Shows
Sotaa ja historiaa podiRuotsinsalmi: Itämeren suurin meritaistelu - Vieraana tutkija Vilma Lempiäinen - Jakso 58Ruotsinsalmen toinen taistelu käytiin Kotkan edustalla heinäkuussa 1790. Venäjä ja Ruotsi ottivat mittaa toisistaan yhdessä suurimmista koskaan saaristo-olosuhteissa käydyssä taistelussa, jossa teknologia, taktiikka ja maastontuntemus nousivat kaikki ratkaiseviksi tekijöiksi.Jaksossa on vieraana sanaiselta säilältään harvinaisen terävä tutkija Vilma Lempiäinen, joka työskentelee tämän jakson yhteistyökumppanin, Merikeskus Vellamon alaisuudessa toimivissa Kymenlaakson museossa.Merikeskus Vellamosta löytyy lisätietoja: https://www.merikeskusvellamo.fi/vellamo/Ruotsinsalmea koskeva näyttely 3D mallinnoksineen ja karttoineen löytyy: https://www.merikeskusvellamo.fi/kohtalona-ruotsinsalmi/Jaksossa mainittu kirja koskien Ruotsinsa...
2024-03-071h 07
Kohtalona RuotsinsalmiRuotsinsalmi tänään. Lukijana Tommi Korpela.Brittijoukot tuhosivat Ruotsinsalmen linnoituskaupungin Krimin sodassa 1855, mutta vielä tänäkin päivänä Kotkasta voi löytää muistumia linnoituskaupunkiajasta. Kotkansaarelle kohosi Ruotsinsalmen linnoituksen tuhoutumisen jälkeen nykyinen Kotkan kaupungin keskusta. 1700-luvun lopulla rakennetun linnoituksen jäänteet näkyvät edelleen nykykotkalaisen jokapäiväisessä ympäristössä.
Kotkansaaren poikki kulkee Ruotsinsalmenkatu, joka nimellään muistuttaa linnoituskaupunkihistoriasta. Ruotsinsalmenkadun varrelle jää Isopuisto, jossa sijaitsee Pyhän Nikolaoksen kirkko, ainoa yhä alkuperäisessä käytössään oleva rakennus Ruotsinsalmen ajalta. Kirkko säästyi tuholta ja tulipalolta, joka kohtasi koko muuta linnoitusta Krimin sodassa 1855. Aikoinaan lähes kymmenen tuhannen asukkaan linnoituskaupungista on ki...
2020-12-1702 min
Kohtalona RuotsinsalmiRuotsinsalmen linnoitus - kaupunki ilman oikeuksia. Lukijana Tommi KorpelaKatariina Suuren perustama Ruotsinsalmen linnoituskaupunki kasvoi 1800-luvun alkuun mennessä yhdeksi aikakauden suurimmista asutuskeskittymistä Suomessa. Nykyiselle Kotkansaarelle 1700-luvun lopulla syntynyt Ruotsinsalmen merilinnoitus kasvoi seuraavan vuosisadan alkuun mennessä yhdeksi aikansa suurimmista asutuskeskittymistä Suomen mittakaavassa. Sen strateginen merkitys Venäjälle oli tärkeä: Ruotsinsalmen linnoituksen tehtävänä oli suojella pääkaupunki Pietaria.
Kadut ja kujanteet täyttyivät sotilaista ja upseereista. Päällystö ja viranhaltijat toivat usein mukanaan vaimon, lapsia ja palvelusväkeä. Ruotsinsalmeen löysivät tiensä myös kauppiaat, joita ilman lähes kymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ei olisi tullut toimeen.
Suuresta asukasmäärästään huolimatta Ruotsinsalm...
2020-12-1701 min
Kohtalona RuotsinsalmiRuotsinsalmen arkea. Lukijana Tommi Korpela.Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa asui sotilaita ja heidän perheitään, kauppiaita ja palvelusväkeä. Yli kymmenen tuhannen asukkaan joukko oli hyvin kansainvälinen. Ruotsinsalmen linnoituksen väestö heijasteli Venäjän valtakunnan kirjavaa väestöpohjaa, johon kuului yli sata eri kansallisuutta. Vilkkailla kaduilla ja kujilla kaikui puhetta monilla eri kielillä. Asukkaiden vakaumukset vaihtelivat katolilaisuudesta luterilaisuuteen ja islaminuskoon, mutta ylivoimaisesti suurin osa varusväestä oli ortodokseja.
Tavallisen sotilaan arki oli kaavamaista ja kurinalaista. Päivästä toiseen sotilaat osallistuivat sotaharjoituksiin, kunnostivat sotasatamaa ja huolsivat linnaketta. Useimpien kotina olivat satojen miesten asuttamat kasarmit.
Upseeriston elämä oli yltäkylläistä, suora...
2020-12-1702 min
Kohtalona RuotsinsalmiEverstinna Maria Purpur. Lukijana Tommi Korpela.Everstinna Maria Purpurin ja Pyhän Nikolaoksen kirkon kohtalot kietoutuivat toisiinsa brittijoukkojen tuhotessa Ruotsinsalmea Krimin sodan aikana. Ruotsinsalmen meritaisteluiden jälkeen venäläiset rakensivat Ruotsinsalmen linnoitukset suojaamaan pääkaupunkiaan Pietaria. Linnoituskaupunki kasvoi 1790-luvulla merkittäväksi asutuskeskittymäksi.
Suomen liittäminen osaksi Venäjää vuonna 1809 muutti Itämeren voimasuhteita ja siirsi puolustuksen painopisteen lännemmäksi. Viapori eli nykyinen Suomenlinna sai roolin, joka oli aiemmin kuulunut Ruotsinsalmelle. Ruotsinsalmen linnoitukset säilyivät, mutta niiden merkitys väheni. Vuonna 1855 Ruotsinsalmen linnoitus oli yhä kaupunkimainen kokonaisuus, vaikka sen suuruuden päivät olivat jo takanapäin.
Yksi Ruotsinsalmen linn...
2020-12-1704 min
Kohtalona RuotsinsalmiHylkyjen merenpohja. Lukijana Tommi Korpela.Ruotsinsalmen meritaisteluissa upposi kymmeniä aluksia, jotka lepäävät tänäkin päivänä Kotkan edustan vesissä. Ruotsinsalmen merialueella käytiin Kustaa III:n sodan aikana kaksi Ruotsin ja Venäjän saaristolaivastojen välistä meritaistelua. Nykyisen Kotkan edustalla on tänä päivänäkin lukuisia taisteluihin purjehtineiden alusten hylkyjä yli kahdensadan vuoden takaa.
Ruotsinsalmen ensimmäiseen taisteluun osallistui arviolta 110 venäläistä ja noin 50 ruotsalaista alusta. Tämä taistelu päättyi Venäjän voittoon. Ruotsinsalmen toiseen taisteluun osallistui 130–150 venäläistä alusta ja noin 210 ruotsalaista alusta. Ruotsin voitto saaristossa ratkaisi Kustaan sodan.
Uponneita tai muulla tavoin tuhout...
2020-12-1701 min
Kohtalona RuotsinsalmiMarkiisi de Sansac ja Ulrika Bruun. Lukijana Tommi Korpela.Ruotsinsalmen linnoituksen komentaja, markiisi Jean Baptiste Prevot de Sansac kohtasi Haminassa porvaristyttö Ulrika Bruunin ja rakastui. Ruotsinsalmen merilinnoitus eli kukoistuskauttaan 1790-luvulla. Keisarillisen Venäjän pääkaupunkia suojaava linnoitus oli sotilaallisesti tärkeä, ja se kykeni majoittamaan 7 000 sotilasta. Ruotsinsalmen linnoituksen komendantiksi nimitettiin vuonna 1795 Jean Baptiste Prevot de Sansac, joka oli lukuisien meritaisteluiden ja Yhdysvaltojen vapaussodan veteraani. Hänellä oli lisäksi Traversayn markiisin arvonimi.
Ranskan siirtokunnassa syntynyt, kreolitaustainen de Sansac oli saapunut Venäjälle Ranskan vallankumouksen myötä. Venäjällä hän sai korkean viran ja alkoi käyttää venäläistä etunimeä Ivan Ivanovich. Ruotsinsalmessa hänen teh...
2020-12-1703 min
Kohtalona RuotsinsalmiUpseeri Samuel E. Marshall. Lukijana Tommi KorpelaBrittiupseeri Samuel E. Marshall palveli Venäjän saaristolaivastossa fregatti St. Nikolain kapteenina. Toivottomassa tilanteessa Marshall päätyi kohtalokkaaseen ratkaisuun. Ruotsinsalmen meritaistelut kuuluvat Kustaan sodan tärkeimpiin tapahtumiin. Taisteluissa kohtasivat kahden suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, laivastot. Sodan aloittanut Ruotsin kuningas Kustaa III tavoitteli sotilaallisia voittoja ja vaikutusvaltaa Itämerellä. Venäjä oli jo sodassa Turkin kanssa, mutta vastasi keisarinna Katariina Suuren johdolla Ruotsin sotatoimiin. Venäjä varusti maavoimansa ja avomeri- ja saaristolaivastonsa ja kävi taisteluun.
Saaristofregatti St. Nikolai on parhaiten tunnettuja Ruotsinsalmen taisteluihin osallistuneita venäläisiä aluksia. Se on hyvä esimerkki Venäjän joukoista, joissa...
2020-11-2603 min
Kohtalona RuotsinsalmiSaaristofregatti St. Nikolai. Lukijana Tommi KorpelaVenäjän saaristolaivaston upouusi fregatti St. Nikolai miehistöineen koki Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa julman kohtalon. Ruotsinsalmen meritaisteluiden tunnetuimpia tragedioita lienee Venäjän saaristolaivaston fregatti St. Nikolain kohtalo. Upouusi 38 tykin soutufregatti edusti uutta alustyyppiä ja saaristolaivaston tulivoimaisinta kalustoa. Aluksen pituus oli noin 40 metriä, leveys lähes 10 metriä ja syväys mataliin rannikko- ja saaristovesiin sopivasti vain 3,6 metriä. Sotalaivan purjehdushistoria jäi kuitenkin vain muutaman kuukauden mittaiseksi.
Brittiupseeri Samuel E. Marshallin komentama, lähelle venäläislinjan keskustaa sijoitettu St. Nikolai oli tunteja ankaran tykkitulen kohteena. Marshall ei silti suostunut antautumaan. Noin 400 sotilaan miehistöstä oli taistelujen ja tykkitulen jälk...
2020-11-2602 min
Kohtalona RuotsinsalmiRunoilija Jevgeni Baratynski. Lukijana Tommi KorpelaAatelisnuorukainen Jevgeni Baratynski päätyi upseerin virkaa tavoitellessaan Kyminlinnaan. Runous ja kirjalliset piirit veivät kuitenkin voiton sotilasurahaaveista. Venäjän runouden kulta-ajan suuri nimi Jevgeni Baratynski ammensi innoitusta taiteeseensa Suomen luonnosta. Baratynski oli syntyjään venäläisen aatelisperheen poika, ja hänen kasvatuksensa tähtäsi loisteliaaseen tulevaisuuteen upseerina. Nuoruuden hairahdus paashikoulussa muutti kuitenkin hänen elämänsä suunnan. 15-vuotias Baratynski tuli opiskelijatovereineen varastaneeksi nuuskarasian. Varkaus saatiin selville, ja Baratynskin loistavalta tulevaisuudelta putosi pohja. Koulusta erottamisen myötä hän sai heittää hyvästit upseerin uralle.
Baratynskin ratkaisu oli pyrkiä palvelukseen tavallisena sotamiehenä. Upseeriksi voisi yhä päästä, jos on...
2020-11-2004 min
Kohtalona RuotsinsalmiSotaan läheltä ja kaukaa. Lukijana Tommi Korpela.Ruotsin ja Venäjän laivastoissa palveli sotilaita molempien valtakuntien kaikilta laidoilta. Upseeristossa oli myös palkkasotilaita mm. Britanniasta ja Ranskasta. Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa kohtasivat toisensa Ruotsin ja Venäjän saaristolaivastot. Upseerit, merenkulkijat ja sotilaat olivat päätyneet Kymijoen suuhun sekä lähiseuduilta että kaukaa suurvaltojen toisilta laidoilta.
Ruotsin saaristolaivastossa palveli ihmisiä kaikista valtakunnan osista Pohjois-Saksan Stralsundista Suomen maakuntiin. Saaristolaivaston merimiehet oli värvätty pääosin Lounais-Suomen merenkulkupitäjistä, mutta moni oli lähtöisin Pohjanmaalta, Skånesta tai Tukholman saaristosta. Noin puolet aluksilla palvelleista oli sotilaita Hämeen, Uudenmaan ja Savon prikaateista. Saaristolaivasto edusti koko Ruotsin valtakun...
2020-11-2001 min
Kohtalona RuotsinsalmiPiika Anna Maria Engsten. Lukijana Tommi Korpela.Piika Anna Maria Engsten seurasi työnantajaansa kapteeni Leijonanckeria sotaan. Viipurinlahden taistelussa Anna Maria teki kerrassaan uskomattoman urotyön. Keski-Ruotsista kotoisin oleva Anna Maria Jansdotter Engsten oli saanut hyvän työpaikan: hän toimi palvelusneitinä arvostetussa aatelisperheessä. Kun työnantaja, Ruotsin laivaston kapteeni G. A. Leijonancker lähti merikomennukselle Kustaan sodan sytyttyä, Anna Maria seurasi mukana ja huolehti, että kapteenin arki sujui mukavasti myös sodan olosuhteissa.
Kustaan sota alkoi 1788, kun Ruotsin kuningas Kustaa III halusi vahvistaa valtakuntansa asemaa Itämeren valtiaana ja ryhtyi sotaan kansan ja aateliston vastustuksesta huolimatta. Ruotsin saaristolaivasto suuntasi Suomen rannikolle kohtaamaan keisarillisen...
2020-11-1303 min
Kohtalona RuotsinsalmiAikakautensa merkittävin taistelu Itämerellä. Lukijana Tommi KorpelaKustaan sodassa Ruotsi ja Venäjä mittelivät suurvalta-asemasta Itämerellä. Sodan pyörteisiin tempautuneiden ihmisten elämään taistelut toivat epävarmuutta, kauhua ja uhrauksia. Ruotsinsalmen toista meritaistelua pidetään Itämeren merkittävimpänä meritaisteluna. Kymijoen suuhun kerääntyi kesällä 1790 kymmeniä tuhansia sotilaita. Taisteluun osallistui lähes 370 sota-alusta suurista soutufregateista pieniin tykkijolliin.
Taistelu päättyi Ruotsin voittoon. Ruotsalaiset menettivät aluksistaan vain kuusi. Venäläisten tappiot olivat valtavat: noin 60 alusta upposi, vallattiin tai poltettiin.
Taistelun seurauksena Venäjän laivasto muutti strategiaansa ja keskittyi ketterien ja tehokkaiden tykkipursien rakentamiseen. Niitä voitiin valmistaa nopeasti, ja ne sove...
2020-11-1301 min
Kohtalona RuotsinsalmiRuotusotilas Johan From. Lukijana Tommi KorpelaJohan From komennettiin merisotilaaksi Ruotsin saaristolaivastoon. Hän oli onnekas ja selvisi hengissä kertomaan sodan kauhuista.
Ruotsinsalmen toinen meritaistelu oli Itämeren merkittävin sotatapahtuma omana aikanaan. Eniten tietoa on säilynyt upseereista ja yläluokasta, mutta suurin osa taisteluihin osallistuneista ja niissä menehtyneistä oli rivimiehiä. He olivat eri puolilta Itämerta ja kauempaakin värvättyjä sotilaita, jotka eivät olleet saaneet tehtäväänsä mitään koulutusta. Yksi heistä oli Johan From.
Ruotsin ruotujärjestelmä edellytti, että kylä- ja taloyhteisöt varustivat tietyn määrän sotilaita, jotka kutsuttiin tarvittaessa sotaan. Jos ruotusotilaat kuolivat, katos...
2020-11-0303 min
Kohtalona RuotsinsalmiKustaan sota ja Ruotsinsalmi, suurvaltojen kädenväänto. Lukijana Tommi KorpelaKuuntele tarina Kustaan sodasta, jossa Ruotsi ja Venäjä mittelivät suurvalta-asemasta Itämerellä.
Ruotsi ja Venäjä sotivat toisiaan vastaan 1700-luvulla kolme kertaa. Sodista kaksi johti Ruotsin itäosien eli Suomen miehitykseen. Miehitysjaksoja on kutsuttu nimillä Isoviha ja Pikkuviha. Sodista kolmas, Kustaan sota, käytiin vuosina 1788–1790. Nimensä se on saanut Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n mukaan. Vastapuolella oli Kustaan serkku, Venäjän hallitsija Katariina II Suuri.
Kustaan sodassa Ruotsi ja Venäjä mittelivät suurvalta-asemasta Itämerellä. Ruotsin valtakausi oli päättymässä ja Venäjän kaksipäinen kotka nousi mahdissaan. Nämä suuret käänteet punoutuva...
2020-11-0303 min
Minun ItämereniMitä voimme oppia Itämeren historiasta, Tiina Mertanen?
Suomen kansallismuseossa avautuu tänä kesänä kaksikin näyttelyä, joilla on suora kytkös Itämereen. Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen kertoo podcastissa kahdesta ajankohtaisesta näyttelystä.
Rohkeus, rakkaus, vapaus! on näyttely, joka kumpuaa Tove Janssonin ja muumien elämänarvoista ja filosofiasta. Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi on puolestaan pitkän tutkimustradition sadonkorjuun hetki. Se visualisoi jo hieman unohdetunkin taistelun ennennäkemättömällä tavalla.
Merikeskus Vellamo on mukana #MEIDÄNMERI-kampanjassa pelastamassa Itämerta ja sen perintöä tuleville sukupolville.
Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annam...
2020-07-2026 min
Minun ItämereniMitä voimme oppia Itämeren historiasta, Tiina Mertanen?Suomen kansallismuseossa avautuu tänä kesänä kaksikin näyttelyä, joilla on suora kytkös Itämereen. Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen kertoo podcastissa kahdesta ajankohtaisesta näyttelystä. Rohkeus, rakkaus, vapaus! on näyttely, joka kumpuaa Tove Janssonin ja muumien elämänarvoista ja filosofiasta. Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi on puolestaan pitkän tutkimustradition sadonkorjuun hetki. Se visualisoi jo hieman unohdetunkin taistelun ennennäkemättömällä tavalla. Merikeskus Vellamo on mukana #MEIDÄNMERI-kampanjassa pelastamassa Itämerta ja sen perintöä tuleville sukupolville. Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
2020-07-2000 min