Shows
TiederadioTiedeklubi 11.10.2023: Kulttuurihistoriallinen tiede kohtaa taiteenSyyskauden toisella Tiedeklubilla keskusteltiin 11.10.2023 tieteen ja taiteen rajapinnasta otsikolla “Kulttuurihistoriallinen tiede kohtaa taiteen”. Keskustelemassa olivat FT, tutkijatohtori Karoliina Sjö ja FT, tutkija ja tietokirjailija Hanna-Reetta Schreck. Keskustelua veti Kulttuurihistorian seuran puheenjohtaja, professori Hannu Salmi.
Taide on ollut läsnä kulttuurihistorian tutkimuksessa pitkään niin tutkimuksen kohteena, tutkimusmenetelmänä kuin tutkimuksen inspiraationa. Tilaisuuden keskustelijoiksi oli kutsuttu kaksi vuoden 2023 tohtoria, jotka ovat molemmat soveltaneet taiteen keinoja osana historiantutkimusta. Karoliina Sjö käsitteli väitöskirjassaan aiemmin tuntemattoman kirjoittajan Kirsti Teräsvuoren nuoruusajan päiväkirjoja ja hyödynsi menetelmänä spoken word -runoutta. Hanna-Reetta Schreck puolestaan tutki taiteilija Ellen Thesleffin uraa ja työskenteli osana Oma...
2023-10-1252 min
TiederadioTiedeklubi 13.9.2023: Uskallanko sanoa? Tieteen vapaus ja tutkijoiden sananvapausSyyskauden ensimmäisellä Tiedeklubilla keskusteltiin 13.9.2023 tutkijoiden ja asiantuntijoiden häirinnästä, sekä siitä, mitä sille voidaan tehdä. Sairastapauksen vuoksi aiemmin ilmoitettua opettaja, tietokirjailija Severi Hämäriä paikkasi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Henriikka Mustajoki, joka haastatteli asiantuntija Oula Silvennoista.
Sosiaalisen median läpimurto sosiaalisen todellisuuden uudeksi ulottuvuudeksi on 2000-luvun ilmiö, joka on nopeasti muuttanut viestintäilmapiiriä. Etäännyttävyys ja nimettömyys ovat molemmat sosiaalisessa mediassa korostuvia piirteitä, jotka mahdollistavat myös asiattoman palautteen antamisen ja suoranaisen häirinnän. Tutkijoiden häirintä liittyy ennen muuta poliittisiin tai kulttuurisiin kysymyksiin liittyvään tutkimukseen ja sen tuloksiin – maahanmuutosta ravitsemukseen ja ilmastoon.
Häirintä on moniulotteinen ilmiö...
2023-09-1441 min
TiederadioTiedeklubi 24.5.2023: Voimmeko olla todella jouten?Hektisessä nykymaailmassa, jossa tuntuu välttämättömältä väsymättä kehittää itseään, painaa palkkatöitä tai parantaa maailmaa, joutilaaksi heittäytyminen tuntuu toisinaan houkuttelevalta. Mutta jokin tuntuu silloin painavan modernia ihmistä: onko toimettomuus sallittua? Risto Koskensilta ja Tytti Rantanen Eurooppalaisen filosofian seuran julkaisemasta niin & näin -lehdestä pohtivat kysymystä Tiedeklubilla 24.5.2023 filosofi Brian O’Connorin Joutilaisuus-teoksen pohjalta.
Vallitseva ihmiskäsitys on paljossa velkaa 1600- ja 1700-luvuilla kehkeytyneelle valistusaatteelle. Kirjapainotaidon myötä kirjallisuutta alkoi olla paremmin saatavilla, luonnontieteet kehittyivät, usko ihmisen kykyyn ymmärtää ja hallita luontoa vankistui. Syntyi ajatus itsenäisestä yksilöstä, joka tekee omat päätöksensä. Ajatuksen mukaisesti...
2023-05-2545 min
TiederadioTiedeklubi 26.4.2023: Lepakot ihmisen muokkaamassa maailmassaAkatemiatutkija Thomas Lilley ja intendentti Veronika Laine Luonnontieteellisestä keskusmuseosta keskustelivat 26.4.2023 Tiedeklubilla lepakoista ihmisen muokkaamassa maailmassa. Keskustelua juonsi Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Eeva-Maria Tidenberg.
Keskustelussa syvennyttiin lepakoiden elämään erilaisten ihmisen toiminnan aiheuttamien muutosten paineessa. Ihmisvaikutus yltää lähes kaikkiin maapallon ekosysteemeihin ja alueisiin, jopa napa-alueilla ja merenpohjissa.
Lepakot ovat lajirikas nisäkäslahko, jonka edustajat ovat sopeutuneet hyödyntämään monenlaisia ympäristöjä. Nykytietämyksen mukaan maailmassa on yli 1400 lepakkolajia eli yölliseen elämän tapaan erikoistunutta nisäkästä. Lepakoiden kannalta merkittäviä muutoksia ovat sopivien elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen, pimeiden alueiden väheneminen ja valos...
2023-04-2749 min
TiederadioTiedeklubi 22.3.2023: Luottamus ja pakolaisuus suomalaisessa yhteiskunnassaPakolaistutkija, ihmismaantieteen dosentti Eveliina Lyytinen Siirtolaisuusinstituutista ja sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija Liselott Sundbäck Åbo Akademista keskustelivat 22.3.2023 Tiedeklubilla luottamuksesta ja pakolaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelua juonsi STN:n rahoittaman Mobile Futures -tutkimushankkeen vuorovaikutusvastaava Yasmin Samaletdin.
Keskustelussa avattiin eri näkökulmia luottamuksesta sekä teoreettisella tasolla että suomalaisten viranomaisten, pakolaistaustaisten henkilöiden ja aktivistien tutkimushaastattelujen pohjalta.
Luottamus voidaan jaotella relationaaliseen, tunteisiin perustuvaan ilmiöön, tai rationaaliseen, riskiin perustuvaan ilmiöön. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Pakolaistutkimuksessa tunteisiin perustuva luottamus näyttäisi nousevan keskiöön.
Keskeiseksi teemaksi nousee miten luottamus ja epäluottamus ovat liukkaita, vaikeasti määriteltävissä olevia käsitteitä. Ne ovat sekä...
2023-03-2347 min
TiederadioTiedeklubi 9.11.2022: Uskonto ja pelitEtnologian dosentti Jukka Jouhki ja pelitutkija sekä uskontotieteilijä Heidi Rautalahti keskustelivat 9.11.2022 Tiedeklubilla historian yliopistonlehtori Derek Fewsterin johdolla uskonnon ja pelien suhteista.
Keskustelijat kertoivat siitä, miten digitaaliset pelit, uskonnolliset pelit ja rahapelaaminen liittyvät uskonnollisiin tai katsomuksellisiin käsityksiin. Osaltaan pelit ovat tämän päivän ihmisille yksi itsetutkiskelun ja katsomuskeskustelun työkalu – niiden avulla voidaan kysyä elämän suuria kysymyksiä. Kuten muut populaarikulttuurin tuotteet, pelit kokoavat myös ympärilleen faniyhteisöjä, jotka puhuvat siitä, miten pelit ovat muuttaneet heidän elämäänsä positiivisiin suuntiin. Toisaalta pelit ovat myös yksi uskonnoille saatavilla oleva käyttökelpoinen media, joiden avull...
2022-11-1052 min
TiederadioTiedeklubi 14.9.2022: Mitä on estetiikan tutkimus?Dosentti Martta Heikkilä (Helsingin yliopisto), dosentti Kalle Puolakka (Helsingin yliopisto) sekä visuaalisen kulttuurin teorian vanhempi yliopistolehtori Max Ryynänen (Aalto-yliopisto) keskustelivat Tiedeklubilla 14.9.2022 siitä mitä, miksi ja miten estetiikan tieteenalalla voi tutkia.
Yllämainittujen keskustelijoiden taustat kertovat siitä, että esteettistä ilmiötä voi lähestyä tieteellisesti monista eri näkökulmista. Heikkilä on tutkinut taideteoksen käsitettä muun muassa teoksen filosofisten ehtojen kautta. Ryynänen on puolestaan pohtinut ’ällötyksen’ teemaa ja katsomisen suhdetta ruumiiseen esimerkiksi kauhuelokuvien viehätyksen kautta. Ja Puolakka on tarkastellut esteettistä kokemusta; sen kerroksellisuuden rakentumista yhteisöllisen ja yksityisen pohjalle mitä moninaisimmissa asiayhteyksissä aina arjen esteettisistä hetkistä kaunokirjallisuuteen ja musiikki...
2022-09-1549 min
TiederadioTiedeviestinnän kongressi: Tiede on totta toistaiseksi (25.11.2021)Toimittaja Anu Silfverberg pohtii tieteen replikaatiokriisiä jaksossa Tiede on totta toistaiseksi.
Kuunnelma on julkaistu alun perin Tiede on totta toistaiseksi – 8. Kansallisessa tiedeviestinnän kongressissa 25.11.2021. Kansallinen tiedeviestintäkongressi otti osaa Tutkitun tiedon teemavuoteen kysymällä, miten totuudenmukainen tieto syntyy, ketkä tietoa tuottavat ja ketkä sitä välittävät. Tapahtumassa pohdittiin muun muassa sitä, millaiseen tietoon voi luottaa ja miten tiedon muuttumiseen tulisi suhtautua. Epävarma ja keskeneräinen tutkimustieto haastaa niin tutkijan kuin median.
Tapahtuman järjestivät Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Suomen Tiedetoimittajain liitto.
Kuunnelman tekstivastine on luettavissa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) verkkosivuilla: https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/tiede-totta-toistaiseksi-toimittaja-anu-silfverberg-pohtii-tieteen-replikaatiokriisia.
2022-06-2221 min
TiederadioTiedeklubi 18.5.2022: Sosiaalisen kestävyyden merkitys ikääntyvässä yhteiskunnassaTurun yliopiston sosiologian professori ja THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas ja Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen keskustelivat 18.5.2022 Tiedeklubilla hyvinvoinnista ja sosiaalisesta kestävyydestä ikääntyvässä yhteiskunnassa. Ohjelmasta vastasi Vaalavuon johtama, Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama SustAgeable-konsortio.
Hyvinvoinnin mittarina käytetään usein bruttokansantuotetta. Tuloilla toki onkin yhteys hyvinvointiin, mutta hyvinvointi on muutakin kuin bruttokansantuote. Bruttokansantuotteen riittämättömyyttä hyvinvoinnin mittarina havainnollistaa se, että vauraissa maissa ihmiset voivat huonosti, ovat masentuneita ja uupuneita. Rinnalle tulisikin kehittää toisenlaisia mittareita.
Suomessa väestö ikääntyy, mikä on aiheuttanut huolta huoltosuhteesta. Aiempaa moniulotteisempi ymmärrys hyvinvoinnista voisi lievittää huolta. Hyvinvoi...
2022-05-1958 min
TiederadioTiedeklubi 20.4.2022: Aina ajankohtaiset kirjallisuuden klassikotYleisen kirjallisuustieteen dosentti Sanna Nyqvist ja kirjallisuudentutkija, filosofian tohtori Maria Laakso keskustelivat Tiedeklubilla 20.4.2022 kirjallisuuden klassikoista ja siitä, miksi klassikoita kannattaa yhä lukea ja tutkia. Tilaisuuden järjesti Kirjallisuudentutkijain seura.
Klassikko puhuttelee ihmisiä aikakaudesta riippumatta, ja siihen kiteytyy jotakin universaalia ihmisyydestä. Monista klassikoista on kirjoitettu useita versioita ja tehty esimerkiksi televisiosarjamukaelmia. Klassikot kirvoittavat yhä uusia tulkintoja ja inspiroivat myös muita kirjailijoita.
Mikään kirja ei synny klassikkona, vaan klassikon tekemiseen osallistuvat sekä lukijat että auktoriteetit, kuten koululaitos, kirjallisuudentutkijat ja kirjallisuuspalkinnot. Erilaiset valta-asetelmat vaikuttavat klassikoiden muotoutumiseen ja kirjallisuushistorian kirjoittamiseen. Nykylukijalle klassikot näyttäytyvät merkkiteoksina, mutta omana aikanaan klassikko on voinut olla hy...
2022-04-2146 min
TiederadioTiedeklubi 23.3.2022: Äänestämistä, kulutusvalintoja vai ilmastolakkoja?Nuorisotutkimuksen vastaava tutkija Tomi Kiilakoski ja nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia keskustelivat maaliskuun Tiedeklubilla 23.3.2022 nuorten ilmasto- ja ympäristövaikuttamisen keinoista ja näihin liittyvistä tunteista. Keskustelu pohjasi 16.3. ilmestyneen Nuorisobarometrin tuloksiin. Vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutetun haastattelututkimuksen kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat.
Nuorten ilmastoahdistuksesta on puhuttu paljon, mutta muut ilmastoon ja ympäristöön liittyvät tunteet ovat jääneet taka-alalle. Barometrin tuloksista ilmeni, että nuorten kokemien tunteiden kirjo ympäristökadon ja ilmastonmuutoksen äärellä on laajempi. Monet nuoret kokivat esimerkiksi surua kadotetuista elinympäristöistä. Toisaalta esiin nousivat hyvän olon tunteet niistä teoista, joita voi itse tehdä ilmaston ja ympäristön eteen.
Honk...
2022-03-2452 min
TiederadioTiedekirja: Oppivelvollisuus 100 vuottaTiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista.
Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran Koulu ja menneisyys. Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirjaa 2021 ”Oppivelvollisuus 100 vuotta”.
Maamme vuosisataisen oppivelvollisuuden taipaleelle mahtuu niin sotavuosia kuin peruskoululaitoksen vakiintuminen. Meille suomalaisille koulu ja koulutus ovat olleet tärkeitä asioita heti itsenäistymisemme jälkeen ja myös myöhemmin kohotessamme moderniksi eurooppalaiseksi yhteiskunnaksi.
Oppivelvollisuus säädettiin nuoressa ja juuri itsenäistyneessä maassa. Aluksi se herätti myös vastustusta. Kysymys oppivelvollisuudesta ja sen kohdentumisesta herättää...
2021-12-1427 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2021AVOTT- koordinaatio jakoi 2021 syyspäivillä Avoimuuden edistäjät -palkinnon sekä kaksi kansallista Avoimen tieteen palkintoa. Valtteri Rajamäki haastatteli palkinnonsaajia tapahtumassa.
--
Podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-12-1432 min
TiederadioTiedekirja: Diasporan ViipuriTiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista.
Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita sarjaan kuuluvaa julkaisua Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkeen.
Harva kaupunki herättää suomalaisissa samanlaisia tunteita kuin Viipuri. Viipurin kaupunkitilaa muistellaan yksityisten muistojen ja yleisen kansallisen tason tunteena. Kaupungin menettäminen sodassa on antanut sille erityisen merkityksen suomalaisten muisteluperinteessä. Kaupunki ei ole vain mielenkiintoinen turistikohde vaan jotain enemmän. Jani Karhun tutkimuksessa (empiirinen kyselytutkimus) Viipuri esittäytyy korostetun suomalaisena. Tutkimuksessa toistuvat samat tärkeät paikat, kuten Viip...
2021-11-3025 min
TiederadioTiedeklubi 17.11.2021: Lääkekehitys taistelussa sairauksia vastaanToimittaja Leena Mattila haastatteli Principal Scientist Olli Törmäkangasta Orion Pharmalta marraskuun Tiedeklubilla ravintola Manalan kellarissa 17.11.2021. Tilaisuuden järjesti Suomalaisten Kemistien Seura.
Lääkekehityksessä on kuljettu pitkä matka: pajunkuoren käytöstä kipujen lievittämisessä aina virtuaaliseulonnan hyödyntämiseen uuden lääkkeen valmistuksessa. Lääkkeiden tutkimus ja kehitystyö on pitkäjänteistä, kallista ja tarkoin säänneltyä. Uuden lääkkeen tutkimus- ja kehitysprosessi kestää keskimäärin 12 vuotta.
Entä mitä tarkoitetaan molekyylikirjastoseulonnalla ja faasitutkimuksilla lääkekehityksessä? Sopivat ja tehokkaat lääkeainemolekyylit valikoituvat lopulta tuhansien molekyylien joukosta. Yhden lääkeainemolekyylin synteesi voi kestää muutamista päivistä yli kuukauteen. Kliinisiin tutkimuksiin valikoituneista molekyyleistä vain noin joka...
2021-11-1847 min
TiederadioTiedekirja: Työväki ja seksiTiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista.
Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Väki voimakas sarjaan kuuluvaa julkaisua Työväki ja seksi.
Helsinkiin saapui maalta 1900-luvun vaihteessa nuoria naisia työnhakuun. Heillä oli vähän rahaa, ei sukulaisia eikä tuttavia, ei työpaikkaa, ei asuinpaikkaa. Miten heille kävi? Osa työläistaustaisista naisista joutui prostituution uhriksi.
Artikkelikokoelman Työväki ja seksi artikkeleissa tutkitaan, miten käsitykset seksuaalisuudesta ja seksistä liittyvät työhön, työväenk...
2021-11-1632 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Sofia Blanco Sequeiros & Nina Järviö: Tasa-arvoa avoimella tieteelläOpen Access -viikon 2021 teemana rakenteellinen tasa-arvo. Väitöskirjatutkija Sofia Blanco Sequeiros, asiantuntija Nina Järviö (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta) ja pääsihteeri Henriikka Mustajoki (TSV, Avoimen tieteen sihteeristö) keskustelevat viestintäharjoittelija Valtteri Rajamäen (TSV) kanssa, miten tasa-arvokysymykset liittyvät avoimeen tieteeseen.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-10-2922 min
TiederadioTiedeklubi 13.10.2021: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen vesistöissäToimittaja ja kirjailija Riikka Suominen haastatteli Suomen ympäristökeskuksen johtavaa hydrologia Noora Veijalaista lokakuun Tiedeklubilla ravintola Manalan kellarissa 13.10.2021.
Viime kesänä Saksassa tulvat veivät mennessään ihmisiä, autoja ja asuntoja. Onko syytä pelätä näin käyvän myös Suomessa ilmastonmuutoksen kiihtyessä? SYKEn johtavan hydrologin Noora Veijalaisen mukaan ei. Meillä ei ole vuoristoja eikä siten vastaavia korkeuseroja kuin Saksassa. Jokien ja järvien tulvat kasvavat meilläkin paikoin ilmastonmuutoksen myötä. Toisaalta suuret kevättulvat voivat meillä paikoin jopa lieventyä, kun lumi vähenee ja sateet tulevat pitkin talvea vetenä. Talvisateiden määrä lisääntyy koko maassa.
Lapissa lunta riittää...
2021-10-1459 min
TiederadioTiedekirja: Tanssiva kaupunkiTiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista.
Oletko koskaan halunnut olla kärpäsenä katossa eliitin pidoissa? Ja miettinyt millaisia ateriointitapoja Suomessa oli 1810-luvulla ja millaisia illallisia eliitti järjesti? Nyt pääset istahtamaan Turun eliitin juhlapöytään ja nauttimaan jopa 22 ruokalajin illallista. Oletko valmis kuulemaan mitä ne sisälsivät?
Tiedekirjan podcast käsittelee Finska Vetenskaps-Societeten - Suomen Tiedeseuran Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk kuuluvaa Topi Artukan julkaisua Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla...
2021-09-2832 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Tomi Kinnunen — Sisäänrakennettua avoimuuttaOman tutkimusdatan avaaminen tai muiden tuottaman avoimen datan käyttö on vasta nousemassa monilla tieteenaloilla, mutta puheteknologian alalla se on ollut arkipäivää jo vuosia. Datajoukkojen ja laskentatehojen kasvaessa käsiteltävät tutkimusongelmat ovat muuttuneet aina vain haastavammiksi, joten datan avaaminen ja ongelmien pohtiminen yhdessä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.
Henriikka Mustajoen kanssa tutkimuksen sisäänrakennetusta avoimesta toimintakulttuurista keskustelemassa on puheteknologian professori Tomi Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-06-1016 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Kirsi Hänninen — Vastuulliseksi aineistonhallitsijaksi voi opetellaIhmistieteelliset arkistoaineistot ovat rikkaita ja monimuotoisia, mutta ne sisältävät samalla usein paljon henkilötietoja ja muuta sensitiivistä ainesta. Kukaan ei ole aineistonhallitsija syntyessään, vaan opiskelijat tulisi mielellään jo opintojen alkuvaiheessa tutustuttaa vastuullisen aineistonhallinnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Näin voidaan varmistaa aineistojen ja datan saavutettavuus ja löydettävyys.
Henriikka Mustajoen kanssa vastuullisesta aineistonhallinnasta ja ihmistieteellisen tutkimusdatan avaamisesta keskustelemassa on folkloristi ja Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkiston arkistovastaava Kirsi Hänninen Turun yliopistosta.
--
Kuva: Hanna Oksanen (Turun yliopisto)
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-06-0816 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Jarkko Koivunen — Avoin data tutkimusta helpottamassaTutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda uusia avauksia. Jos tutkimuksen pohjana olevat kuvat ja numerot ovat avoimesti saatavilla ja helposti löydettävissä esimerkiksi dataservereiltä, kyseistä dataa myös hyödynnetään ja siihen viitataan enemmän. Avoin tutkimusdata vähentää turhaa työtä ja helpottaa itse tutkimuksen tekemistä, sillä aikaa ja rahaa säästyy muihin tarpeisiin.
Henriikka Mustajoen kanssa avoimen tutkimusdatan merkityksestä ja tulevaisuudesta keskustelemassa on sidekudosbiologian dosentti Jarkko Koivunen Oulun yliopistosta.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-06-0314 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Seppo Parkkila — Avoin data, globaali etuLääketieteen alalla esimerkiksi genomidata rakentuu aina aiemmin kerätyn datan päälle. Samalla tutkimusdata monipuolistuu ja tarkentuu, mikä mahdollistaa entistä paremman mallinnuksen ja yksityiskohtaisemman tarkastelun. Jos tämän tyyppinen data ei olisi avointa ja kansainvälisesti jaettua, se epäilemättä hidastaisi lääketieteen kehitystä.
Henriikka Mustajoen kanssa ajatuksia avoimen datan hyödyistä ja datan avaamisesta saaduista meriiteistä vaihtamassa on anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta.
--
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-06-0115 min
TiederadioTiedeklubi 27.5.2021: Mitä astrobiologia kertoo meistä ja tulevaisuudestamme?Tiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 kolmannessa ja viimeisessä jaksossa keskustellaan ihmisen asemasta maapallolla älykkäänä lajina, joka on ryhtynyt muokkaamaan kotiplaneettaansa yhä voimakkaammin. Kaikki muutoksista eivät kuitenkaan ole olleet toivottuja. Ihmiskunta elää nyt suuren murroksen aikaa: alamme ymmärtää, että olemme yhä edelleen osa monimutkaista ja suurta järjestelmää, joka muuttuu koko ajan.
Ihmisen ja elämän kehitys ylipäätään on ollut täynnä sattumia ja onnenpotkuja alusta lähtien. Emme tunne elämää muualta kuin maapallolta. Oliko väistämätöntä, että kun elämää kehittyi, tänne kehittyi lopulta myös teknologisesti edistynyt laji?
Älykäs ja tiedostava ihminen on nyt voinut todeta v...
2021-05-2758 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Annina Lattu – Luottamus synnyttää avoimuuttaYritysten ja yliopistojen sekä erilaisten tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä on tutkittu avoimen tieteen näkökulmasta melko vähän. Yritykset haluavat suojella liiketoimintaansa, joten tutkimusaineistojen ja -datan anonymisoinnin sekä tunnistettavuuden kysymykset nousevat erityisen tärkeiksi. Kiinnostusta yhteistyöhön ja tutkitun tiedon mahdollisuuksiin kuitenkin on, toimivat ratkaisut tulee vain löytää.
Yritys-yliopistoyhteistyön avoimuutta mahdollistaviin ja estäviin tekijöihin liittyviä ajatuksiaan jakamassa Henriikka Mustajoen kanssa on väitöskirjatutkija Annina Lattu Higher Education Groupista (TAU) ja Pekingin yliopistosta (Peking University). Lattu on mukana myös Yritysyhteistyön avoimuus -työryhmän toiminnassa.
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/m...
2021-05-2715 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Frans Mäyrä & Usva Friman — Yhteistyötä kilpailun sijaanPelikulttuurien tutkimuksen huippuyksiköllä on vahva halu toimia koko tutkimusyhteisön ja yhdenvertaisuuden hyväksi. Yksikön avoimen tieteen strategia pohjautuu perusteellisiin keskusteluihin yhteisistä arvoista sekä toimintatavoista ja hyvistä käytännöistä. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisiakin tavoitteita muun muassa aineistojen avaamiseen liittyen.
Strategiatyöstä ja tutkimusaineistojen sekä -datan avaamisesta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa ovat Frans Mäyrä ja Usva Friman Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksiköstä ja Tampereen yliopistosta.
--
Frans Mäyrän kuvan ottanut Jonne Renvall (Tampereen yliopisto), Usva Frimanin kuvan ottanut Hanna Oksanen (Turun yliopisto).
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-05-2520 min
TiederadioTiedekirja: Pohjolan jumalattaretTiedekirjan podcast: Aiheena on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjokansi sarjaan kuuluva julkaisu Pohjolan jumalattaret. Keskustelemassa ovat uskontotieteilijä, tietokirjailija Karolina Kouvola ja Joonas Ahola.
Pohjolan jumalattaret kirjassa Kouvola kertoo naispuolisista myyttisistä hahmoista ja uskomusolennoista, alkaen Louhesta päättyen Nokeaiseen. Kirjassa on faktoja liittyen uskomuksiin ja ne limittyvät intuitiivisiin tulkintoihin ja draamalliseen elävöittämiseen. Kirja esittelee naisiksi oletettuja uskomusolentoja kevyemmässä muodossa. Kirjan hahmot ovat tulkintoja, mutta teksti pohjautuu tutkimukseen, kansanrunoihin tai loitsuihin.
Tiedekirjan podcast-sarja esittelee TSV:n jäsenseurojen toimialoja ja tuoreita julkaisuja, joita Tiedekirja välittää. Kevään 2021 podcastien aiheina ovat Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavat puuvartiset kasvit, kalastus kivikaud...
2021-05-0423 minTiederadioTiedeklubi 29.4.2021: Mitä menettäisimme, jos meillä ei olisi tietokirjallisuutta?Tietokirjallisuudesta versovat tiedot ja taidot, mutta myös taide ja kulttuuri. Millainen maailma olisi ilman tietokirjojen koukuttavia tarinoita ja houkuttelevia näkökulmia?
Tiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 toisessa jaksossa "Mitä menettäisimme, jos meillä ei olisi tietokirjallisuutta?" pohditaan tietokirjallisuuden merkitystä ja roolia tutkitun tiedon välittäjänä muuttuvassa maailmassa. Jaksossa pureudutaan esimerkiksi kotimaisen tietokirjallisuuden tukijärjestelmiin, henkilökohtaiseen lukukokemukseen liittyviin tunteisiin ja identiteetteihin sekä siihen, millaista tietokirjallisuutta tänään ja huomenna pitäisi tukea. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kanssa yhteistyössä tuotetussa jaksossa tietokirjallisuudesta ja sen moninaisista merkityksistä keskustelevat Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja Pekka Uot...
2021-04-2959 min
TiederadioTieteen päivät 2017: Dosentti Pekka Katajiston puheenvuoro: Ihmisen muokkausIhmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat, 3/4.
Dosentti Pekka Katajisto (Helsingin yliopisto): Voiko ihminen elää 200 vuotta pienellä muokkauksella
Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia – pääsemmekö nyt lopullisesti eroon monista perinnöllisistä sairauksista tai vaikkapa diabeteksestä?
Entä voiko geeniräätälöinnillä olla pimeä puoli - mitä seuraisi jos ihminen voisi elinpäivitysten avulla lakata vanhenemasta? Sessiossa geeniräätälöinnin asiantuntijat kertovat miten ja miksi geenejä räätälöidään ja lopuksi pohditaan yhdessä geeniräätälöinnin vapauden rajoja.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2017.
2021-04-1933 minTiederadioTieteen päivät 2017: Tieteen, taiteen ja uskonnon vapaus - Samaa vai eri maata?Paneelin puheenjohtaja: akatemiaprofessori Uskali Mäki (Helsingin yliopisto). Keskustelijat: emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto), professori Anita Seppä (Taideyliopisto) ja dosentti, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen (Kirkkohallitus).
Tämä teemaltaan harvinainen istunto vertailee kolmeen keskeiseen yhteiskunnalliseen instituutioon liittyviä vapauden periaatteita ja käytäntöjä. Kuinka samanlaisia ja erilaisia ne ovat? Tiede ja taide ovat monin tavoin samanlaisia (esimerkiksi luovan mielikuvituksen olennainen rooli), kuten myös tiede ja uskonto (esimerkiksi tavat hallinnoida epävarmuutta).
Missä määrin niihin on sovellettavissa samanlaisia (tai erilaisia) vapauden käsitteitä ja periaatteita; millä tavoin niihin liittyviä vapauksia varjellaan, säädellään ja rajoitetaan? Millainen näissä vapauden hallinnan k...
2021-04-191h 37TiederadioTieteen päivät 2017: Historian kipeät kohdatPaneelin puheenjohtaja: pääjohtaja Jussi Nuorteva (Kansallisarkisto). Keskustelijat: kirjailija Sirpa Kähkönen, johtaja Teija Tiilikainen (Ulkopoliittinen instituutti) ja kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Paneelikeskustelu pureutuu historian kipeisiin kohtiin, niistä keskustelemiseen ja niiden tutkimiseen.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2017.
2021-04-1959 minTiederadioTieteen päivät 2017: Dosentti Juha Klefströmin puheenvuoro: Ihmisen muokkausIhmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat, 1/4.
Dosentti Juha Klefström (Helsingin yliopisto): Geeniräätälöinti
Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia – pääsemmekö nyt lopullisesti eroon monista perinnöllisistä sairauksista tai vaikkapa diabeteksestä?
Entä voiko geeniräätälöinnillä olla pimeä puoli - mitä seuraisi jos ihminen voisi elinpäivitysten avulla lakata vanhenemasta? Sessiossa geeniräätälöinnin asiantuntijat kertovat miten ja miksi geenejä räätälöidään ja lopuksi pohditaan yhdessä geeniräätälöinnin vapauden rajoja.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2017.
2021-04-1923 minTiederadioTieteen päivät 2017: Professori Timo Otonkosken puheenvuoro: Ihmisen muokkausIhmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat, 2/4.
Professori Timo Otonkoski (Helsingin yliopisto): Keinoelimiä kantasoluista
Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia – pääsemmekö nyt lopullisesti eroon monista perinnöllisistä sairauksista tai vaikkapa diabeteksestä?
Entä voiko geeniräätälöinnillä olla pimeä puoli - mitä seuraisi jos ihminen voisi elinpäivitysten avulla lakata vanhenemasta? Sessiossa geeniräätälöinnin asiantuntijat kertovat miten ja miksi geenejä räätälöidään ja lopuksi pohditaan yhdessä geeniräätälöinnin vapauden rajoja.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2017.
2021-04-1921 minTiederadioTieteen päivät 2017: Professori Veikko Launiksen puheenvuoro: Ihmisen muokkausIhmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat, 4/4.
Professori Veikko Launis (Turun yliopisto): Kuinka paljon ihmistä voi ja saa muokata?
Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia – pääsemmekö nyt lopullisesti eroon monista perinnöllisistä sairauksista tai vaikkapa diabeteksestä?
Entä voiko geeniräätälöinnillä olla pimeä puoli - mitä seuraisi jos ihminen voisi elinpäivitysten avulla lakata vanhenemasta? Sessiossa geeniräätälöinnin asiantuntijat kertovat miten ja miksi geenejä räätälöidään ja lopuksi pohditaan yhdessä geeniräätälöinnin vapauden rajoja.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2017.
2021-04-1921 minTiederadioTieteen päivät 2017: Professori Tuija Pulkkisen puheenvuoro: Nationalismi ja kansallisuusaateNationalismi ja kansallisuusaate, 1/3.
Professori Tuija Pulkkinen (Helsingin yliopisto): Kansallisuus vapauden edellytyksenä hegeliläis-snellmanilaisessa filosofiassa
Ovatko nationalismi ja kansallisuusaate vapauden edellytyksiä vai sen rajoitteita? Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun historiasta löytyy molempia näkemyksiä. J.V. Snellman muotoili Hegelin filosofian vaikutteiden pohjalta näihin päiviin asti ajankohtaisen näkemyksen kansallisesta kielestä, kulttuurista ja valtiosta yhteiskunnallisen ja poliittisen vapauden edellytyksinä.
Toisaalta nationalismi ja kansallisuusaate ovat näyttäytyneet intellektuaalisen kulttuurin sekä yhteiskunnallisen vapauden rajoitteina liberalistisesti ja kansainvälisesti suuntautuneessa ajattelussa, kuten viime vuosisadan alkupuolen keskusteluissa niin sanottujen kansallisten tieteiden oikeista tutkimuskohteista. Sama kysymys voidaan esittää myös kansallistunteen osalta: mitä se on, ja onko se vapauden...
2021-04-1926 minTiederadioTieteen päivät 2017: Professori Jussi Pakkasvirran puheenvuoro: Nationalismi ja kansallisuusaateNationalismi ja kansallisuusaate, 2/3.
Professori Jussi Pakkasvirta (Helsingin yliopisto): Nationalismin tulevaisuusvisio - ajatuksia 200-vuotisen poliittisen yhteisön reseptin elinkaaresta
Ovatko nationalismi ja kansallisuusaate vapauden edellytyksiä vai sen rajoitteita? Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun historiasta löytyy molempia näkemyksiä. J.V. Snellman muotoili Hegelin filosofian vaikutteiden pohjalta näihin päiviin asti ajankohtaisen näkemyksen kansallisesta kielestä, kulttuurista ja valtiosta yhteiskunnallisen ja poliittisen vapauden edellytyksinä.
Toisaalta nationalismi ja kansallisuusaate ovat näyttäytyneet intellektuaalisen kulttuurin sekä yhteiskunnallisen vapauden rajoitteina liberalistisesti ja kansainvälisesti suuntautuneessa ajattelussa, kuten viime vuosisadan alkupuolen keskusteluissa niin sanottujen kansallisten tieteiden oikeista tutkimuskohteista. Sama kysymys voidaan esittää myös kansallistunteen osalta: mitä se o...
2021-04-1928 minTiederadioTieteen päivät 2017: Dosentti Tuomas Teporan puheenvuoro: Nationalismi ja kansallisuusaateNationalismi ja kansallisuusaate, 3/3.
Dosentti Tuomas Tepora (Helsingin yliopisto): Kansallistunne ja sen normatiiviset symbolit
Ovatko nationalismi ja kansallisuusaate vapauden edellytyksiä vai sen rajoitteita? Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun historiasta löytyy molempia näkemyksiä. J.V. Snellman muotoili Hegelin filosofian vaikutteiden pohjalta näihin päiviin asti ajankohtaisen näkemyksen kansallisesta kielestä, kulttuurista ja valtiosta yhteiskunnallisen ja poliittisen vapauden edellytyksinä.
Toisaalta nationalismi ja kansallisuusaate ovat näyttäytyneet intellektuaalisen kulttuurin sekä yhteiskunnallisen vapauden rajoitteina liberalistisesti ja kansainvälisesti suuntautuneessa ajattelussa, kuten viime vuosisadan alkupuolen keskusteluissa niin sanottujen kansallisten tieteiden oikeista tutkimuskohteista. Sama kysymys voidaan esittää myös kansallistunteen osalta: mitä se on, ja onko se vapauden...
2021-04-1928 min
TiederadioTiedekirja: Diasporan ViipuriTiedekirjan podcast: Aiheena on Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitesarja ja erityisesti viimeisin osa sarjasta nimeltään Diasporan Viipuri. Keskustelemassa ovat VSKS:n hallituksen jäsen, kotimaisenkirjallisuuden dosentti Satu Grünthal ja VSKS:n kunniapuheenjohtaja, teatteritieteen dosentti Pentti Paavolainen.
VSKS on perustettu vuonna 1845 ja on Suomen vanhimpia yhä toimivia seuroja. Keskustelussa keskitytään seuran tieteelliseen julkaisutoimintaan. Seura vaalii Viipurin kirjallista ja kulttuurista perintöä, se järjestää erilaisia tilaisuuksia sekä se ylläpitää digitaalista wiipuri.fi -portaalia. Paavolainen toimi pitkään toimitesarjan päätoimittajana ja oli mukana käynnistettäessä 6 osaista Viipuri, kulttuurin kaupunki -sarjaa. Teokset ovat avoimesti saatavilla seuran verkkosivuilla ja journal.fi -palvelussa.
Tiedeki...
2021-04-1326 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Susanna Nykyri – Panostetaan asiantuntijuuteenKuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kaupalliset toimijat hallitsevat tieteellisen julkaisemisen kenttää, vaikka julkisin varoin tuotetun tutkimuksen tulisi olla lähtökohtaisesti avointa ja saavutettavaa. Avoin julkaiseminen on tärkeä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuuden mahdollistaja. Avoimuuden toteuttamisen tavat ja kustannusrakenne kuitenkin vaativat vielä keskustelua ja kehittämistä.
Avoimesti tieteestä! -podcastin pilottikauden päätösjaksossa puhutaan tutkimusjulkaisuiden avoimuudesta ja hinnasta. Henriikka Mustajoen vieraana on Tampereen yliopiston kirjaston avoimen tieteen palveluiden päällikkö ja aineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Susanna Nykyri.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-04-0620 min
TiederadioTieteen päivät 2019: Haastaako ilmiölähtöisyys oppiainesidonnaisuuden? (päivän paini)Päivän paineissa väitellään ajankohtaisista ja kiistanalaisista aiheista. Mattotuomari pitää pelin reiluna ja painijat asian ytimessä. Vuoden 2019 Päivän paineissa on mukana myös haastaja, jonka tehtävä on elävöittää ja rikastaa väittelyä. Hän esittää painin puolessa välissä uuden näkökulman, joka saattaa muuttaa väittelyn kulkua.
Mattotuomari: professori Jari Lavonen (Helsingin yliopisto). Painijat: dosentti Pekka Räihä (Tampereen yliopisto) ja professori Erno Lehtinen (Turun yliopisto). Haastaja: professori Kirsti Lonka (Helsingin yliopisto).
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 9.1.2019.
2021-03-3058 minTiederadioTieteen päivät 2019: Mikä on tutkijan rooli julkisuudessa? (päivän paini)Päivän paineissa väitellään ajankohtaisista ja kiistanalaisista aiheista. Mattotuomari pitää pelin reiluna ja painijat asian ytimessä. Vuoden 2019 Päivän paineissa on mukana myös haastaja, jonka tehtävä on elävöittää ja rikastaa väittelyä. Hän esittää painin puolessa välissä uuden näkökulman, joka saattaa muuttaa väittelyn kulkua.
Mattotuomari: professori Esa Väliverronen (Helsingin yliopisto). Painijat: professori Anu Koivunen (Tukholman yliopisto, Helsingin yliopisto) ja professori Sari Kivistö (Tampereen yliopisto). Haastaja: professori Janne Saarikivi (Helsingin yliopisto).
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 10.1.2019.
2021-03-301h 05TiederadioTieteen päivät 2019: Tarvitaanko eutanasiaa? (päivän paini)Päivän paineissa väitellään ajankohtaisista ja kiistanalaisista aiheista. Mattotuomari pitää pelin reiluna ja painijat asian ytimessä. Vuoden 2019 Päivän paineissa on mukana myös haastaja, jonka tehtävä on elävöittää ja rikastaa väittelyä. Hän esittää painin puolessa välissä uuden näkökulman, joka saattaa muuttaa väittelyn kulkua.
Mattotuomari: lääkäri Juha Hänninen (Terhokoti). Painijat: dosentti Ilkka Taipale ja ylilääkäri Juho Lehto (Tampereen yliopistollinen sairaala). Haastaja: arkkiatri Risto Pelkonen.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.
2021-03-3059 minTiederadioTieteen päivät 2019: Uhkaavatko hakkuut hiilinieluja? (päivän paini)Päivän paineissa väitellään ajankohtaisista ja kiistanalaisista aiheista. Mattotuomari pitää pelin reiluna ja painijat asian ytimessä. Vuoden 2019 Päivän paineissa on mukana myös haastaja, jonka tehtävä on elävöittää ja rikastaa väittelyä. Hän esittää painin puolessa välissä uuden näkökulman, joka saattaa muuttaa väittelyn kulkua.
Mattotuomari: tiedetoimittaja Markus Hotakainen. Painijat: akatemiaprofessori Timo Vesala (Helsingin yliopisto) ja tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi (LUKE). Haastaja: tutkimusprofessori Raisa Mäkipää (LUKE).
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019
2021-03-301h 01TiederadioTieteen päivät 2019: Rohkeus olla tutkija ja poliitikkoPaneelin puheenjohtaja: professori Laura Kolbe (Helsingin yliopisto). Panelistit: professori Martti Häikiö, professori Heikki Patomäki (Helsingin yliopisto), kansanedustaja Pilvi Torsti ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Miten tutkija voi vaikuttaa yhteiskunnassa? Onko professorilla sanottavaa yhteiskunnallisessa keskustelussa? Suomessa on totuttu akateemisiin vaikuttajiin. Professoreita on ollut eduskunnassa yhteensä 76, ja itsenäisyyden jälkeisen kahden ensimmäisen vuosikymmenen pääministereistä enemmistö oli Helsingin yliopiston professoreita. Luoko aktiivisen vaikuttamisen historia paineita nykytutkijalle? Vai ovatko professorien ja poliitikkojen kokemusmaailmat jo liiaksi eriytyneet toisistaan? Paneeliin osallistuvilla tutkijoilla on laajasti kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, kuten puoluetoiminnasta sekä kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan tehtävistä. Panelistit pohtivat muun muassa, pitääkö ammattipoliitikon todella olla gene...
2021-03-301h 42TiederadioTieteen päivät 2019: Digitaalisuus ja rohkeus ihmistieteissäPaneelin puheenjohtaja: apulaisprofessori Mikko Tolonen (Helsingin yliopisto). Panelistit: professori Jaakko Suominen (Turun yliopisto), apulaisprofessori Minna Ruckenstein (Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto) ja yliopistonlehtori Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto).
Digitaalinen ihmistiede on Suomessa viime vuosina vahvasti noussut trendi. Termillä viitataan uusien laskennallisten metodien käyttöön ja digitalisaatioon ihmistieteissä. Digitaalisuus ja uudet teknologiat muuttavat ihmistieteitä eli humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Nykyään tutkimuksessa voidaan esimerkiksi hyödyntää tiedonlouhintaa.
Mutta kuinka yleinen on ihmistieteiden kulttuurin digitaalinen muutos, ja keitä se koskee? Mitä tarkoittaa rohkeus rikkoa rajoja humanistisessa tutkimuksessa? Minkälaista rohkeutta uudet tavat tehdä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta vaativat? Toisaalta mitä tarkoittaa rohkeus olla uskomatta digitaalisten metodien puolestapuhujien lup...
2021-03-301h 31TiederadioTieteen päivät 2019: Akateemikko Eva-Mari Aron puheenvuoro: Saako tieteessä epäonnistua?Saako tieteessä epäonnistua? osa 1/5.
Puheenjohtaja: professori Karl-Erik Michelsen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Panelistit: akateemikko Eva-Mari Aro (Turun yliopisto), professori Elina Pirjatanniemi (Åbo Akademi), tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Johanna Ylipulli (Helsingin yliopisto) ja toimitusjohtaja, professori Iiro Jussila (Pellervon taloustutkimus).
Julkaiseminen on jokaiselle tutkijalle elämän ja kuoleman kysymys. Mitä enemmän julkaisuja journaaleissa, joilla on mahdollisimman korkea impaktiarvo, sitä paremmat mahdollisuudet tutkijalla on menestyä urallaan. Tutkijan painajainen onkin tutkimushanke, joka tuottaa negatiivisen lopputuloksen, sillä yksikään itseään kunnioittava tieteellinen julkaisu ei suostu julkaisemaan sitä. Tukeeko nykyinen julkaisukäytäntö kunnianhimoista tieteellistä ja teknillistä tutkimusta?
Tieteellinen tutkimus ei tuota automaattise...
2021-03-3006 minTiederadioTieteen päivät 2019: Professori Elina Pirjatanniemen puheenvuoro: Saako tieteessä epäonnistua?Saako tieteessä epäonnistua? osa 2/5.
Puheenjohtaja: professori Karl-Erik Michelsen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Panelistit: akateemikko Eva-Mari Aro (Turun yliopisto), professori Elina Pirjatanniemi (Åbo Akademi), tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Johanna Ylipulli (Helsingin yliopisto) ja toimitusjohtaja, professori Iiro Jussila (Pellervon taloustutkimus).
Julkaiseminen on jokaiselle tutkijalle elämän ja kuoleman kysymys. Mitä enemmän julkaisuja journaaleissa, joilla on mahdollisimman korkea impaktiarvo, sitä paremmat mahdollisuudet tutkijalla on menestyä urallaan. Tutkijan painajainen onkin tutkimushanke, joka tuottaa negatiivisen lopputuloksen, sillä yksikään itseään kunnioittava tieteellinen julkaisu ei suostu julkaisemaan sitä. Tukeeko nykyinen julkaisukäytäntö kunnianhimoista tieteellistä ja teknillistä tutkimusta?
Tieteellinen tutkimus ei tuota automaattise...
2021-03-3010 minTiederadioTieteen päivät 2019: Professori Iiro Jussilan puheenvuoro: Saako tieteessä epäonnistua?Saako tieteessä epäonnistua? osa 3/5.
Puheenjohtaja: professori Karl-Erik Michelsen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Panelistit: akateemikko Eva-Mari Aro (Turun yliopisto), professori Elina Pirjatanniemi (Åbo Akademi), tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Johanna Ylipulli (Helsingin yliopisto) ja toimitusjohtaja, professori Iiro Jussila (Pellervon taloustutkimus).
Julkaiseminen on jokaiselle tutkijalle elämän ja kuoleman kysymys. Mitä enemmän julkaisuja journaaleissa, joilla on mahdollisimman korkea impaktiarvo, sitä paremmat mahdollisuudet tutkijalla on menestyä urallaan. Tutkijan painajainen onkin tutkimushanke, joka tuottaa negatiivisen lopputuloksen, sillä yksikään itseään kunnioittava tieteellinen julkaisu ei suostu julkaisemaan sitä. Tukeeko nykyinen julkaisukäytäntö kunnianhimoista tieteellistä ja teknillistä tutkimusta?
Tieteellinen tutkimus ei tuota automaattise...
2021-03-3016 minTiederadioTieteen päivät 2019: Tutkijatohtori Ville Kivimäen puheenvuoro: Saako tieteessä epäonnistua?Saako tieteessä epäonnistua? osa 4/5.
Puheenjohtaja: professori Karl-Erik Michelsen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Panelistit: akateemikko Eva-Mari Aro (Turun yliopisto), professori Elina Pirjatanniemi (Åbo Akademi), tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Johanna Ylipulli (Helsingin yliopisto) ja toimitusjohtaja, professori Iiro Jussila (Pellervon taloustutkimus).
Julkaiseminen on jokaiselle tutkijalle elämän ja kuoleman kysymys. Mitä enemmän julkaisuja journaaleissa, joilla on mahdollisimman korkea impaktiarvo, sitä paremmat mahdollisuudet tutkijalla on menestyä urallaan. Tutkijan painajainen onkin tutkimushanke, joka tuottaa negatiivisen lopputuloksen, sillä yksikään itseään kunnioittava tieteellinen julkaisu ei suostu julkaisemaan sitä. Tukeeko nykyinen julkaisukäytäntö kunnianhimoista tieteellistä ja teknillistä tutkimusta?
Tieteellinen tutkimus ei tuota automaattise...
2021-03-3007 minTiederadioTieteen päivät 2019: Tutkijatohtori Johanna Ylipullin puheenvuoro: Saako tieteessä epäonnistua?Saako tieteessä epäonnistua? osa 5/5.
Puheenjohtaja: professori Karl-Erik Michelsen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Panelistit: akateemikko Eva-Mari Aro (Turun yliopisto), professori Elina Pirjatanniemi (Åbo Akademi), tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto), tutkijatohtori Johanna Ylipulli (Helsingin yliopisto) ja toimitusjohtaja, professori Iiro Jussila (Pellervon taloustutkimus).
Julkaiseminen on jokaiselle tutkijalle elämän ja kuoleman kysymys. Mitä enemmän julkaisuja journaaleissa, joilla on mahdollisimman korkea impaktiarvo, sitä paremmat mahdollisuudet tutkijalla on menestyä urallaan. Tutkijan painajainen onkin tutkimushanke, joka tuottaa negatiivisen lopputuloksen, sillä yksikään itseään kunnioittava tieteellinen julkaisu ei suostu julkaisemaan sitä. Tukeeko nykyinen julkaisukäytäntö kunnianhimoista tieteellistä ja teknillistä tutkimusta?
Tieteellinen tutkimus ei tuota automaattise...
2021-03-3009 minTiederadioTieteen päivät 2019: Apulaisprofessori Katri Pynnöniemen puheenvuoro: Rohkeasti VenäjästäRohkeasti Venäjästä – itänaapurimme suuret haasteet, osa 3/3.
Neljän nuoren Venäjä-tutkijan paneelissa tarkastellaan Putinin Venäjän yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisesti erilaisista yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Keskustelulta on lupa odottaa perusteltuja ja rohkeita havaintoja Venäjästä, ja vähän Suomestakin. Panelisteilla on asiantuntemusta erityisesti Venäjän sosiaalipolitiikasta (Meri Kulmala), sisäpolitiikasta (Jussi Lassila) sekä turvallisuuspolitiikasta (Katri Pynnöniemi). Keskustelua johtaa Venäjän energiapolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen valtaan perehtynyt Veli-Pekka Tynkkynen. Paneelissa selvitetään, miten kunkin tutkijan alan avulla voidaan ymmärtää Venäjän yhteiskuntaa ja politiikkaa. Lisäksi keskustelu paljastaa, mistä Venäjää koskevista teemoista suomalaisten pitä...
2021-03-3010 minTiederadioTieteen päivät 2019: Tutkijatohtori Meri Kulmalan puheenvuoro: Rohkeasti VenäjästäRohkeasti Venäjästä – itänaapurimme suuret haasteet, osa 1/3
Neljän nuoren Venäjä-tutkijan paneelissa tarkastellaan Putinin Venäjän yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisesti erilaisista yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Keskustelulta on lupa odottaa perusteltuja ja rohkeita havaintoja Venäjästä, ja vähän Suomestakin. Panelisteilla on asiantuntemusta erityisesti Venäjän sosiaalipolitiikasta (Meri Kulmala), sisäpolitiikasta (Jussi Lassila) sekä turvallisuuspolitiikasta (Katri Pynnöniemi). Keskustelua johtaa Venäjän energiapolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen valtaan perehtynyt Veli-Pekka Tynkkynen. Paneelissa selvitetään, miten kunkin tutkijan alan avulla voidaan ymmärtää Venäjän yhteiskuntaa ja politiikkaa. Lisäksi keskustelu paljastaa, mistä Venäjää koskevista teemoista suomalaisten pitä...
2021-03-3016 minTiederadioTieteen päivät 2019: Vanhempi tutkija Jussi Lassilan puheenvuoro: Rohkeasti VenäjästäRohkeasti Venäjästä – itänaapurimme suuret haasteet, osa 2/3.
Neljän nuoren Venäjä-tutkijan paneelissa tarkastellaan Putinin Venäjän yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisesti erilaisista yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Keskustelulta on lupa odottaa perusteltuja ja rohkeita havaintoja Venäjästä, ja vähän Suomestakin. Panelisteilla on asiantuntemusta erityisesti Venäjän sosiaalipolitiikasta (Meri Kulmala), sisäpolitiikasta (Jussi Lassila) sekä turvallisuuspolitiikasta (Katri Pynnöniemi). Keskustelua johtaa Venäjän energiapolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen valtaan perehtynyt Veli-Pekka Tynkkynen. Paneelissa selvitetään, miten kunkin tutkijan alan avulla voidaan ymmärtää Venäjän yhteiskuntaa ja politiikkaa. Lisäksi keskustelu paljastaa, mistä Venäjää koskevista teemoista suomalaisten pitä...
2021-03-3010 minTiederadioTieteen päivät 2019: Professori Sami Pihlström: Rohkeus uskoaUsko ja rohkeus, osa 3/3.
Puheenjohtaja: professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto). Professori Jaana Hallamaa (Helsingin yliopisto): Uskonrohkeus ja etiikka. Akateemikko, emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto): Rohkeus ja kriittisyys tieteessä ja uskonnossa. Professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto): Rohkeus uskoa?
Onko uskonnollinen usko rohkea maailmankatsomuksellinen valinta vai pikemminkin yritys välttää kohtaamasta karua todellisuutta? Kumpi on rohkeampi: ateisti vai uskovainen? Tarvitaanko rohkeutta sekä tieteessä että uskonnossa? Miten rohkeuden ilmentymät eroavat toisistaan näillä elämänalueilla? Entä miten uskonto ja etiikka liittyvät toisiinsa rohkeuden suhteen, tarkemmin sanoen, voiko usko antaa ihmiselle moraalista rohkeutta vai ehkäiseekö se moraalista vastuunottoa? Sessiossa valoteta...
2021-03-3026 minTiederadioTieteen päivät 2019: Akateemikko Ilkka Niiniluoto: Rohkeus ja kriittisyys tieteessä ja uskonnossaUsko ja rohkeus, osa 2/3.
Puheenjohtaja: professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto). Professori Jaana Hallamaa (Helsingin yliopisto): Uskonrohkeus ja etiikka. Akateemikko, emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto): Rohkeus ja kriittisyys tieteessä ja uskonnossa. Professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto): Rohkeus uskoa?
Onko uskonnollinen usko rohkea maailmankatsomuksellinen valinta vai pikemminkin yritys välttää kohtaamasta karua todellisuutta? Kumpi on rohkeampi: ateisti vai uskovainen? Tarvitaanko rohkeutta sekä tieteessä että uskonnossa? Miten rohkeuden ilmentymät eroavat toisistaan näillä elämänalueilla? Entä miten uskonto ja etiikka liittyvät toisiinsa rohkeuden suhteen, tarkemmin sanoen, voiko usko antaa ihmiselle moraalista rohkeutta vai ehkäiseekö se moraalista vastuunottoa? Sessiossa valoteta...
2021-03-3016 minTiederadioTieteen päivät 2019: Professori Jaana Hallamaa: Uskonrohkeus ja etiikkaUsko ja rohkeus, osa 1/3.
Puheenjohtaja: professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto). Professori Jaana Hallamaa (Helsingin yliopisto): Uskonrohkeus ja etiikka. Akateemikko, emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto): Rohkeus ja kriittisyys tieteessä ja uskonnossa. Professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto): Rohkeus uskoa?
Onko uskonnollinen usko rohkea maailmankatsomuksellinen valinta vai pikemminkin yritys välttää kohtaamasta karua todellisuutta? Kumpi on rohkeampi: ateisti vai uskovainen? Tarvitaanko rohkeutta sekä tieteessä että uskonnossa? Miten rohkeuden ilmentymät eroavat toisistaan näillä elämänalueilla? Entä miten uskonto ja etiikka liittyvät toisiinsa rohkeuden suhteen, tarkemmin sanoen, voiko usko antaa ihmiselle moraalista rohkeutta vai ehkäiseekö se moraalista vastuunottoa? Sessiossa valoteta...
2021-03-3020 minTiederadioTieteen päivät 2019: Akatemiaprofessori Antti Kupiainen: Matemaatikon rohkeusRohkeaa tutkimusta luonnontieteissä, 1/4.
Uusien näkökulmien rohkea ja ennakkoluuloton etsiminen on aina ollut matematiikan ja luonnontieteiden tutkimuksen keskeinen arvo. Tällä tavoin saavutetut tulokset saattavat mullistaa yksittäisiä tutkimusaiheita, mutta joskus ne uudistavat kokonaisia tieteenaloja. Kaikki tuntevat aikanaan kiistanalaiset Galilein, Darwinin ja Einsteinin – sekä kenties myös Boltzmannin ja Cantorin – teoriat, jotka ovat nykyisin tieteellisen maailmankuvamme ytimessä. Sessiossa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaista on rohkea tutkimus luonnontieteissä tänään. Lisäksi kysymme, palkitaanko vai rangaistaanko nykytutkijaa rohkeudesta.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.
2021-03-3022 minTiederadioTieteen päivät 2019: Apulaisprofessori Emilia Kilpua: Loistavan auringon arvoitusFysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia, osa 3/4.
Apulaisprofessori Emilia Kilpua kertoo, että 1800-luvulla fyysikot laskivat Auringon iäksi vain muutama kymmenen miljoonaa vuotta. Tämä oli kuitenkin ristiriidassa geologien ja biologien tulosten kanssa, joiden mukaan maapallo on paljon vanhempi. Tarvittiin harppaus Einsteinin suhteellisuusteoriaan ja kvanttifysiikkaan ennen kuin liian nuoren Auringon mysteeri selvisi.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 11.1.2019.
2021-03-3017 minTiederadioTieteen päivät 2019: Dosentti Veikko Linko: Schön-skandaaliFysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia, osa 2/4.
Dosentti Veikko Linko kertoo, miten 2000-luvun alussa saksalainen molekyylielektroniikan tutkija Jan Schön tehtaili joukoittain huippujulkaisuja. Schönistä povattiin jo seuraavaa nobelistia, mutta kyseessä olikin kylmäverinen tieteellinen huijaus. Tiede korjaa itse itseään; petkutus ei ehtinyt jatkua kovin pitkään.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 11.1.2019.
2021-03-3022 minTiederadioTieteen päivät 2019: Professori Filip Tuomisto: Kylmäfuusio - hölmöilyä vai valehtelua?Fysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia, osa 1/4.
Aurinko tuottaa energiansa fuusioreaktioissa, jotka vaativat kymmenien miljoonien asteiden lämpötilan. Kolmekymmentä vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan fuusioreaktion voisi toteuttaa jopa huoneenlämpöä matalammassa lämpötilassa. Tämä olisi mullistanut maailman energiatuotannon. Professori Filip Tuomisto paljastaa, miten tulos osoitettiin virheelliseksi.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 11.1.2019.
2021-03-3020 minTiederadioTieteen päivät 2019: Professori Kari Enqvist: Valoa nopeammat neutriinotFysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia, osa 4/4.
Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valon nopeus on suurin mahdollinen signaalinopeus. Vuonna 2011 Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa tuotettiin neutriinosuihkuja, joiden mitattiin lentävän valoa nopeammin. Lehdistö hehkutti jo Einsteinin teorioiden kumoamista, mutta fyysikot olivat epäileväisempiä. Professori Kari Enqvist selittää, missä virhe tällä kertaa piili.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 11.1.2019
2021-03-3022 minTiederadioTieteen päivät 2019: Yliopisto-opettaja Kirsi Lehto: AstrobiologiaRohkeaa tutkimusta luonnontieteissä, 3/4.
Uusien näkökulmien rohkea ja ennakkoluuloton etsiminen on aina ollut matematiikan ja luonnontieteiden tutkimuksen keskeinen arvo. Tällä tavoin saavutetut tulokset saattavat mullistaa yksittäisiä tutkimusaiheita, mutta joskus ne uudistavat kokonaisia tieteenaloja. Kaikki tuntevat aikanaan kiistanalaiset Galilein, Darwinin ja Einsteinin – sekä kenties myös Boltzmannin ja Cantorin – teoriat, jotka ovat nykyisin tieteellisen maailmankuvamme ytimessä. Sessiossa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaista on rohkea tutkimus luonnontieteissä tänään. Lisäksi kysymme, palkitaanko vai rangaistaanko nykytutkijaa rohkeudesta.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.
2021-03-3022 minTiederadioTieteen päivät 2019: Yliopistotutkija Syksy Räsänen: Miksi on turha etsiä seuraavaa Einsteinia?Rohkeaa tutkimusta luonnontieteissä, 4/4.
Uusien näkökulmien rohkea ja ennakkoluuloton etsiminen on aina ollut matematiikan ja luonnontieteiden tutkimuksen keskeinen arvo. Tällä tavoin saavutetut tulokset saattavat mullistaa yksittäisiä tutkimusaiheita, mutta joskus ne uudistavat kokonaisia tieteenaloja. Kaikki tuntevat aikanaan kiistanalaiset Galilein, Darwinin ja Einsteinin – sekä kenties myös Boltzmannin ja Cantorin – teoriat, jotka ovat nykyisin tieteellisen maailmankuvamme ytimessä. Sessiossa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaista on rohkea tutkimus luonnontieteissä tänään. Lisäksi kysymme, palkitaanko vai rangaistaanko nykytutkijaa rohkeudesta.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.
2021-03-3019 minTiederadioTieteen päivät 2019: Vanhempi Tutkija Mikko Möttönen: KvanttitietokoneRohkeaa tutkimusta luonnontieteissä, 2/4.
Uusien näkökulmien rohkea ja ennakkoluuloton etsiminen on aina ollut matematiikan ja luonnontieteiden tutkimuksen keskeinen arvo. Tällä tavoin saavutetut tulokset saattavat mullistaa yksittäisiä tutkimusaiheita, mutta joskus ne uudistavat kokonaisia tieteenaloja. Kaikki tuntevat aikanaan kiistanalaiset Galilein, Darwinin ja Einsteinin – sekä kenties myös Boltzmannin ja Cantorin – teoriat, jotka ovat nykyisin tieteellisen maailmankuvamme ytimessä. Sessiossa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaista on rohkea tutkimus luonnontieteissä tänään. Lisäksi kysymme, palkitaanko vai rangaistaanko nykytutkijaa rohkeudesta.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.
2021-03-3023 minTiederadioTieteen päivät 2019: Dosentti Johannes Tiusanen: Tehokas maatalous on hyvä asiaEnnakkoluuloton maatalous, 2/3.
Puheenjohtaja: professori Pirjo Mäkelä (Helsingin yliopisto). Erikoistutkija Antti Iho (Luonnonvarakeskus): Intohimoiset sidosryhmät tieteentekijän vitsauksena. Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia. Erikoistutkija Liisa Keto (Luonnonvarakeskus): Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa.
Maatalous on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisen sadan vuoden aikana. Yleisellä tasolla kehityksen takana on rohkeus kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Konkreettinen teknologinen kehitys taasen on osaltaan mahdollistanut sen, että maataloudessa pystytään huomioimaan myös ympäristöasioita ja kestävyyttä. Tiedonkeruu ja julkiset aineistot mahdollistavat hajautetun ja aiempaa laadukkaamman koetoiminnan. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös pitää yllä verkostoja, jotka toimivat ilman keskitettyä hallinnointia.
Tutkimuksen tulee ku...
2021-03-3027 minTiederadioTieteen päivät 2019: Erikoistutkija Antti Iho: Intohimoiset sidosryhmät tieteentekijän vitsauksenaEnnakkoluuloton maatalous, 1/3.
Puheenjohtaja: professori Pirjo Mäkelä (Helsingin yliopisto). Erikoistutkija Antti Iho (Luonnonvarakeskus): Intohimoiset sidosryhmät tieteentekijän vitsauksena. Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia. Erikoistutkija Liisa Keto (Luonnonvarakeskus): Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa.
Maatalous on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisen sadan vuoden aikana. Yleisellä tasolla kehityksen takana on rohkeus kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Konkreettinen teknologinen kehitys taasen on osaltaan mahdollistanut sen, että maataloudessa pystytään huomioimaan myös ympäristöasioita ja kestävyyttä. Tiedonkeruu ja julkiset aineistot mahdollistavat hajautetun ja aiempaa laadukkaamman koetoiminnan. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös pitää yllä verkostoja, jotka toimivat ilman keskitettyä hallinnointia.
Tutkimuksen tulee ku...
2021-03-3021 minTiederadioTieteen päivät 2019: Erikoistutkija Liisa Keto: Hyönteisalan mahdollisuudet SuomessaEnnakkoluuloton maatalous, 3/3.
Puheenjohtaja: professori Pirjo Mäkelä (Helsingin yliopisto). Erikoistutkija Antti Iho (Luonnonvarakeskus): Intohimoiset sidosryhmät tieteentekijän vitsauksena. Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia. Erikoistutkija Liisa Keto (Luonnonvarakeskus): Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa.
Maatalous on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisen sadan vuoden aikana. Yleisellä tasolla kehityksen takana on rohkeus kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Konkreettinen teknologinen kehitys taasen on osaltaan mahdollistanut sen, että maataloudessa pystytään huomioimaan myös ympäristöasioita ja kestävyyttä. Tiedonkeruu ja julkiset aineistot mahdollistavat hajautetun ja aiempaa laadukkaamman koetoiminnan. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös pitää yllä verkostoja, jotka toimivat ilman keskitettyä hallinnointia.
Tutkimuksen tulee ku...
2021-03-3023 minTiederadioTieteen päivät 2019: Sarjakuvataiteilija Warda Ahmedin puheenvuoro: Kirjallisuus ylittää rajojaKirjallisuus ylittää rajoja, 3/3.
Paneelin puheenjohtaja: Dosentti Olli Löytty (Turun yliopisto). Panelistit: sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, emeritaprofessori Vuokko Hirvonen (Sámi allaskuvla) ja suomentaja Sampsa Peltonen.
Kirjallisuudelle on ominaista jatkuva liike ja muutokset. Sessiossa keskustellaan kansakuntien, kulttuurien ja kielten välisiä erotteluja uhmaavasta kirjallisuudesta. Saamelainen kirjallisuus, arabiasta suomennettu kirjallisuus sekä ylirajaisista kohtaloista kertova sarjakuva tarjoavat monipuolisia lähtökohtia kyseenalaistaa kansallisia kirjallisuuskäsityksiä.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.
2021-03-3009 minTiederadioTieteen päivät 2019: Suomentaja Sampsa Peltosen puheenvuoro: Kirjallisuus ylittää rajojaKirjallisuus ylittää rajoja, 2/3.
Paneelin puheenjohtaja: Dosentti Olli Löytty (Turun yliopisto). Panelistit: sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, emeritaprofessori Vuokko Hirvonen (Sámi allaskuvla) ja suomentaja Sampsa Peltonen.
Kirjallisuudelle on ominaista jatkuva liike ja muutokset. Sessiossa keskustellaan kansakuntien, kulttuurien ja kielten välisiä erotteluja uhmaavasta kirjallisuudesta. Saamelainen kirjallisuus, arabiasta suomennettu kirjallisuus sekä ylirajaisista kohtaloista kertova sarjakuva tarjoavat monipuolisia lähtökohtia kyseenalaistaa kansallisia kirjallisuuskäsityksiä.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.
2021-03-3012 minTiederadioTieteen päivät 2019: Emeritaprofessori Vuokko Hirvosen puheenvuoro: Kirjallisuus ylittää rajojaKirjallisuus ylittää rajoja, 1/3.
Paneelin puheenjohtaja: Dosentti Olli Löytty (Turun yliopisto). Panelistit: sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, emeritaprofessori Vuokko Hirvonen (Sámi allaskuvla) ja suomentaja Sampsa Peltonen.
Kirjallisuudelle on ominaista jatkuva liike ja muutokset. Sessiossa keskustellaan kansakuntien, kulttuurien ja kielten välisiä erotteluja uhmaavasta kirjallisuudesta. Saamelainen kirjallisuus, arabiasta suomennettu kirjallisuus sekä ylirajaisista kohtaloista kertova sarjakuva tarjoavat monipuolisia lähtökohtia kyseenalaistaa kansallisia kirjallisuuskäsityksiä.
Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.
2021-03-3014 min
TiederadioTiedekirja: Suomen puu- ja pensaskasvioTiedekirjan podcast: Aiheena on Dendrologian seuran täysin uudistettu julkaisu Suomen puu- ja pensaskasvio. Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon, Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre, Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio ja puuharrastaja, seura-aktiivi Juha Fagerholm.
Podcastissa keskustellaan seuran uudistetusta julkaisusta Suomen puu- ja pensaskasvio, jonka kolmas painos ilmestyi 2019.
Tiedekirjan podcast-sarja esittelee TSV:n jäsenseurojen toimialoja ja tuoreita julkaisuja, joita Tiedekirja välittää. Kevään 2021 podcastien aiheina ovat Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavat puuvartiset kasvit, kalastus kivikaudella ja Karjalan menettämisen kulttuurisen trauman käsittelyä teatterissa ja kaunokirjallisuudessa sekä tutustutaan pohjolan myyttisiin jumalattariin. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.
Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedeki...
2021-03-3015 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Timo Vilén – Hintalappuja vuositasollaJos avoimen julkaisemisen kustannuksiin liittyvät kysymykset olisivat helppoja, ne olisi jo ratkaistu. Kokonaiskustannusten seurannassa on riittänyt ratkottavia haasteita, joten seurannan kansallisella kehittämisellä tähdätään läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseen. Päätöksenteon ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta on tärkeää tietää, mihin rahaa käytetään ja millaista avoimuutta sillä saavutetaan.
Avoimen julkaisemisen kustannuksista ja niiden seurannasta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on FinELibin tietoasiantuntija Timo Vilén Kansalliskirjastosta. Vilén toimii myös avoimen julkaisemisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-03-3017 min
TiederadioTiedeklubi 25.3.2021: Liikunta koronan muuttamassa maailmassaTiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 ensimmäisessä jaksossa keskustellaan koronapandemian vaikutuksista liikuntaan ja liikkumiseen. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi ihmisten välistä kanssakäymistä ja liikkumista on rajoitettu, työ- ja koulumatkaliikunta on vähentynyt, ohjattuja harrastustoimintoja on peruttu ja liikuntapaikkoja suljettu. Minkälaisia pandemian vaikutukset ovat olleet eri väestöryhmien liikkumiseen Suomessa? Entä miltä tilanne on näyttänyt Helsingissä?
Keskustelussa pohditaan, miten liikkumista ja liikuntaa tulisi ymmärtää pelkkiä fyysisiä suorituksia kokonaisvaltaisemmin. Korona-aika on nostanut esiin paitsi inhimilliset tarpeet myös liikunnan hyödyt hyvinvoinnille niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. On mahdollista, että koronapandemian kaltaiset kriisit toistuvat tulevaisuudessa ja rajoitustoimet pitkittyvät t...
2021-03-2554 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Mari Riipinen – Palvelut lähellä tutkijaaSuhtautuminen avoimeen tieteeseen vaihtelee tiedeyhteisön sisällä suuresti. Toiset ovat palolla mukana edistämässä avoimuutta, toiset taas pitävät sitä ylhäältä tulevana rasitteena tai suoranaisena kirosanana. Kansalliset ja organisaatiotason linjaukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät sellaisenaan johda muutoksiin toimintakulttuurissa, ellei muutoskohteita nähdä tärkeinä myös tutkijan tasolla. Tutkijoille suunnattujen palveluiden tuleekin olla lähellä ja vastata hetken tarpeisiin.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen luonteesta, vaikuttavuudesta ja tutkijan arjesta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön päällikkö Mari Riipinen. Riipinen toimii myös toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely...
2021-03-2318 min
TiederadioTiedekirja: Fish bones and Fishing in Finland during the stone ageTiedekirjan podcast: Aiheena on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen arkeologiseen ISKOS-sarjaan kuuluva julkaisu ”Fish bones and Fishing in Finland during the stone age”. Keskustelemassa ovat yhdistyksen julkaisusihteeri Teemu Väisänen ja osteoarkeologi, väitöskirjan tekijä Katariina Nurminen.
Suomen Muinaismuistoyhdisty on tieteellinen seura, jonka tarkoituksen on edistää Suomen arkeologista, kansatieteellistä, taidehistoriallista ja kulttuurihistoriallista tutkimusta. Yhdistys perustettiin 1870 ja tähän 150 vuoteen on mahtunut niin taidehistoriallisia retkikuntia kuin myös satoja julkaisuja. Yhdistys julkaisee neljää julkaisusarjaa, joista nyt keskitytään ISKOS-sarjaan, joka on kansainvälinen monitieteellinen vertaisarvioitu sarja. Julkaisut löytyvät sekä Tiedekirjan valikoimista, että nyt myös enenemissä määrin TSV:n ylläpitämästä Journal.fi...
2021-03-1622 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Tarmo Toikkanen – Tätä saa muutkin käyttääAvoin lisensointi mahdollistaa tutkitun tiedon sekä aineistojen paremman jakamisen, laadun arvioinnin ja jatkojalostamisen. Voidaan puhua niin sanotusta tiedon valtamerestä – yhteismaasta, jota kaikki voivat hyödyntää ja käyttää.
Avoimesta lisensoinnista Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Open Knowledge Finlandin (https://okf.fi) toiminnanjohtaja Tarmo Toikkanen.
Lisätietoa Creative Commons- eli CC-lisensseistä löytyy suomeksi osoitteessa https://creativecommons.fi tai englanniksi osoitteessa https://creativecommons.org.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-03-1619 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Anna Lindfors – Opetusta tasa-arvoistamassaOppimateriaalien avaaminen tukee opetuksen yhdenvertaisuutta ja jatkuvaa oppimista etenkin näin korona-aikana. Yhteiskunta, ihmiset ja opetus ovat siirtyneet voimakkaasti verkkoon eivätkä kirjaston kirjat välttämättä ole enää saavutettavia. Sekä oppijat että opettajat hyötyvät avoimista oppimateriaaleista, joten on koko ajan olennaisempaa, että niitä on helposti saatavilla.
Henriikka Mustajoen kanssa avoimista oppimateriaaleista ja Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi) keskustelemassa on kirjaston vetäjä Anna Lindfors. Lindfors toimii myös projektipäällikkönä CSC:llä ja on aktiivisesti mukana avoimen tieteen asiantuntijaryhmissä.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-03-0918 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Jari Laru – Kuoppaista tietäAvoin oppiminen on käynyt läpi suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suljettujen oppimisympäristöjen rinnalle on tullut enemmän avoimeen lähdekoodiin ja yhteiskehittämiseen perustuvia ohjelmistoja. Ympäristöjen hajanaisuus ja puutteelliset julkisuusasetukset kuitenkin luovat myös haasteita muun muassa aineistojen jakamiselle ja design-avoimuudelle.
Avoimesti tieteestä! -podcastin erikoisjaksossa pohditaan oppimisen avoimuuden mahdollisuuksia ja haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä. Ilmari Jauhiaisen vieraana ja omasta urapolustaan kertomassa on vuoden 2020 kansallisen avoimen tieteen palkinnon saanut teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen yliopistonlehtori (OY) Jari Laru.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-03-0222 min
TiederadioAvoimesti tieteestä!: Jaakko Aspara – Yhteisvoimin ja yhteistuuminSuomessa on hyvät lähtökohdat avoimen tieteen edistämiselle eri tasojen keskinäisessä yhteistyössä. Kansallisen tason julistus ja linjaukset peräänkuuluttavat sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin, mutta linjaukset eivät sulaudu osaksi arjen käytäntöjä vain toivomalla. Tarvitaan myös laaja-alaista organisaatio- ja toimintakulttuurin muutosta ja seurantaa.
Avoimesti tieteestä! -podcastin ensimmäisessä jaksossa Henriikka Mustajoen kanssa tieteen avoimuuden eteen tehdystä linjaustyöstä keskustelemassa on kansallisen avoimen tieteen ensimmäisen ohjausryhmän (2019–2020) puheenjohtaja Jaakko Aspara. Tällä hetkellä Aspara toimii Ranskassa NEOMA-kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman dekaanina ja professorina.
--
Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast
2021-02-2415 min
TiederadioTieteen päivät 2021: Hyvä tieto ja pahat päätökset - tietoon perustuvan päätöksenteon haasteistaMoni odottaa, että päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon. Periaatteen toteutuminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää, vaikka sekä päätöksentekijät että tutkijat että olisivat sitoutuneita noudattamaan sitä. Etenkin kompleksisten ongelmien kohdalla tiedon määrä voi olla valtava, tieto on keskenään ristiriitaista, se ei tarjoa yksiselitteisiä ratkaisuja, eivätkä perinteiset tiedonvälityksen keinot vastaa päätöksenteon tarpeisiin.
Podcast pureutuu tietoon perustuvan päätöksenteon haasteisiin monesta eri näkökulmasta. HT Taru Peltola (Itä-Suomen yliopisto) pohtii, voiko kansalaistiede olla ratkaisu olla tietoon perustuvan päätöksenteon haasteisiin. Katri Mäkinen-Rostedt (Tampereen yliopisto) kertoo Nuorten Tiedeakatemian ”Nuoret tutkijat tutkit...
2021-02-1846 minTiederadioTieteen päivät 2021: Hyvä tieto tulevaisuudesta ennustamisena ja ennakointinaTulevaisuudesta tietämisen intressi ilmenee monin tavoin sekä tieteellisessä että tieteen tuloksia soveltavassa toiminnassa. Suhteellisuusteorian kyky ennustaa tarkasti Merkuriuksen perihelin kiertymä oli keskeinen tämän teorian yleiseen hyväksymiseen vaikuttanut tekijä. Ihmisten käyttäytymisen osalta on perusteltua puhua ennakoinnista tai toiminnan mahdollisuuksien kartoittamisesta. Tähän tarkoitukseen tieteellinen tulevaisuuksientutkimus on kehittänyt monenlaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi skenaario- ja Delfoi-menetelmät sekä kerroksellisten syysuhteiden analyysin (Causal Leyered Analysis CLA). Podcastissa arvioidaan ennustamisen ja ennakoinnin soveltuvuutta hyvän tulevaisuustiedon tuottamiseen sekä tieteellisessä perustutkimuksessa että käytännön sovelluksissa.
Podcastissa tulevaisuudesta keskustelevat puheenjohtaja Laura Pouru (Tulevaisuudentutkimuksen seura), dosentti Osmo Kuusi (Aalto-yliopisto, Turun y...
2021-02-1851 minTiederadioTieteen päivät 2021: Hyvän tiedon vartijatYksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointi edellyttää, että terveyteen ja sairauksiin vaikuttavan tutkimuksen tulokset ovat totta. Yhteiskunnalliseen analyysiin on voitava luottaa, jotta se kelpaa poliittisten päätösten ja yhteiskunnallisen keskustelun ohjaajaksi. Mutta kuinka tiedon laatu varmistetaan ennen kuin se julkaistaan? Mitä tehdään, kun asia politisoituu, raha puhuu ja tutkijat valitsevat puolensa? Onko kansalaisten ja päättäjien tiedonsaanti turvattu, vaikka tieteellisen tiedon julkaiseminen pienellä kansallisella kielellä voi tuottaa taloudellista tappiota ja haitata tutkijan urakehitystä?
Podcastissa tieteellisen tiedon laadun varmistamisen ja saavutettavuuden kysymyksiä pohtii kolme vaikutusvaltaisen, suomenkielisen tiedejulkaisun
päätoimittajaa: lääketieteen tohtori Pertti Saloheimo (Suomen lääkärilehti), dosentti Tuukka Tammi (Yhteiskunt...
2021-02-181h 00TiederadioTieteen päivät 2021: Ilmastonmuutos ajurina metsäsektorin muutoksellePodcastissa työelämäprofessori Anneli Pauli (Helsingin yliopisto), professori Kati Kulovesi (Itä-Suomen yliopisto) ja maankäyttösektorin ilmastotoimien erityisasiantuntija Tuomo Kalliokoski (Ympäristöministeriö) sekä ilmasto ja kiertotalousjohtaja Riikka Joukio (Metsä Group) katsovat metsäsektorin tulevaisuuteen sen eri näkökulmista ja pohtivat, nähdäänkö metsä puilta?
Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.
2021-02-1838 minTiederadioTieteen päivät 2021: Tieteen parhaaksi – monikielisestiMillä kielellä tutkimusta pitää julkaista? Toimiiko kansainvälistymisen vaade julkaisukielen valinnan ajurina? Miten tutkimustulosten julkaiseminen monikielisesti lisää tutkimuksen vaikuttavuutta? Onko tutkimuksen kansainvälistymisen ja monikielisen tiedeviestinnän välillä ristivetoa?
Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite kannustaa tutkimusyhteisöä löytämään toimivan tasapainon yleistyvän englannin ja pienempien kansalliskielien käytössä tieteen kielinä. Helsinki-aloitteen on allekirjoittanut jo yli 700 tahoa yli 60 maasta.
Podcastissa etsitään toimivia käytäntöjä tieteen tekemisen ja tiedeviestinnän monikielisyyden edistämiseksi. Monikielisestä julkaisemisesta podcastissa keskustelevat pääsihteeri Reetta Kettunen (Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta), kehityspäällikkö Janne Pölönen (Julkaisufoorumi) ja johtaja Päivi Tikka (Suomen Akatemia).
Järjestäjä: Avoimen tieteen k...
2021-02-1839 minTiederadioTieteen päivät 2021: Tutkittu tieto päätöksentekoprosessissaSuomessa tutkijoiden osuus laajapohjaisissa valmistelutyöryhmissä on vähentynyt ja heidän asemansa niissä on heikentynyt 2010-luvun kuluessa. Onko tutkitun tiedon rooli päätöksenteossa muuttunut; osaavatko päättäjät riittävästi hyödyntää tutkittua tietoa ja tutkijoiden erikoisosaamista päätöksentekoprosesseissa? Miten taataan päätöksenteon tukena käytetyn tiedon läpinäkyvyys? Ovatko tutkimuksen ja päätöksenteon erilaiset aikajänteet sovitettavissa yhteen? Miten kansallisessa päätöksenteossa pystyttäisiin nykyistä paremmin hyödyntämään laaja-alaista tutkijayhteisöä? Entä minkälaisella tiedeneuvonnan järjestelmällä Suomen tulisi varautua tulevaisuuden viheliäisiin ongelmiin?
Podcastissa tutkitun tiedon roolista päätöksentekoprosesseissa keskustelevat akatemi...
2021-02-1856 minTiederadioTieteen päivät 2021: Vastuullisen avoimuuden satoaAvoin tiede, avoin data, avoin oppiminen. Kaikkien takana on sama ajatus: tieteen, tiedon ja tutkimuksen pitäisi olla lähtökohtaisesti avointa. Tutkimusaineistojen ja tutkimusjulkaisujen pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan avoimesti kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Lisäksi kaikilla pitäisi olla mahdollisuus omaksua ja oppia jatkuvasti uutta tietoa sekä tilaisuuksia osallistua uuden tiedon kehittämiseen.
Podcastissa keskustellaan siitä, mitä hyvää tieteen ja tutkimuksen avaaminen antaa meille sekä yksilöinä että yhteiskuntana. Samalla valotetaan, mitä haittoja voi seurata, jos tiedettä ja tutkimusta avataan vastuuttomasti, ilman kunnon pelisääntöjä.
Puhujat: Kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki (Tieteellisten seurain valtuuskunta), päällikkö Susanna Nykyri (Tamperee...
2021-02-1846 minTiederadioTieteen päivät 2021: Viheliäs tiede ja hankala tieto median kourissaSuomen tiedetoimittajain liiton podcastissa tutkijat ja median tekijät kertovat kokemuksistaan hyvän ja pahan tiedon puun juurella.
Puhujat: ohjelmajohtaja Tuukka Tammi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tiedetoimittaja, tietokirjailija Mari Heikkilä ja pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen Tiedetoimittajain liitto).
Järjestäjä: Suomen Tiedetoimittajain liitto
Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.
2021-02-1847 min
TiederadioTiedekirja: Monimuotoinen muinaisuus, yhteinen tulevaisuusTiedekirjan podcastin aiheena on 150 vuotias Suomen Muinaismuistoyhdistys. Suomen Museo – Finskt museum -julkaisusarja juhlistaa tätä teemanumerolla Monimuotoinen muinaisuus, yhteinen tulevaisuus. Keskustelemassa ovat sarjan toimituskunnan jäsen ja Designmuseon vastaava museolehtori Leena Svinhufvud sekä muinaismuistoyhdistyksen johtokunnan sihteerinä toiminut arkeologi Liisa Kunnas-Pusa.
Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.
Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/suomen-museo-finskt-museum-2020 tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki
Lue podcastin tekstivastine TSV:n verkkosivuilta:
https://www.tsv.fi/fi/uutiset/t...
2021-02-1221 min
TiederadioTiedekirja: Oppineesta tietämättömyydestäTiedekirjan podcastissa uskonnon filosofian dosentti ja keskiajan tutkija Ritva Palmén Helsingin yliopistosta haastattelee Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkalaa. Pihkala on tunnettu laaja-alaisena keskustelijana ja kommentaattorina.
Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran tuorein uutuus on Pihkalan latinankielisestä 1440 ilmestyneestä alkutekstistä (De doctrina ignorantia) kääntämä Oppineesta tietämättömyydestä. Alkuperäistekstin kirjoittanut Nicolaus Cusanus oli saksalainen, monien vaiheiden kautta Italiaan kardinaaliksi päätynyt teologi, filosofi, kirkkojuristi, matematiikan ja tähtitieteen tutkija, ekumeenikko, mystikko ja paavien luottomies ja lähettiläs.
Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksest...
2021-02-1217 min
TiederadioTiedekirja: Saman taiteen lapset lyhennettyTiedekirjan podcastissa Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Räsänen ja dosentti Leena Valkeapää keskustelevat Valkeapään Saman taiteen lapset -teoksesta. Teos kertoo Muinaismuistoyhdistyksen historiasta ja etenkin yhdistyksen tekemistä taidehistoriallisista tutkimusretkistä vuosina 1871-1902.
Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.
Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/saman-taiteen-lapset tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki
Lue tekstivastineet TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-saman-taiteen-lapset
2021-02-1222 min
TiederadioTiedekirja: Theodoros Abu Qurra: Kirjoituksia islamista ja kristinuskostaTiedekirjan podcastissa Eija Lappi ja Suomen patristisen seuran sihteeri, luterilainen pastori, kirjailija, muusikko ja väitöskirjatutkija Harri Huovinen keskustelevat seurasta sekä sen tutkimuksista ja julkaisuista. Patristisen seuran tavoitteena on tukea suomalaista patristiikan tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi varhaisen kirkon elämää ja teologiaa, mutta myös osallistua ajankohtaiseen keskusteluun varhaisen kirkon näkökulmasta.
Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.
Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/kirjoituksia-islamista-ja-kristinuskosta tai noutaa myymälästämme Snellm...
2021-02-1214 min
TiederadioTiedekirja: Eriarvoisuuden kasvot liikunnassaTiedekirjan podcastissa käsitellään Liikuntatieteellisen Seuran syyskuussa 2020 julkaistua Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -teosta, joka on ensimmäinen aihepiiriään Suomessa kattavasti luotaava kirja. Siitä keskustelemassa ovat teoksen toimittaneet Jouko Kokkonen ja Kati Kauravaara.
Kirjan artikkelit antavat monipuolisen katsauksen eriarvoisuuden teemaan ja ilmiöihin liikuntakentällä. Lopputuloksena on teos, joka sopii kaikille aihepiiristä kiinnostuneille, vaikka onkin samalla alan tuoreinta tutkimusta esittelevä oppikirja.
Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.
Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi...
2021-02-1219 min
TiederadioTiedekirja: Saman taiteen lapsetTiedekirjan podcastissa Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Räsänen ja dosentti Leena Valkeapää keskustelevat Valkeapään Saman taiteen lapset -teoksesta. Teos kertoo Muinaismuistoyhdistyksen historiasta ja etenkin yhdistyksen tekemistä taidehistoriallisista tutkimusretkistä vuosina 1871-1902.
Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.
Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/saman-taiteen-lapset tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki
Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-saman-taiteen-lapset
2021-02-1232 min
TiederadioTiedeklubi 17.12.2020: Totta vai valhetta – rajanvetoa ennen ja nytJoulukuun 2020 Tiedeklubi-podcastilla toimittaja Helen Partti haastatteli poliittisen historian tutkija Timo R. Stewartia valeista, emävaleista ja vaihtoehtoisista faktoista. Stewartin puheenjohtama paneeli samasta aihealueesta kuullaan Tieteen päivillä torstaina 14.1.2021 klo 16.00–17.00. Tilaisuus striimataan YouTuben Tiedetv-kanavalle, josta se on myöhemmin katsottavissa tallenteena.
Partti ja Stewart keskustelivat podcastilla valehtelusta, vaihtoehtoisista faktoista ja disinformaatiosta. Stewart esitti, että valehdellakseen ihmisen täytyy tietää, mikä on totta ja päättää jättää se kertomatta. Vaihtoehtoisiin faktoihin ja disinformaatioon taas kuuluu yhteisen totuuspohjan romuttaminen. Kaikki faktat, vaihtoehtoiset ja tutkimukseen perustuvat, esitetään samanarvoisina mielipiteinä. Lopputulemana on se, ettei jaettua maaperää keskustelulle ole. Tämä tekee yhteisten asioiden hoitamisen hankalaksi.
St...
2020-12-1743 min
TiederadioTiedeklubi 26.11.2020: Tutkittu tieto kuuluu kaikille!Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja toimittaja Jakke Holvas keskustelivat marraskuun Tiedeklubi-podcastissa (26.11.2020) tieteestä, tiedosta ja tiedonjulkistamisesta.
Isomäen toiminnan ja tuotannon kantavana teemana on ympäristön tuhoutuminen ja ilmastonmuutos. Hän uskoo tutkimuksen ja teknologian mahdollisuuksiin tarjota ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin. Mutta miten saataisiin päättäjät kuuntelemaan asiantuntijoita ja miten rakentaa uusien innovaatioiden käyttöönoton mahdollistava talouspoliittinen ympäristö?
Työ toimittajana opetti Isomäen kirjoittamaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Selkeä ilmaisukyky on taito, jonka Isomäki toivoo yleistyvän niin virkahenkilöiden kuin tutkijoiden joukossa. Turhan koukeroinen ilmaisu ei tee tiedosta saavutettavaa ja vaikuttavaa.
Risto Is...
2020-11-2659 min
TiederadioScience Club 29.10.2020: Experience Research - Future views on SoundScience Club invited three representatives from Aalto University to discuss about the research on experiences and audio experiences. Virtual reality experience designer Eero Tiainen interviewed professor of experience design Virpi Roto and professor of sound design for virtual reality Sebastian Schlecht. The podcast was produced in collaboration with The Finnish Society for Futures Studies and Aalto Experience Platform.
Tiainen introduced the topic by introducing the Daniel Kahneman’s theory about the psychological divide between the experiencing self and the remembering self. Perceptions, emotions and thoughts were mentioned as the underlying components of experience.
Professor Roto gave a short presentation under th...
2020-10-2958 minTiederadioScience Club 28.5.2020: Listening Under the Surface - Artist Jana Winderen in ConversationNorwegian artist commissioned to make the first IHME Helsinki Commission in 2020 Jana Winderen, is in conversation with Jari-Pekka Pääkkönen, Team Manager of City of Helsinki´s Environment Services together with IHME’s Executive Director, Curator Paula Toppila.
They discussed the current state of Baltic sea around the city of Helsinki and the effects of the climate change and human-made sounds in the Baltic and other seas. Jana Winderen tells also about her artistic practice that includes recording the sounds underneath the sea surface with hydrophones. What kind of information we get by listening the life under water and what a...
2020-05-2851 min
TiederadioTiedeklubi 30.4.2020: Viheliäs tiede – Onko seksiä tukalaa tutkia, leimautuuko seksistä kirjoittava?Huhtikuun tiedeklubi-podcastin aiheena on seksi ja tiede. Toimittaja Riikka Suominen haastatteli väitöskirjatutkija ja kirjailija Salla Nazarenkoa sekä tietokirjailija, taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Harri Kalhaa. Keskustelu sai kimmokkeen keväällä 2020 ilmestyvästä Suomen tiedetoimittajain liiton kirjasta Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia.
Salla Nazarenko ja Harri Kalha ovat päätyneet kirjoittamaan seksistä sattumalta tai ainakin useamman mutkan kautta. Nazarenkon toimittama Ihana kiihko -pamflettikokoelma ilmestyi vuonna 2016, jonka jälkeen hän sai julkisuudessa seksikirjailijan leiman. Nazarenko ei ole yrittänyt pyristellä leimasta irti. Hän on päättänyt puhua avoimesti myös omasta seksielämästään, koska se on hänelle mahdollista...
2020-04-3048 min
TiederadioTiedeklubi 27.3.2020: Mistä on Vuoden tiedekirja 2019 tehty?Maaliskuun tiedeklubi-podcast kertoo, mistä aineksista koostuu Vuoden tiedekirja 2019 -palkinnon voittanut teos ”Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä”. Kirjan kirjoittanutta Kirsi Lehtoa haastatteli toimittaja Anna-Liisa Haavikko. Teoksen on kustantanut Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Kasvivirologian dosentti, astrobiologi Kirsi Lehto Turun yliopistosta on aina ollut taipuvainen pohtimaan maailmaa ja kyseenalaistamaan vallitsevia dogmeja. Astrobiologiassa häntä kiehtovat niin tutkimusalan peruskysymykset kuin pienempiin yksityiskohtiin syventyvät pohdinnat.
Astrobiologia on poikkitieteellinen tutkimusala, joka pyrkii selvittämään elämän synnyn, elämän kehittymisen ja elämän tulevaisuuden kysymyksiä kaikkialla maailmankaikkeudessa. Se on verrattain uusi tutkimusala, joka syntyi, kun 60-luvun avaruuslentojen myötä tuli mahdolliseksi tutkia...
2020-03-2742 min
TiederadioTiedeklubi 28.11.2019: Onnettomuus ja onni – haaksirikko uudessa valossaMarraskuun tiedeklubilla (28.11.2019) Finlandia-talon Café Verandassa tutkija Juha-Matti Granqvist kertoi haaksirikoista pohjoisella Itämerellä Tieteellisten seurain valtuuskunnan vastaavan tapahtumatuottajan Mandi Vermilän haastateltavana. Granqvist työskenteli vuosina 2016–2019 Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa, joka selvitti haaksirikkoja ja meripelastusta uuden ajan alun Itämerellä. Projekti sai alkunsa mielenkiintoisesta arkistolöydöstä. Tukholmasta löytyi täydellinen sarja 1700-luvun loppupuolella perustetun Pohjoisen Sukellus- ja pelastuskomppanian haaksirikkoraportteja. Komppanialla oli monopoliasema haaksirikkojen pelastustoiminnassa ja hylkytavaran kauppaamisessa Ruotsin kuningaskunnan hallitsemilla merialueilla. Sen Ruotsin kuninkaalle tekemistä raporteista löytyy yksityiskohtaiset tiedot jokaisesta komppanian tietoon tulleesta haaksirikosta ja hylkytavarasta.
Laivaliikenne pohjoisella Itämerellä kasvoi huomattavasti 1600- ja 1700-luvuilla, kun Länsi-Euroopasta alet...
2019-11-2951 min