakäräjät. - Markku Huovila keskittyy pakinassaan kadunnimiin kuten Snickarbacken. #kielipuoli haastaa sinut...2015-11-0100 min
KielipuoliTohditko olla sverigefinne?Vieläkö sverigefinne kuulostaa haukkumasanalta vai voiko sitä vaivatta käyttää sanan varsinaisessa merkityksessä? - Viikon haaste: saako sinua sanoa sverigefinneksi? Vieläkö 1970-luvun En finne igen-otsikot kummittelevat? Onko finne mielestäsi kenties vain ja ainoastaan rasvanäppylä?- Saako sanoa kerjäläinen? Hannu Niklander on kirjoittanut kirjan Saako sanoa/Kirsi Blomberg - Östersundissa suomen tunneilla on enemmän oppilaita kesän lakimuutoksen jälkeen/Merja Laitinen- Viikon uudissana: etkot, kreisbailata/Henna Leskelä- Fil tri Manja Lehto pakinoi säistä ja keleistä. - Arvaa kieli: Besir Kavak lukee kielinäytteen- Vastauslaatikko: Potut pottuina ja pääryinä/Riina Heikkilä ja Hanna Leske...2015-10-2500 min
KielipuoliPunaisen kuun jäljilläViikon kolumnisti Markku Huovila ajaa pyörällä takaa verenpunaista palloa ja toisella metsäretkellä maistellaan mitä eteen sattuu. - Luonnonantimet maistuvat sanoina tai makuina lautasella. Kirsi Blombergin ja Pirjo Jurmun suussa sulaa ketunleipä.- Viikon uudissana on halpuuttaa- Eskilstunassa on kuvattu tv-sarjaa, jossa suomen kuvitellaan olevan Ruotsin maan valtakieli ja suomalaisten enemmistönä väestössä. - Vastauslaatikossa mietitään voisko hångla olla kismailla vai pitäisikö vain sanoa honglata. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielinevostosta ovat asialla. Kielipuolena studiossa Merja Laitinen.2015-10-0400 min
KielipuoliBiologi Kukka kertoo suhteestaan - mustikoihinVaihtaako marja väriä kun kieli vaihtuu? Kielenhuoltajat kääntävät ja Kielipuoli haastaa kun ensimmäisen ohjelman aika koittaa. Merja Laitinen juontaa. Mustat vai siniset marjatBiologi Jarmo Kukka loikkii syksyisessä metsässä Kielipuolen reportterin Kirsi Blombergin kanssa. Tielle osuu mustikoita, ovatko ne suomalaisittain mustia vai ruotsalaisittain sinisiä - blåbär vai mustikka?Busig, mingla, hävikkiruokavarasto... Kielineuvoston - Språkrådetin - kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät sanoja, mitä mikin tarkoittaa ja voiko niitä kääntää. Löytyykö sanalle busig osuva vastine suomeksi? Mikä oikein onkaan hävikkiruokavarasto? Kielihaaste sinulleRuotsissa kasvaa monenlaisia koivuja. Parhaillaan ne ovat kell...2015-09-2700 min